Viisi kuntaa selvitti nuorten kokemuksia vaikuttamisesta

Viisi kuntaa toteutti keväällä 2021 yhteisen vaikuttamiskyselyn kunnan lapsille ja nuorille. Yhteensä Hämeenlinnan, Kristiinankaupungin, Pedersören, Riihimäen ja Vaasan alueilta saatiin 1182 vastausta. Suomenkielisistä vastauksia saatiin kyselyyn 778, joista suurin osa alle 17-vuotiailta koululaisilta.

Kyselyn tarkoituksena oli selvittää lasten ja nuorten toiveita ikäryhmänsä kuulemiselle ja vaikuttamiselle kunnan asioissa sekä ikäluokan toivomuksia uusista vaikuttamiskanavista.  Lasten ja nuorten vaikuttamiskyselyn kuntakohtaiset tulokset hyödynnetään osallistujakunnissa erikseen ja niiden pohjalta jatketaan lasten ja nuorten osallisuuden kehittämistä. Kysely on toteutettu Valtiovarainministeriön rahoittaman digikannustinhankkeen Avoin kunta: toiminnan strateginen uudistaminen asukas keskiössä -hankkeessa.

Kyselyn keskiössä 14–24-vuotiaiden nuorten osallisuus ja kokemukset yhteisiin asioihin vaikuttamisesta

Kyselyssä selvitettiin etenkin 14–24-vuotiaiden nuorten osallisuutta ja kokemuksia kunnan yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Enemmistö vastaajista ei ollut seurannut, miten lasten ja nuorten vaikuttaminen kunnassa on toteutettu. Nuoret olivat yleisesti melko tyytyväisiä vaikuttamismahdollisuuksiinsa ja vain harva nuorista toivoi lisää kuulemista tai vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä. Niissä vastauksissa, joissa vaikuttamismahdollisuuksiin otettiin kantaa, mielipiteet jakautuivat kahdelle laidalle. Kolmanneksen mielestä nuoria kuullaan hyvin, kolmanneksen mielestä taas väärällä tavalla tai heikosti.

Nuorten mielestä mieluisin vaikuttamisen kanava oli kyselyihin vastaaminen netissä ja erilaiset kohdennetut äänestykset kouluilla. Nuorten vaikuttajaryhmien uskottiin olevan toimivia nuorten edustajia, mutta puolueiden toimintaan osallistuminen vaikuttamiskanavana kiinnosti nuoria heikosti. Demokraattisen päätöksenteon toteutumiseen uskoi vastaajista 46,2 prosenttia, mutta vain 26,1 prosenttia vastaajista sanoi päässeensä osallistumaan nuorten palveluiden suunnitteluun.

Palveluiden lisäksi vaikutusmahdollisuuksia halutaan omaan asuinympäristöön

Nuoret haluavat vaikuttaa paitsi omiin palveluihinsa myös omaan asuinympäristöönsä, kuten puistoihin, kaupunkiympäristöön, liikunta-alueisiin ja uimarantoihin. Opiskelijoille tärkeitä kehittämiskohteita kunnissa ovat opiskelumahdollisuudet, työllisyys ja asuminen sekä ympäristöasiat, kuten puistot- ja kaupunkiluonto, luonnon ja metsien hoito sekä kierrätys.

Nuoria kiinnostavat myös asuinkuntansa tulevaisuudensuunnitelmat. He haluavat vaikuttaa etenkin terveydenhuoltoon, henkisen hyvinvoinnin palveluihin, turvallisuuteen, tulevaisuuteen sekä yhdenvertaisuuteen.

Kyselyn tulosten mukaan lasten ja nuorten kohderyhmän tavoittaa parhaiten kavereiden vinkit ja koulun kautta tulevat tiedotteet. Nuoret kaipasivat yleisesti enemmän tietoa nuorten asioista ja erilaisten palveluiden aukioloajoista sekä täsmällistä tietoa siitä, mihin palveluihin nimenomaan he ovat itse oikeutettuja. Lisää tietoa haluttiin myös vapaa-ajanvieton mahdollisuuksista kunnassa.

Lisätietoja

• Heli Pirkkalainen, Hämeenlinnan kaupunki, p. 040 7425295
• Avoin kunta -hankekoordinaattori, Marjo Kylänpää, Riihimäen kaupunki, p. 050 3443747