Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Tietoa Riihimäestä

Hyvien yhteyksien kaupunki Riihimäki on kasvava ja kehittyvä kaupunki kätevästi kolmostien ja pääradan varressa, vajaan tunnin matkan päässä Helsingistä. Rautatien lisäksi Riihimäki tunnetaan myös varuskunnastaan ja lasista. Laaja varuskunta-alue on aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Vanhan lasitehtaan alueella toimii nykyisin Suomen lasimuseo, jossa kävijä voi tutustua lasinteon historiaan ja ihailla suomalaista huippumuotoilua.

Riihimäen teollisuudella ja yritystoiminnalla on monipuolinen historia. Nykyisin suurimpien yritystyönantajien joukosta löytyy tunnettuja nimiä, muun muassa Valio, Sako, Würth, Fortum Waste Solutions ja Kumera. Kulttuurin ystäville Riihimäki tarjoaa museoita sekä monipuolisia musiikki- ja teatterielämyksiä. Eräilyn harrastajien vakiokohteena on joka toinen vuosi järjestettävät Kansainväliset Erämessut.

  • Asukasluku 28 482 (2024), 28 375 (2022), 28 521 (2021) ja 28 740 (2020). Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta prosentteina: 2024 +0,5, 2022 -0,5, 2021 -0,7.
  • Kokonaispinta-ala / maapinta-ala 126 km² / 121 km²
  • Asukastiheys 238 asukasta/km²
  • Toimialue Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Hämeen ELY-keskus
  • Maakunta Kanta-Häme
  • Seutukunta Riihimäki
  • Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut Kanta-Hämeen hyvinvointialue (OmaHäme)
  • Kunnallisvero 7,86 (2023) 20,50 (2022) 20,50 % (2021)
  • Kiinteistövero 2023 – yleinen 1,45 % – vakituiset asunnot 0,50 % – muut asuinrakennukset 1,50 –%  rakentamattomat rakennuspaikat 6,00 % – yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % ja voimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 3,10 %
  • Vesimaksu 1,70 €/m³ (sis. alv. 24 %)
  • Jätevesimaksu 2,06 €/m³ (sis. alv. 24 %)

Riihimäki-laulu

Riihimäki-laulu syntyi Riihimäki-Seuran vuonna 1959 järjestämän kilpailun yhteydessä. Kilpailussa oli aiheena Riihimäestä kertovan laulun säveltäminen. Helsinkiläisen opettajan Väinö Mäkelän runo ”Riihimäki laulu” voitti kilpailun ja vielä samana vuonna riihimäkeläinen filosofian tohtori Tauno Karila sävelsi runon lauluksi. Myöhemmin Matti Nikunen on tehnyt laulusta hiukan helpomman sovituksen. Laulun toivottiin löytävän uuden tulemisen koulujen musiikin opetuksen kautta.

 

  • Riihimäen harjanteilta näen seudun vehreän,

    joka liittää terässuonin PohjoisSuomen Etelän.

    Kone käy ja tehdas jyskää, lasi loistaa rauta ryskää.

    Rakentaahan uuras väki mainettasi Riihimäki.

     

    Vaikka lempeä on luonto, talven kattaa hämäryys,

    valon aika toimet vaatii, korjuuhetken määrää syys.

    Täällä luottavainen kansa, takoo työllään onneansa.

    Harjanteiden uuras väki, uuden aamun Riihimäki.