Tilinpäätös 2024: Ennakoitua suuremmat verotulot nostivat Riihimäen tuloksen ylijäämäiseksi

Riihimäen kaupungin vuoden 2024 tilinpäätös on 3,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen ennen tuloksesta tehtävää investointivarausta. Kaupunki varautuu Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tulevan kampusinvestoinnin tukemiseen tekemällä tuloksesta 3,5 miljoonan euron investointivarauksen. Investointivarauksen jälkeen vuoden 2024 ylijäämäksi jää 0,1 miljoonaa euroa.

Kaupungin tulos heikkeni selvästi edellisvuodesta, sillä vuosi 2023 oli vielä 11 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuodet eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, sillä vuonna 2023 tulosta paransivat hyvinvointialueuudistukseen liittyvät kertaluonteiset vero- ja valtionosuuserät.

Vesihuoltoliikelaitoksen osuus vuoden 2024 ylijäämästä on 2,2 miljoonaa euroa.

”Positiivisena asiana pidän toimintamenojen ja toimintakatteen negatiivista kehitystä suhteessa vuoden 2023 tilinpäätökseen. Tervetullutta on myös, että ylijäämäinen tulos mahdollistaa varautumisen kaupunginvaltuuston joulukuussa hyväksymään Hämeen ammattikorkeakoulun kampusinvestointiin. Tulevat vuodet ovat kaupungin taloudessa tiukkoja ja investointivarauksella voidaan hieman keventää tulevien vuosien painetta”, kertoo kaupunginjohtaja Jouni Eho.

Toimintatuotot kasvoivat hieman

Riihimäen kaupungin toimintatulot ilman sisäisiä eriä olivat 32,0 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat 1,3 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta (2,2 prosenttia). Toimintatuloista maksutuotot olivat selvästi edellistä vuotta heikommat. Myyntituottoja puolestaan kertyi 0,6 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Muita toimintatuottoja lisäsi noin 1,3 miljoonalla eurolla terveyskeskuskuntayhtymän lopettamisesta johtuneet kirjaukset.

Toimintakulut pienentyivät

Kaupungin toimintakulut jäivät lopulta selvästi budjetoitua pienemmiksi ja toimintakulut jopa hieman pienentyivät vuodesta 2023. Vuoden 2024 toimintakulut olivat 99,8 miljoonaa euroa (vuonna 2023 toimintakulut olivat 100,2 miljoonaa euroa). Kulujen pienentyminen johtui toimialojen tarkan taloudenpidon lisäksi inflaation pienentymisestä sekä vuoden 2023 menoihin kirjautuneista kertaluonteisista eristä.

Henkilöstökulut olivat 60,4 miljoonaa euroa, josta vesihuoltoliikelaitoksen osuus oli 1,8 miljoonaa euroa. Kunta-alan palkankorotukset sekä sairauspoissaolojen määrän kasvaminen vaikuttivat vuoden 2024 henkilöstökuluihin. Edellisenä vuonna 2023 henkilöstökulut olivat 58,6 miljoonaa euroa.

Verotulot toteutuivat ennakoitua parempina

Verotulot kokonaisuudessaan ylittivät talousarvion peräti 2,8 miljoonalla eurolla, vaikka verotulojen määrä pienentyi edellisestä vuodesta. Vuonna 2024 verotuloja kertyi yhteensä 75,1 miljoonaa euroa, joka on 1,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2023 verotuloja kasvatti kertaluonteisesti yli 6 miljoonalla eurolla sote-uudistukseen liittyvät niin sanotut ”verohännät”.

Kunnallisveroja kertyi 2,4 miljoonaa euroa ja yhteisöveroja 0,5 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Kiinteistöveroja kertyi 0,1 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua vähemmän. Kaupungin verotulot kasvoivat yli 6 prosentilla, kun tarkastellaan verotuloja ilman vuoden 2023 kertaluonteisia verohäntiä.

Valtionosuudet, 8,3 miljoonaa euroa, ylittivät talousarviossa ennakoidun 0,2 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet pienentyivät peräti 5,8 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Tämä johtui pääasiassa valtakunnantasoisten sote-rahoituslaskelmien tarkentumisesta.

Vuosikate oli 16,4 miljoonaa euroa eli 573 euroa asukasta kohden. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin.

Kaupungin lainakanta kasvoi

Kaupungin lainakanta oli vuoden 2024 lopussa 78,8 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi muun muassa investointien myötä 9,6 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Kaupungin omavaraisuusaste oli 64,3 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 88,9 prosenttia vuoden 2024 lopussa.

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 2 750 euroa asukasta kohden ja konsernin lainakanta 4 385 euroa asukasta kohden. Molemmat lukemat ovat alle kuntien keskiarvon. Tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kunnilla oli vuoden 2024 lopussa lainaa noin 3 500 euroa asukasta kohden.

Merkittävin investointi uimahallin perusparannus

Kaupungin investointimenot olivat yhteensä 25,2 miljoonaa euroa. Näistä kaupunkiemon investoinnit olivat 18,8 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen 6,4 miljoonaa euroa. Investointien määrä oli hieman edellisvuotta pienempi.

Tilahankkeiden menoihin käytettiin 12,3 miljoonaa euroa, joista euromääräisesti selvästi suurin oli uimahallin perusparannus, 10,3 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikkaa rakennettiin 5,6 miljoonalla eurolla. Tähän sisältyi muun muassa Hämeenaukion saneeraus ja Jokikylän yleisten alueiden rakentaminen.

Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan maanantaina 24. maaliskuuta. Kaupunginvaltuusto käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan 26. toukokuuta 2025.

Kaupunginhallituksen kokouksen 24. maaliskuuta 2025 esityslista
Riihimäen kaupungin Talous-sivu
Lue aiempi tiedote: Kau­pun­ki tu­kee HAM­Kin kam­pus­han­ket­ta 7,5 mil­joo­nal­la eu­rol­la (joulukuu 2024)