Asu­kas­ky­se­lyt

Kahden vuoden välein toteutettavassa asukaskyselyssä asukkaat pääsivät kertomaan mielipiteensä muun muassa kaupungin turvallisuudesta, viihtyisyydestä, arkielämän sujuvuudesta ja palveluista. Kattavaa aineistoa vuosien varrelta hyödynnetään kaupungin toiminnassa ja kyselyn tulokset antavat arvokkaita eväitä niin virkamiehille kuin päättäjille kaupungin kehittämisestä. Kyselyn tulokset antavat selkeää palautetta Rakas Riksu -strategian toteutumisesta käytännössä, kaupunkilaisten arkielämässä. Suuri pikkukaupunki on mielekkään arjen, kulttuurin ja tulevaisuuden osaamisen koti.

Asukaskysely toteutettiin ajalla 1.−20.10.2023. Kyselyyn vastasi yhteensä 1569 henkilöä, mikä on tuplasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Vastaaminen oli mahdollista sekä verkossa että paperilomakkeella. Vastaajien enemmistö oli tälläkin kertaa naisia 76 %.  Vastaajista alle 20-vuotiaita oli 2 %, 20–40-vuotiaita 29 %, 41–60-vuotiaita 41 % ja yli 60-vuotiaita 28 %.

Pääasiallisen toiminnan osalta vastaajista ansiotyössä oli 56 %, eläkeläisiä 21 %, opiskelijoita 4 %, työttömiä 3 % ja yrittäjiä 3 %.

Vastaajat arvioivat väittämien toteutumista nelikentässä asteikoilla 1−5.  1 = eri mieltä/pieni merkitys. 5 = samaa mieltä / suuri merkitys.

Kyselyn perusteella asukkaat ovat kokeneet selkeää positiivista kehitystä kaikkien mitattujen osa-alueiden osalta. Riihimäen kaupungin asukastyytyväisyys on kasvanut 2,95 -> 3,33. Kaupungin pitkäaikaisena strategisena tavoitteena on vähintään keskiarvon 4 saavuttaminen ja sitä kohti mennään. Parhaimmat arvosanat saivat kysymykset koskien työssäkäyntimahdollisuuksia Riihimäeltä käsin (3,8) sekä arkielämän sujuvuutta (3,8). Nämä samat asiat saivat parhaat arvosanat myös edellisessä kyselyssä.

Heikoimman arvosanan, samoin kuin edellisessä kyselyssä, sai asemanseudun ja keskustan viihtyvyys, mutta kehitystä on tapahtunut silläkin alueella. Riihimäen asemanseutu ja keskusta houkuttelee viihtymään -kysymyksessä kokemus parani 33 % (1,8 vuonna 2021 -> 2,4 vuonna 2023).

Kaupunkikuvan kehittämiseen ja markkinointiin on panostettu viimevuosina ja tulokset ovat nyt näkyvissä.  Suurin muutos edellisestä vuodesta on tapahtunut kaupungin imagossa asukkaiden silmissä, se on parantunut peräti 38 % (2,1 vuonna 2021 -> 2,9 vuonna 2023).

Kaupungin kehittämisen strategisilla painopistealueilla asukkaiden kokemukset kaupungista ovat parantuneet merkittävästi.

• Vastustamaton vartin kaupunki, positiivinen muutos 17%
  Arkemme on helppoa, turvallista ja toimivaa. Arvostamme yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja erinomaista elämää. Palvelumme ovat laadukkaita.
• Tulevaisuuden tekijöiden koti, positiivinen muutos 9%
  Kasvatamme tulevaisuuden huippuosaajia, jotka kehittävät tietojaan ja taitojaan läpi elämän. Monipuolisuuden ansiosta alueella on menestyvä elinkeinoelämä. Riihimäki on robotiikan pääkaupunki.
• Kestävän kasvun yhteisö, positiivinen muutos 18 %
  Vaalimme kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kaupunki kasvaa ja kehittyy huomioiden riihimäkeläisten ja yritysten tarpeet.

Voit tutustua koko raporttiin tästä.

Meidän Riksu -asukaskysely

Kesällä 2021 asukaskyselyssä kuntalaiset pääsivät kertomaan mielipiteensä muun muassa kaupungin turvallisuudesta, viihtyisyydestä, arkielämän sujuvuudesta ja palveluista. Mielipiteitä Riihimäellä elämisestä kerättiin jo kahdeksatta kertaa. Kattavaa aineistoa hyödynnetään kaupungin toiminnassa ja kyselyn tulokset antavat arvokkaita eväitä niin virkamiehille kuin päättäjille kaupungin kehittämisestä. Kyselyssä oli myös Riihimäki-strategiaan liittyviä kysymyksiä, joilla mitattiin kaupungin uuden strategian vaikuttavuutta.

Asukaskysely toteutettiin ajalla 1.−30.6.2021. Vuonna 2019 toteutettiin saman sisältöinen asukaskysely, jota koskevat tulokset on merkitty yhteenvetoon suluissa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 769 (475) henkilöä, joista enemmistö oli naisia 56 % (70 %). Vastaajista alle 20-vuotiaita oli 2 % (4 %), 20–40-vuotiaita 28 % (29 %), 41–60-vuotiaita 37 % (42 %) ja yli 60-vuotiaita 13 % (25 %). Viidennes vastaajista ei ollut ilmoittanut ikäänsä.

Pääasiallisen toiminnan osalta vastaajista ansiotyössä oli 73 % (59 %), eläkeläisiä 15 % (22 %), opiskelijoita 4 % (9 %), työttömiä 3 % (4 %) ja yrittäjiä 5 % (6 %).

Vastaukset väittämiin

Vastaajat arvioivat väittämien toteutumista (X asteikolla) ja merkitystä (Y-asteikolla) asteikoilla 1−5 (eri mieltä – samaa mieltä / merkitys pieni – merkitys suuri). Vastausten keskiarvot on merkitty (suluissa edellisen kyselyn tulos) absoluuttisina keskiarvoina.

Kyselyn perusteella asukkaat ovat kokeneet hienoista heikkenemistä kaikkien mitattujen osa-alueiden osalta. Arvioiden keskiarvo on 2,95, kun vuonna 2019 keskiarvo oli 3,17. Kaupungin strategisena valtuustokauden 2017−2021 tavoitteena on vähintään keskiarvon 4 saavuttaminen, joten tähän on vielä matkaa.

Parhaimmat arvosanat saivat kysymykset koskien työssäkäyntimahdollisuuksia Riihimäeltä käsin sekä arkielämän sujuvuutta. Nämä samat asiat saivat parhaat arvosanat myös edellisessä kyselyssä ja näiden asioiden arviot parantuivat vuoden 2019 kyselyyn verrattuna. Heikoimman arvosanan, samoin kuin edellisessä kyselyssä, sai asemanseudun ja keskustan viihtyvyys.

• Riihimäellä on turvallista: X: 3,22 (3,41) Y: 3,38 (3,72)
• Riihimäellä on viihtyisää: X: 2,99 (3,06) Y: 3,65 (3,51)
• Riihimäen asemanseutu ja keskusta houkuttelee viihtymään: X: 1,80 (2,36) Y: 2,90 (3,23)
• Riihimäellä arkielämä on sujuvaa: X: 3,64 (3,60) Y: 3,77 (3,67)
• Riihimäellä on toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut: X: 3,18 (3,25) Y: 3,72 (3,47)
• Riihimäellä on monipuoliset koulutuspalvelut: X: 3,01 (3,31) Y: 3,29 (3,00)
• Riihimäellä on vireät kulttuuripalvelut: X: 2,97 (3,28) Y: 3,09 (3,02)
• Riihimäellä on kattavat liikuntapalvelut: X: 3,33 (3,48) Y: 3,40 (3,25)
• Riihimäellä ympäristöasiat on otettu hyvin huomioon: X: 3,01 (3,21) Y: 3,27 (3,32)
• Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa: X: 2, 37 (2,97) Y: 3,29 (3,11)
• Riihimäeltä käsin työssäkäyntimahdollisuudet ovat hyvät: X: 3,75 (3,67) Y: 3,67 (3,37)
• Riihimäellä on hyvä imago: X: 2,13 (2,49) Y: 3,67 (2,97)

Kooste avoimista vastauksista

Kyselyssä oli neljä avointa kysymystä, joissa kysyttiin vastaajien näkemyksiä tulevaisuuden rakkaasta Riksusta ja toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään sekä mielipidettä kaupungin strategian neljästä toimeenpanevasta kärkihankkeesta. Lisäksi  oli mahdollisuus antaa kaupungille kehittämisehdotuksia.

Millainen on sinun tulevaisuutesi Rakas Riksu?

Kysymykseen vastasi 445 henkilöä. Eniten kommentteja tuli seuraavista teemoista:

• Elinvoimainen / vireä / elävän keskustan omaava kaupunki
• Lähikoulut ja -päiväkodit säilytetty / ei isoja kouluja
• Lapset ja nuoret huomioiva / kiusaamisesta vapaa kaupunki
• Asukkaat tasapuolisesti huomioiva / ihmisläheinen / inhimillinen kaupunki
• Turvallinen / siisti / rauhallinen kaupunki
• Monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet / aktiivista vapaa-ajantoimintaa tarjoava kaupunki
• Vihreä / viihtyisää lähiluontoa / luonto lähellä
• Toimiva pieni kaupunki
• Toimiva kaupunki, jossa hyvät peruspalvelut
• Osallistava ja yhteisöllinen
• Enemmän kulttuuritarjontaa / tapahtumia / matkailua
• Koko kaupunkia kehitetään kokonaisuutena

”Elävä keskusta ja lapsilla lähikoulut.”

”Hyvinvoiva, viihtyisä, aktiivinen ja elävä kaupunki jossa on tilaa hengittää ja palvelut (myös ne lähikoulut) ja luonto lähellä. Tämä on kaupungin vetovoima, ei se asema josta tullaan ja mennään, vaan viihtyisät ja toimivat asuinalueet ja palvelut.”

”Kaikille hyvä paikka asua. Viihtyisä ja vihreä, elinvoimainen ja tarpeelliset palvelut tarjoava. Lapsiperheisiin ja heidän paikkakunnalle houkuttelemiseen panostava paikka. Sellainen missä etsitään ratkaisuja monipuolisesti hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Ei paikka missä ajatellaan asioita mustavalkoisesti, vain yksi ratkaisu ja päämäärä suuntana, uskaltamatta koskaan myöntää jonkun ns. järkevän päätöksen suuria negatiivisia vaikutuksia toisaalle.”

Mitä pitäisi tapahtua tai tehdä, jotta siihen päästäisiin?

Kysymykseen vastasi 422 henkilöä. Useimmin esiin nousseet teemat ovat:

• Palveluverkko / koulut mietittävä uudelleen / ei monitoimitaloa
• Panostamalla lapsiin ja nuoriin
• Lisäämällä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
• Markkinoimalla Riihimäkeä / panostamalla viestintään
• Rohkeammalla ja avoimemmalla päätöksenteolla
• Panostamalla monipuolisesti kulkuyhteyksiin niin Riihimäellä kuin Riihimäeltä
• Lisäämällä kulttuuria / tapahtumia / matkailua Riihimäelle
• Kehittämällä koko kaupunkia asemanseudun sijaan / asemanseudun kehittämisestä luopumalla
• Kehittämällä nykyistä keskustaa ja sen elinvoimaisuutta
• Lisäämällä turvallisuutta / valvontaa / poliisin resursseja
• Panostamalla talouteen
• Panostamalla kaavoitukseen / kaupunkisuunnitteluun
• Houkuttelemalla yrityksiä Riihimäelle / yhteistyöllä yritysten kanssa

”Lähikouluja ei tulisi lakkauttaa. Kyseessä on veto- ja pitovoimatekijä. Monitoimitalon rakentaminen turvattomalle ja rauhattomalle paikalle rautatieaseman viereen olisi myös syytä laittaa uuteen harkintaan.”

”Ollaan jo oikealla tiellä. Laaja perusopetuksen kouluverkosto on tärkeä houkutin muuttajille, samoin kilpailukykyinen kunnallisverotus. Ikäihmisenä arvostan erityisesti laadukasta vanhustenhuoltoa.”

”Enemmän asukkaiden kuulemista ja niiden asioiden huomioon ottaminen aidosti.”

”Markkinoida kaupunkia mukavana ja turvallisena kotikaupunkina. Houkutella yrityksiä ja huolehtia nykyisten yritysten säilymisestä.”

Riihimäen kaupungin nykyisessä strategiassa on neljä strategiaa toimeenpanevaa kärkihanketta. Mitä mieltä olet tämänhetkisistä kärkihankkeista? Haluaisitko muuttaa niissä jotain strategian päivityksen yhteydessä ja jos, niin mitä?

Kysymykseen vastasi 307 henkilöä, joista

• 10 vastasi ainoastaan #RakasRiksu – teemaan liittyen
• 55 vastasi ainoastaan #RoboRiksu – teemaan liittyen
• 70 vastasi ainoastaan # UusiRiksu – teemaan liittyen
• 16 vastasi ainoastaan #RipeäRiksu – teemaan liittyen

RakasRiksu – vastauksia yhteensä 49 kpl

Vastaajista 43 % pitää teemaa tärkeänä, 14 % vastaajista toivoo, että strategiateemaan panostetaan erityisen paljon. 25 % vastaajista mainitsee kuntalaisten kuulemisen tärkeyden ja sen, että kuulemista tulee lisätä. Vastaajista 18 %:n vastaukset olivat kriittisiä teemaa kohtaan.

”RakasRiksu on lähellä sydäntäni”

”Mielestäni kaupungissa jo asuvien kuntalaisten viihtyminen, #RakasRiksu on selkeästi kärkihankkeista tärkein. Muita ei voida tehdä tämän viihtyvyyden kustannuksella.”

”#rakasriksu ei ole toteutunut käytännössä, tätä pitäisi kehittää niin, että kuntalaisten osallistaminen olisi aitoa. Lähikouluverkon romuttaminen ja useiden kaupunkilaisille tärkeän vanhan rakennuksen sulkeminen on aiheuttanut paljon katkeruutta.”

RoboRiksu – vastauksia yhteensä 115 kpl

Vastaajista 3 % pitää teemaa erityisen tärkeänä ja merkittävänä. 11 % vastaajista oli teemaan hyvin neutraali näkemys. 15 % vastaajista oli huolissaan, että robotiikan opetus koulussa vie resursseja muilta oppiaineita, erityisesti taideaineilta. 20 % vastauksista on kriittisiä tai negatiivisia teemaa kohden. 13 % vastaajista kokee, että puheet robotiikasta eivät kohtaa käytännön toimintaa ja että teemaa painotetaan liikaa suhteessa tuloksiin. 24 % vastasi, että robotiikka yksistään on liian kapea-alainen kaupungin strategiseksi kärjeksi tai että robotiikkaa painotetaan aivan liian paljon ja 14 % pohti vastauksissaan robotiikan tasapuolisuutta. Nyt koetaan, että siihen pääsee mukaan vain pieni ryhmä oppilaita.

”Robotiikan nostaminen kärkeen ei ole kaikkein tavallisin eikä ristiriidattomin kärki. Se tekee toisaalta kaupungin strategiasta erottuvamman. Toivoisin sen rinnalle luontonäkökulmaa.”

”#RoboRiksu on ajatuksena hieno, mutta herää kysymys kuinka moni lapsi tai nuori siitä oikeasti innostuu. Toivottavasti robotiikka ei ole pois muusta opetuksesta.”

”Robotiikka on kiva asia, jota on luonnollisesti hyvä edistää, koska se on kehittävää ja modernia toimintaa, mutta kaupungin strategian kannalta se ei ole kärkihanke.”

UusiRiksu – vastauksia yhteensä 131 kpl

40 % vastaajista toivoo, että kehittämisessä huomioidaan laajasti koko kaupunki, ei ainoastaan aseman seutu ja keskusta. Vastaajista 7 % piti asemanseudun ja keskustan kehittämisestä positiivisena ja kannatettavana asiana. 22 % vastauksissa nousi esiin kriittisiä ja negatiivisia kommentteja asemanseudun kehittämiseen. 13 % vastauksia oli mainittu monitoimitalon rakentaminen kielteisenä asiana. 5 % vastauksia toivottiin ”#vanhariksu”:n säilyttämistä. 13 % vastauksissa oli yksittäisiä teemaan liittyviä huomioita.

”#UusiRiksu, Asemanseudun elinvoimaisuuden kehittäminen ei sinänsä ole paha asia, mutta sitä ei saa tehdä muiden alueiden kustannuksella ja strategiaa on hienosäädettävä tarvittaessa jotta ei jumiuduta alkperäiseen suunnitelmaan.”

”Asemanseutua voi kehittää, kunhan se ei heikennä lähipalveluita. Riihimäellä on monia, jotka menettävät paljon lähipalveluiden karatessa keskustaan. Kuten mainitsin, vanhukset, lapset, perheelliset, yksinäiset eivät kaikki pysty käyttämään julkisia tai omista autoa. Reuna-alueiden unohtaminen näivettää kaupunkia eikä elävöitä sekä aiheuttaa välillisesti kuormitusta sosiaali- ja terveyspuolella yhteisöllisyyden, kokoontumis- ja harrastepaikkojen vähetessä.”

” Asemanseudun kehittäminen on ihan hyvä juttu, mutta sinne ei tarvita yhtään uusia kerrostaloja. Vanhojen rakennusten kunnostus ja niiden ympärille kauniin miljöön rakentaminen olisi mahtavaa.”

RipeäRiksu – vastauksia yhteensä 60 kpl

Vastaajista 23 % nosti esiin, että digitalisaatiossa on huomioitava myös ne asukkaat, jotka eivät syystä tai toisesta pysty sähkököisiä palveluita käyttämään. Samalla pidettävä huoli, ettei digitalisaatio syrjäytä ihmisiä palveluiden järjestäjinä. 27 % piti digitalisaation kehittämistä myönteisenä asiana. 15 % totesi, että digitalisaatio ja sen kehittäminen vaatii lisäresursseja ja 17 % vastaajista ei pitänyt kärkihanketta tärkeänä tai piti tämänhetkistä tilannetta huonona. 5 %:n mielestä digitalisaation kehittämien pitäisi olla nykypäivänä itsestäänselvyys ilman strategista painotusta. 13 % vastaajista kärkihankkeen sisältö on jäänyt epäselväksi.

”#RipeäRiksu, kuulostaa hyvältä varmaan normaalissa elämässä, mutta kaikki eivät voi tähän osallistua iän tai sairauden takia, kaikkea ei voi digitalisoida”

”Digitalisaatiossa tärkeää asiakkaalle selkokäyttöisyys ja ajantasaisuus. Etäyhteys voi helpottaa toisinaan arkea, toisinaan tärkeämpää kohtaamisessa lähikontakti.”

Kehittämisehdotukset

Kysymykseen vastasi 276 henkilöä.

Vastaukset on lajiteltu teemoittain:

• Asukkaiden kuuleminen ja osallistumismahdollisuudet, 17 % vastauksista käsitteli tätä aihealuetta.
• Kaavoitus, katujen ylläpito, puistot yms., 17 % vastauksista käsitteli tätä aihealuetta.
• Sivistys ja osaaminen, 14 % vastauksista käsitteli tätä aihealuetta.
• Vapaa-aika, kulttuuri ja hyvinvointi, 12 % vastauksista käsitteli tätä aihealuetta.
• Kaupungin markkinointi, strategia ja viestintä, 11 % vastauksista käsitteli tätä aihealuetta.
• Palveluverkko, 4 % vastauksista käsitteli tätä aihealuetta.
• Robotiikka, 3 % vastauksista käsitteli tätä aihealuetta.
• Sosiaali- ja terveyspalvelut, 3 % vastauksista käsitteli tätä aihealuetta.
• 19 % vastauksista käsitteli yksittäisiä teemoja, toiveita ja kommentteja.

”Kuunnelkaa ja kuunnelkaa. Olkaa sen verran rohkeita, että uskallatte tehdä toisin kun kallis konsultti kertoo, tai mitä isoissa muissa kaupungeissa on tehty ja myöhemmin kaduttu. Keskittykää laadukkaisiin perusasioihin ja tehkää niistä tämän kaupungin valttikortti. Herätys ja rohkeus muuttaa vielä suuntaa!”

”Kaupunkipyörät ovat upea juttu. Riihimäki on ihana kotikaupunki, jossa toivon tällä hetkellä eniten, että nuorisosta pidetään erityisen hyvää huolta, heissä on tulevaisuus.”

”Uskaltakaa nyt jo ihmeessä luopua monitoimitalohankkeesta ja panostaa siihen mikä täällä parasta on: toimivat, lähellä olevat koulut ja päiväkodit, joita mahtava henkilökunta pyörittää.”

”Lisää panostusta viestintään ja avoimuuteen. Kaupunkilaisten kohtaamisia muutenkin kuin somen välityksellä. Markkinointia pääkaupunkiseudun suuntaan näkyvämmin. Myös näistä toimenpiteistä tietoa kuntalaisille, jotta tiedetään mitä on meneillään. Ikinä ei voi viestiä liikaa!”

Riihimäen tulevaisuus syntyy kohtaamisista -asukaskysely

Kevään 2019 asukaskyselyssä kuntalaiset pääsivät kertomaan mielipiteensä muun muassa kaupungin turvallisuudesta, viihtyisyydestä, arkielämän sujuvuudesta ja palveluista. Mielipiteitä Riihimäellä elämisestä kerättiin jo seitsemättä kertaa. Kattavaa aineistoa hyödynnetään kaupungin toiminnassa ja kyselyn tulokset antavat arvokkaita eväitä niin virkamiehille kuin päättäjille kaupungin kehittämisestä. Kyselyssä oli myös Riihimäki-strategiaan 2030 liittyviä kysymyksiä, joilla mitattiin kaupungin uuden strategian vaikuttavuutta.

Asukaskysely toteutettiin ajalla 1.-26.5.2019. Samanlainen asukaskysely toteutettiin vuonna 2017, jota koskevat tulokset on merkitty yhteenvetoon suluissa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 475 (710) henkilöä, joista enemmistö oli naisia 70 % (65 %). Vastaajista alle 20-vuotiaita oli 4 % (4 %), 20–40-vuotiaita 29 % (29 %), 41–60-vuotiaita 42 % (38 %) ja yli 60-vuotiaita 25 % (29 %). Kaupungin asukkaiden ikärakenteeseen verrattuna vastaajissa oli suhteellisesti enemmän 41–60-vuotiaita.

Pääasiallisen toiminnan osalta vastaajista ansiotyössä oli 59 % (57 %), eläkeläisiä 22 % (25 %), opiskelijoita 9 % (7 %), työttömiä 4 % (7 %) ja yrittäjiä 6 % (4 %).

Vastaukset väittämiin

Vastaajat arvioivat väittämien toteutumista (X asteikolla) ja merkitystä (Y-asteikolla) asteikoilla 1–5 (eri mieltä – samaa mieltä / merkitys pieni – merkitys suuri). Vastausten keskiarvot on merkitty (suluissa edellisen kyselyn tulos) absoluuttisina keskiarvoina.

Kyselyn perusteella asukkaat ovat kokeneet hienoista parannusta kaikkien mitattujen osa-alueiden osalta. Arvioiden keskiarvo on 3,17, kun vuonna 2017 keskiarvo oli 3,01. Kaupungin strategisena valtuustokauden 2017–2021 tavoitteena on vähintään keskiarvon 4 saavuttaminen, joten tähän on vielä matkaa.

Parhaimmat arvosanat saivat kysymykset koskien työssäkäyntimahdollisuuksia Riihimäeltä käsin sekä arkielämän sujuvuutta. Nämä samat asiat saivat parhaat arvosanat myös edellisessä kyselyssä. Eniten vuoteen 2017 verrattuna parantuivat asukkaiden arviot osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä Riihimäen imagosta. Tosin arvosanat näiden osalta jäivät edelleen alle 3. Heikoimman arvosanan, samoin kuin edellisessä kyselyssä, sai asemanseudun ja keskustan viihtyvyys.

1. Riihimäellä on turvallista: X: 3,41 (3,26) Y: 3,72 (3,54)
2. Riihimäellä on viihtyisää: X: 3,06 (2,88) Y: 3,51 (3,28)
3. Riihimäen asemanseutu ja keskusta houkuttelee viihtymään: X: 2,36 (2,20) Y: 3,23 (3,15)
4. Riihimäellä arkielämä on sujuvaa: X: 3,60 (3,41) Y: 3,67 (3,35)
5. Riihimäellä on toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut: X: 3,25 (3,01) Y: 3,47 (3,31)
6. Riihimäellä on monipuoliset koulutuspalvelut: X: 3,31 (3,17) Y: 3,00 (2,79)
7. Riihimäellä on vireät kulttuuripalvelut: X: 3,28 (3,13) Y: 3,02 (2,92)
8. Riihimäellä on kattavat liikuntapalvelut: X: 3,48 (3,43) Y: 3,25 (3,08)
9. Riihimäellä ympäristöasiat on otettu hyvin huomioon: X: 3,21 (3,12) Y: 3,32 (3,14)
10. Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa: X: 2,97 (2,69) Y: 3,11 (2,95)
11. Riihimäeltä käsin työssäkäyntimahdollisuudet ovat hyvät: X: 3,67 (3,55) Y: 3,37 (3,10)
12. Riihimäellä on hyvä imago: X: 2,49 (2,29) Y: 2,97 (2,87)

Kehittämisehdotukset ja terveiset kaupungille

Kehittämisehdotuksia ja terveisiä saatiin noin 200 vastaajalta. Kaupunki sai myönteistä palautetta asukkaiden osallistamisesta ja useampi vastaaja piti nykyistä suuntaa kaupungin kehittämisessä oikeana. Hyvää työtä on kuntalaisten mielestä tehty myös monissa palveluissa. Tässä joitakin poimintoja vastauksista:

”Kiitos kirjastosta ja taidemuseosta. Isompia määrärahoja molemmille.”

”Lasten harrastuksiin on riittävästi vaihtoehtoja.”

”Tyytyväinen olen siihen, että Vahteristossa on talvisinkin lenkkipolut latujen lisäksi.”

”Iso plussa toimivat terveydenhoitopalvelut.”

”Terveyskeskukselle ja hammashoidolle kiitoksia! Ne toimivat nykyisin erittäin hyvin.”

”Kiitos ankkapuiston kunnostuksesta.”

”Kiitos romuautojen poistosta Peltosaaresta.”

”Iso liityntäparkki on hyvä, samoin risteysten uusiminen kiertoliittymiksi.”

”Hienoa kun asukkaita osallistetaan. Some on ollut hyvä kanava tavoittaa ja olla perillä mitä kaupungilla tapahtuu.”

”Hyvää tekemisen meininkiä! Nykyinen suunta on oikea.”

Hallinto- ja konsernipalveluiden sekä johtamisen osalta toivottiin lisää tiedottamista, vaikka siitä kyllä useampi vastaaja kaupunkia kehuikin. Satsauksia toivottiin laadukkaisiin peruspalveluihin varsinkin lasten, nuorten ja vanhusten palveluihin. Tässä joitakin poimintoja vastauksista:

”Enemmän koko kaupungin yhteisiä tapahtumia, ihan pieniäkin kohtaamisia kaupungilla. Suurten pääsiäistapahtumien lisäksi.”

”Kaupunki voisi panostaa asukkaidensa terveyteen ja markkinoida ”savutonta Riksua”.”

”Maltilla ja ihmisiä kuunnellen eteenpäin ystävällistä, lämminhenkistä, ihmisten kaupunkia kehittämään!”

”Me asumme Riihimäellä koska täällä on paljon hyvää pieneksi kaupungiksi: mahtava kirjasto, hyvät harrastusmahdollisuudet (monipuolisesti aktiivisia seuroja, harrastuspaikkoja joista erityisesti uimala on loistava, luontoa, erityisesti Hatlamminsuo), paljon tapahtumia sekä kulttuurielämää ja aktiivisia kaupunkilaisia. Toivon, että jatkossakin kaikkea tätä tuetaan, jotta Riihimäki on myös tulevaisuudessa yhtä mahtava paikka asua. Tänne en kaipaa kauppoja ja ostoskeskuksia. Meidän tulisi erottua sillä missä Riihimäki on hyvä: yhdessä tekemisessä, kulttuurin luomisessa ja monipuolisella vapaa-ajan valikoimalla.”

”Omassa kunnassa omat kunnan palvelut eikä kaikkia ulkoistettaisi.”

”Riihimäki voisi toimia eläkeläiskaupunkina samalla tavalla kuin jotkut kaupungit Englannissa. Asuminen Riihimäellä on huomattavasti edullisempaa kuin pääkaupunkiseudulla. Asunnot selvästi halvempia.”

Sivistys- ja hyvinvointipalveluja koskevissa kommenteissa toivottiin panostusta varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluihin. Varhaiskasvatuksen osalta toivottiin muun muassa lisää pienten lasten päiväkotiryhmiä. Asiakasjärjestelmän toimivuudessa nähtiin parantamisen varaa. Perusopetuksen robotiikkaopetus kirvoitti kommentteja. Tässä joitakin poimintoja sivistys- ja hyvinvointipalveluille suunnatuista vastauksista:

”Lapsiperheet huomioon päätösten teossa. Sujuva koulupolku. Ryhmät pienemmiksi kouluissa ja päiväkodeissa.”

”Perusopetukseen panostaminen luo pohjaa tulevaisuudelle. Yläkoulujen opinto-ohjauksen resurssi on saatava kuntoon.”

”Robotiikka ja nuorisoteatteri ovat hyviä asioita, mutta eivät tuo yhtään pysyvää työpaikkaa Riihimäelle. Riihimäellä ei ole ammattiteatteria eikä robotiikkaan erikoistuneita yrityksiä. Robotiikkaa käyttäviä kyllä, mutta niissä käyttäjät ovat jonkin muun osaamiskoulutuksen saaneita. Onko kumpikaan tuonut maksavia opiskelijoita Riihimäelle. Keskeistä onkin se miten saada esim. HAMK:sta valmistuneita jäämään asumaan Riihimäelle. Yksi keskeinen syy opiskelupaikan valinnalle on harrastamisen ja opiskelun yhdistämisen mahdollisuus. Tämä luo siteitä jotka vaikuttavat sijoittumiseen opiskelun jälkeenkin.”

”Keskittykää toimivaan arkeen, palveluihin joilla saatte houkuteltua työssäkäyviä, veroja maksavia lapsiperheitä. Robotiikka ei ole koulupolkuna syy muuttaa Riksuun. Hyvä arki on.”

Myös panostukset kulttuuri- ja liikuntapalveluihin nähtiin tärkeinä. Tässä joitakin poimintoja kulttuuri- ja liikuntapalveluille suunnatuista vastauksista:

”Uskon Teatterin uuteen nousuun uusissa käsissä, kesäteatteri myös imagolle tärkeä, voisi olla nuorisoteatterin esiinmarssilava.”

”Prosenttitaide ja ympäristön vehreyttäminen mukaan investointeihin!”

”Kulttuuriasiat kuntoon, museoiden asema on turvattava.”

”Kesätapahtumia lisää.”

”Riihimäen kulttuuriedustajat ovat saaneet Riksua hyvin ”maailman kartalle”. Kannattaa hyödyntää tätä jatkossakin ja tukea myös kulttuuripalveluiden toteutumista jatkossa. Riksu on alkanut saamaan freesimpää kuvaa.”

”Kuljetuksia kulttuuritapahtumiin aina Hämeenlinna ja Lahti sekä Hyvinkää.”

”Omatoimikirjasto Riihimäelle jos aukioloa ei voi laajentaa!”

 ”Toivon lähiliikuntapalvelua: kaikki ohjatut liikuntamahdollisuudet ovat keskustan alueella. Kaupunki voisi tuoda ohjattua liikuntaa esim. Vahteristoon.”

”Asukkaille enemmän ilmaisia liikuntapaikkoja, joissa voisi esim. tehdä monipuolisesti harjoituksia. Nyt aika harvakseltaan ja muutama piste vaan, mitkä ei ole suunniteltu eläkeläisille.”

”Uimala houkuttelevammaksi myös paikallisille. Nuorten ilmainen uintimahdollisuus perjantaisin hyvä juttu.”

”Voisitteko panostaa talvisin hiihtolatujen hoitoon. Voisiko olla mahdollista saada jonkinlainen kehälatu joka kiertäisi kaupungin ja jossa olisi lähtöpaikkoja/latuyhteyksiä niin, ettei tarvittaisi autoa kun lähtee hiihtämään. Ja vielä mahdollisimman pitkä pyöräilyreitti ympäri kaupungin.”

”Uimahallin laajennusta voisi alkaa suunnitella.”

Kaupunkikehityksen toimialueeseen kohdistuvia kommentteja saatiin erittäin runsaasti ja niistä suuri osa kohdistui kaupunkikuvan kehittämiseen. Keskustaan ja Matkakeskukseen toivottiin lisää kauppoja ja elävyyttä. Samoin toivottiin toimintaa VR:n veturitalleihin. Tässä joitakin poimintoja kaupunkikehitykselle suunnatuista vastauksista:

”Vanhan VR varikkoalueen kehittäminen osana aseman ja keskustan väliä. Tapahtumapuisto? Kivipajayrityksiä, lasitaidetta, teatteriesityksiä, musiikkia, kahvilat, kulttuuritapahtumat, pakohuone.”

”Lapsille ja nuorille voisi rakentaa liikennekaupungin. Siinä olisi kesätyöpaikka nuorille. Päiväkodit ja koululaiset voisivat hyödyntää liikenneopetukseen esim. yhteisprokkista Hamkilaisten kanssa.”

”Ei liikaa asutusta kuten kerrostaloja samaan paikkaan mm rautatieaseman viereen.”

”Pitäkää Riihimäki ihmisen kokoisena kaupunkina.”

”Riihimäen viihtyisyyteen pitäisi panostaa paljon enemmän. Tuntuu että yhteistä linjaa ei ole olemassa. Graniitin aukio on suunniteltu aivan väärin eikä palvele ketään millään tavalla. Se on todella kolkko ja kylmän oloinen ahdas paikka. Graniitin aukiosta voisi tehdä lisää parkkitilaa kävelykadun toteutusta varten. Vehreyttä, puita ja pensaita, patsaita ja vesielementtejä pitäisi saada lisää. Keveyttä raskaisiin rakennuksiin. Keskustaan kävelykadulle terasseja, puiston penkkejä istutuksia. Musiikkia, näytelmiä, taidetta, hyvää ruokaa, myyntikojuja ja edes pieni lasten leikkipaikka kävelykadulle aivan keskustaan kahviloiden läheisyyteen, johon voi tulla kävellen tai pyörällä ja autot jäävät rakennusten taakse parkkipaikoille. Aseman seudulle vanhojen veturitallien käyttöön otto, talveksi joulutori ja lapsille karuselli ja joulupukinpaja toimintaa. Riihimäellä imago on aivan hukassa ja viihtyisyyteen pitää panostaa enemmän. Innolla odotetaan riihimäkiralli tapahtumaa!”

Liikenteen osalta toivottiin panostuksia teiden kuntoon ja joukkoliikenteen toimivuuteen. Kevyenliikenteen väyliä toivottiin lisää. Valoristeysten korvaaminen kiertoliittymillä arvelutti muutamaa vastaajaa. Tässä joitakin poimintoja liikenteeseen liittyvistä vastauksista:

”Katujen kunnossapidon laatua on nostettava. Pyöräteitä enemmän.”

”Jokaisesta bussireitistä tehtävä Youtube-video, jossa näkyy samanaikaisesti bussin sijainti kartalla ja etuikkunasta kuvattuna missä kohtaa katua pysäkit sijaitsevat eri reiteillä. Tämän tekisi vaikka joku HYRIA:n mediaopiskelija tai HAMK:n porukka.”

”Päivittäin Helsingissä töissä käyvänä loistavin asia ja naapurikuntiin verrattuna ylivoima tekijä on aseman parkki joka on riittävän iso ja väljä tarkoitukseensa.”

”Kehittäkää joukkoliikenteeseen myös arvoa sisältävä matkakortti vrt. HSL.”

”Rautatieaseman läheisyyteen (esim Matkakeskuksen tyhjiin tiloihin) polkupyörille valvottu ja vaikkapa maksullinen pyöräparkki, jotta junilla työhön kulkijat (ja muutkin) voisivat kulkea asemalle fillarilla kun paikkurit eivät kuitenkaan kulje sopivasti.”

Saimme myös joitakin sosiaali- ja terveystoimea koskevia kommentteja ja palautteita:

”Mielenterveyspalveluita nuorille pitää helpottaa ja siihen resursseja lisätä.”

”Vanhushuolto kuntoon.”

”Sosiaalipalveluissa on uskomattomat jonot esim. perheneuvolaan ja toimintaterapiaan. Ja puheterapiaan.”

”Sairaalan kehittäminen täyteen palvelutasoon.”

Onko Riihimäki tulevaisuuden kohtaamispaikka -asukaskyselyn tuloksia

Asukaskysely toteutettiin 6.-20.11.2017. Osittain samanlainen asukaskysely toteutettiin v. 2015, joita koskevat tulokset on merkitty yhteenvetoon suluissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 710 (568) henkilöä, joista naisia 65 % (72 %).

Vastaajista alle 20-vuotiaita oli 4 % (4 %), 20–40-vuotiaita 29 % (29 %), 41–60-vuotiaita 38 % (42 %) ja yli 60-vuotiaita 29 % (25 %). Kaupungin asukkaiden ikärakenteeseen verrattuna vastaajia oli suhteellisesti enemmän kahdessa vanhemmassa ikäryhmässä.

Pääasiallisen toiminnan osalta vastaajista ansiotyössä oli 57 % (55 %), eläkeläisiä 25 % (23 %), opiskelijoita 7 % (7 %), työttömiä 7 % (10 %) ja yrittäjiä 4 % (5 %).

Vastaukset väittämiin

Vastaajat arvioivat väittämien toteutumista (X asteikolla) ja merkitystä (Y-asteikolla) asteikoilla 1-5 (eri mieltä – samaa mieltä/ merkitys pieni – merkitys suuri). Vastausten keskiarvot on numeroitu alla olevaan nelikenttään (suluissa edellisen kyselyn tulos) absoluuttisina keskiarvoina.

Kokonaisuutena kyselyn yhteenveto osoittaa, että asukkaiden mielestä Riihimäellä turvallisuus, viihtyisyys, arkielämän sujuvuus, helppo osallistua ja vaikuttaa, työssäkäyntimahdollisuudet ja imago ovat jonkin verran heikentyneet. Myös em. asioiden merkitys asukkaille on edellistä kyselyä alhaisempi.

Tämä kysely toimii vertailun lähtökohtana, sillä kaupungin strategisena valtuustokauden 2017 -2021 tavoitteena on vähintään keskiarvon 4 saavuttaminen.

• Riihimäellä on turvallista: X: 3,26 (3,49) Y: 3,54 (3,89)
• Riihimäellä on viihtyisää: X: 2,88 (3,34) Y: 3,28 (3,73)
• Riihimäen kaupunkikeskusta on viihtyisä: X: 2,20 Y: 3,15
• Riihimäellä arkielämä on sujuvaa: X: 3,41 (3,77) Y: 3,35 (3,78)
• Riihimäellä on toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut: X: 3,01 Y: 3,31
• Riihimäellä on monipuoliset koulutuspalvelut: X: 3,17 Y: 2,79
• Riihimäellä on vireät kulttuuripalvelut: X: 3,13 Y: 2,92
• Riihimäellä on kattavat liikuntapalvelut: X: 3,43 Y: 3,08
• Riihimäellä ympäristöasiat on otettu hyvin huomioon: X: 3,12 Y: 3,14
• Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa: X: 2,69 (3,01) Y: 2,95 (3,20)
• Riihimäeltä käsin työssäkäyntimahdollisuudet ovat hyvät: X: 3,55 (3,96) Y: 3,10 (3,51)
• Riihimäellä on hyvä imago: X: 2,29 (2,86) Y: 2,87 (3,10)

Asukkaat haluavat osallistua kaupungin kehittämiseen

Asukkailta kyseltiin myös halukkuutta osallistua kaupungin kehittämiseen.

Vastausten mukaan

• 67 % haluaa osallistua kaupungin palveluiden kehittämiseen
• 70 % haluaa muiden mukana olla luomassa Riihimäelle yhteisöllisyyttä
• 84 % haluaa kertoa myönteisiä asioita Riihimäestä
• 91 % haluaa olla itse kantamassa vastuuta ympäristöstä omalla toiminnallaan

Kehittämisehdotukset ja terveiset kaupungille

Myönteistä palautetta kaupunki sai erityisesti kulttuurista ja liikuntapalveluista. Myös kauniit puistot, istutukset ja viheralueet koettiin hyvin hoidetuiksi. Hyvää työtä on tehty kuntalaisten mielestä myös monissa palveluissa, mm. sosiaali- ja perhepalveluissa ja terveydenhuollossa.

Tässä joitakin poimintoja vastauksista:

”Hyvää Riihimäellä on kulttuuripalvelut, joista toivottavasti ymmärrätte pitää kiinni, koska niiden arvo kaupungin imagolle on hyvä.”

”Kuntoportaat Salpausselän rinteessä ja Riutassa innostavat liikkumaan. Kiitos niistä tekijöille ja rahoittajille!”

”Voitteko ystävällisesti antaa sosiaali- ja perhetyöntekijöille ja neuvolalle palkinnon hyvin hoidetusta työstä?” ”Hieno kaupunki asua, koska kaikki palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat lähellä.”

”Olen tyytyväinen palveluihin ja kouluihin.”

”Kaupunki on kesällä kaunis ja täällä on ihana kulkea, kun viheralueista huolehditaan.”

”Hyvällä linjalla ollaan. Talous kuntoon, ollaan ylpeitä meistä ja pidetään teatterikin!”

Kehittämisehdotuksia ja terveisiä saimme vastaajilta todella runsaasti.

Konserni- ja hallintopalvelujen osalta useissa vastauksissa toivottiin enemmän yhteistyötä ja vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Talouden kuntoon saattaminen, päätöksenteon avoimuus ja imagon parantaminen nousivat myös viestinnän ja markkinoinnin ohella esille. Elinkeinopalvelujen osalta eniten keskustelua herätti kaupungin keskusta ja sen tyhjät liiketilat.

Tässä joitakin poimintoja vastauksista:

”Turvallisuus, viihtyisyys ja asumisen helppous ovat tärkeitä. Ne tuovat asukkaita.”

”Yhteistyötä ja vuorovaikutusta asukkaiden kanssa tulisi lisätä.”

”Vaikuttaminen helpoksi ja vähemmän byrokraattiseksi.”

”Tehdään muutosta yhdessä, lähtökohtana ja ymmärtäen kaupunkimme identiteetti.”

”Toivon teille valtavan määrän uskallusta, ideoita ja laatikon ulkopuolista ajattelua, koska muuttamalla Riihimäen imagoa tästä kaupungista saa upean, viihtyisän ja vetävän.”

”Riihimäen pitäisi olla rohkeasti oma itsensä.”

”Tärkeää on vaikuttajien näkyä tapahtumissa sekä kysellä monin eri tavoin kuntalaisten palautteita.”

”Riihimäkeläiset voisivat lopettaa oman asuinpaikkansa vähättelemisen.”

”Tehkää päätöksiä vaikka ne kipeitä olisivatkin mutta nyt on täyttä jahkailua koko ajan toiminnassa eri suuntiin ja se ei hyvältä näytä mihinkään suuntaan.”

”Avointa tietoa taloudesta ja kaupungin rahoitusasemasta.”

”Kaipaisin tiedotusta kunnan strategiasta aluekehityksessä, rakentamisesta ja peruskoulutuspalvelujen kehittämisestä enemmän. ”

”Tämä kysely on hyvä. Pelkästään näin pienellä haastetaan paikallisia miettimään oman paikan asioita ja mahdollisesti sitouttaa asukkaita ratkaisuihin.”

”Kaupungin sijainti on hyvä ja paukkuja pitää lisätä yritysten houkuttelemiseksi ja keskustan toimivuuden lisäämiseksi.”

”Toimintaa tyhjiin liiketiloihin ja markkinointia laajemmin.”

Saimme myös joitakin sosiaali- ja terveystoimea koskevia kommentteja ja palautteita, jotka kohdistuivat koko toimialaan ja kaikkien ikäryhmien palveluihin:

”Peltosaaren Olohuone on todella kannatettava, toivottavasti se jää pysyväksi kaupunkiin, mutta haluaisin sen toimintakalenterin näkyväksi vaikkapa kaupungin nettisivuille ja haluaisin sinne enemmän toimintaa, esim. vauvakerhon. ”

”Terveyspalveluita pitäisi olla myös keskustassa (esim tk laboratorio), entinen sairaala on kaukana autottomille.”

”Vanhuspalveluita ja -hoitoa olisi myös hyvä kehittää, tehdään palveluista nyt sellaisia että itsellä olisi hyvä mieli käyttää niitä vanhana.”

Sivistys- ja hyvinvointipalveluja koskevat kommentit ja palautteet kohdistuivat pääosin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin ja niissäkin erityisesti teatteriin, joka oli kyselyn aikaan vahvasti esillä paikallisissa medioissa.

”Kulttuurikaupunkina profiloituminen toisi ehkäpä asukkaita lisääkin ja myös matkailijoita sekä Suomesta että ulkomailta.”

”Toivoisin Riihimäen hyödyntävän enemmän lasitehtaan aluetta kulttuurin osalta ja mahdollisesti siirtää museoita ym. toimintaa sinne keskitetysti.”

”Kaupunki poukkoilee päätöksissään. Kulttuurin alasajo on ikävää seurattavaa.”

”Kulttuuritarjonnan varmistaminen ja tukeminen (teatteri, elokuvateatteri, kirjasto, taidemuseo, lasimuseo). Kansalaisopiston säilyttäminen.”

”Kehittäkää tiedotusta, Riihimäellä tapahtuu paljon, on ilmaisia näyttelyitä, tarjouksia, liikuntaa kaupunkilaiset arvostaisivat Riihimäkeä enemmän kun tietäisivät mitä kaikkea täällä oikeasti voi päivittäin tehdä ja usein vielä ihan ilmaiseksi! ”

”Kulttuuri laajassa merkityksessä – yhdessä hyväksyttyjen tapojen ja merkitysten kokonaisuutena – on meidän suurin voimavaramme ja läsnä joka ikisessä hetkessä yhteisömme sisällä.”

”Riihimäellä on hyvät ja monipuoliset liikuntapalvelut, joissa on huomioitu myös ikääntyvät asukkaat.”

”Riihimäen ympäristö tarjoaisi paljon luontoelämyksiä, reittejä esim. pyöräilyyn, patikointiin, polkujuoksuun yms. Tämä kannattaisi tuotteistaa ja markkinoida tarjoamalla tapahtumia, rakennettuja reittejä, hyvinvointitapahtumia ja -palveluita yhteistyössä järjestöjen, seurojen ja yritysten kanssa.”

”Positiivista on ollut Riihimäen alueen vireä yhdistystoiminta.”

Palautteisiin sisältyi myös joitakin näkemyksiä toivomuksia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen liittyen:

”Hyvät varhaiskasvatus- ja koulupalvelut ovat tärkeitä uusien asukkaiden saamiseksi kaupunkiin.”

”Aamupäivähoidon puute vaikeuttaa eka- ja tokaluokkalaisten vanhempien työssäkäyntiä ja järkyttää lasten perusturvallisuuden tunnetta.”

”Peruskouluissa pitäisi kaupungin ympäristöasiat tuoda esille ja motivoida jo lapsia ja nuoria ympäristön ylläpitoon.”

”Lasten koulut ja päiväkodit sellaiseen kuntoon, ettei tarvitse pelätä heidän sairastuvan siihen tähän ja tuohon.”

Kaupunkikehityksen toimialueeseen kohdistuvia kommentteja saimme melkoisesti ja niistä suurin osa kohdistui kaupungin keskustan kehittämiseen sekä liikennekysymyksiin mm. Erkyläntien osalta:

”Kaupungin keskusta Riihimäen sydämeksi. Nyt palveluja on ripoteltu sinne tänne ja autolla joutuu sahaamaan paikasta toiseen, aika usein muilla paikkakunnille ostoksille ja palveluja käyttämään.”

”Riihimäen kaupungin keskusta on autioitunut eikä ole yleiskuvaltaan ja toiminnoiltaan viihtyisä”.

”Riihimäellä olisi mahdollisuus nostaa oivaltavalla kulttuuriympäristöjen ja viher- ja luontoalueiden suunnittelulla ja käytöllä kaupungin profiilia ja brändiä.”

”Keskustassa on runsaasti kauniita puistoja ja istutuksia, jotka ovat kaupungin imagon kannalta tärkeitä.”

“Keskusta on kuitenkin apean autio. Tyhjät liiketilat vaikuttavat masentavilta ja ne pitäisi pikaisesti saada käyttöön ja tarjoamaan asukkaille monipuolisia palveluita. Palvelut on suurelta osin viety keskustasta laitamille, mikä autioittaa keskustaa entisestään. Suuret marketit ovat vieneet elinmahdollisuudet pieniltä erikoisliikkeiltä.”

”Töhryt pois rakennuksista, sähkökaapeista ja liikennemerkeistä.”

”Vanha tori takaisin. Se sopisi Riihimäen kertomaan reilun kaupungin henkeen. Olisi mahdollisuus tarjota lähiruokaa. Hyvä paikka viihtyisälle kahviolle ja monenlaisille tapahtumille.”

”Keskusta kauniimmaksi, kukkia ja huolenpitoa ympäristöstä. Ideointia ja rohkeaa riskinottoa, jotta ”entisen keskustan” tyhjät ja yhä tyhjenevät kivijalkakaupat eivät vahvista ränsistyvää kaupunkikuvaa.”

”Vanha keskusta toimimaan! Toimintoja ei pitäisi viedä kaupungin laidoille, kaikilla ei ole autoa. Asukkaiden lisäksi yrittäjille, pienille ja suurille, kannattaisi tiedottaa hyvistä mahdollisuuksista toimia Riihimäellä.”

”Rautatieaseman pääoven eteen olet tässä kartta Riihimäen nähtävyyksistä.”

”Kaupunki voisi miettiä liikenneratkaisuja jo ennen kuin kaavoittaa lisää tontteja. Erkyläntie on sisääntulotie ja eikä ole oikein muita asukkaita kohtaan sen sulkeminen.”

”Riihimäen vanhojen alueiden hiekkakadut ovat surkeassa kunnossa.”

”Riihimäki ei mielestäni ota tarpeeksi huomioon kevyttä liikennettä ja katujen kunnossapitoa.”

”Esteetön Riihimäki – tämä kaupunki ei ole kaikille kätevä. Tänne tuli uusi elokuvateatteri – sinne ei vammainen pääse.”

”Pitäkää sisääntuloväylien ympäristö edelleen hyvässä kunnossa viheralueet, istutukset jne. ”

Viestinnän kysymykset

Vuonna 2015 tehdyn kyselyn tapaan asukkaille esitettiin kysymyksiä viestinnästä. Tämän kyselyn perusteella asukkaat saavat tietoa kaupungin palveluista eniten verkkopalvelusta ja paikallisesta mediasta. Sosiaalisen median merkitys on kasvanut oleellisesti edellisestä kyselystä. Asukkaat myös haluavat eniten tietoa näistä samoista kanavista.

Asukkaat tarvitsevat edellisen kyselyn tapaan eniten tietoa tapahtumista ja kulttuurista, päätöksenteosta sekä kaupunkikehityksen (asuminen, liikenne, kadut, ympäristö) palveluista. Vastaavasti asukkaat saavat eniten tietoa tapahtumista ja kulttuurista ja liikuntapalveluista.

(suluissa vuonna 2015 tehdyn kyselyn tulokset)

Merkitse kanavat, joista saat tietoa kaupungin toiminnasta?

• verkkopalvelusta 67,5 % (71,8 %)
• Kotikaupunki-asukaslehdestä 48,3 % (45,1 %)
• sosiaalisesta mediasta (Facebook, Twitter) 53,8 % (33,1 %)
• uutiskirjeestä 11,4 % (10,4 %)
• Mobiilikunta-sovelluksesta 14,6 % (15,8 %)
• tapahtumakalenterista 20,5 % (21,6 %)
• paikallismediasta (Aamuposti, Yle Häme, Hämeen Sanomat) 67,3 % (68,2 %)

Merkitse kanavat, joista haluat tietoa kaupungin toiminnasta?

• verkkopalvelusta 63,2 % (58,5 %)
• Kotikaupunki-asukaslehdestä 33,5 % (40,2 %)
• sosiaalisesta mediasta (Facebook, Twitter) 52,3 % (38,0 %)
• uutiskirjeestä 18,8 % (24,1 %)
• Mobiilikunta-sovelluksesta 21,3 % (22,4 %)
• tapahtumakalenterista 31,0 % (30,2 %)
• paikallismediasta (Aamuposti, Yle Häme, Hämeen Sanomat) 63,6 % (56,8 %)

Millaista tietoa kaupungin toiminnasta tarvitset?

• päätöksenteosta 72,2 % (58,5 %)
• elinkeinopalveluista 22,6 % (17,0 % )
• liikuntapalveluista 54,4 %
• päivähoito- ja koulutuspalveluista 26,8 % (30,0 %)
• sosiaalipalveluista 43,3 % (33,6 %)
• kaupunkikehityksen palveluista (asuminen, liikenne, kadut, ympäristö) 67,2 % (52,1 %)
• tapahtumista ja kulttuurista 81,6 % (74,8 %)
• yhteystiedoista kaupungin työntekijöille 30,3 % (25,2 %)
• osallistumismahdollisuuksista 49,0 % (42,2 %)

Merkitse asiat, joista saat tietoa

• päätöksenteosta 47,1 % (46,8 %)
• elinkeinopalveluista 13,6 % (12,3 %)
• liikuntapalveluista 51,3 %
• päivähoito- ja koulutuspalveluista 26,6 % (33,2 %)
• sosiaalipalveluista 24,2 % (23,7 %)
• kaupunkikehityksen palveluista (asuminen, liikenne, kadut, ympäristö) 39,3 % (36,2 %)
• tapahtumista ja kulttuurista 70,2 % (63,8 %)
• yhteystiedoista kaupungin työntekijöille 19,4 % (19,3 %)
• osallistumismahdollisuuksista 15,5 % (18,5 %)

Miten kehittäisit kaupungin viestintää?

Vastaajilla oli mahdollisuus esittää näkemyksensä kaupungin viestinnän kehittämiseen.

Vastauksissa nostettiin esille mm. kohdennetun viestinnän lisääminen, erilaisten viestintäkanavien hyödyntäminen, viestinnän ajantasaisuus. Kritiikkiä ja odotuksia kohdistettiin eniten niin verkkosivuihin kuin päätöksistä tiedottamiseen.