Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Tilinpäätös 2023: Riihimäen kaupungin tulos ylijäämäinen

21.3.2024 Tiedotteet Vaikuta ja tutustu Kaupunginhallitus Talous ja hankinnat

Suuri halli, jossa allas, josta kaakelit poistettu. Betonialtaaseen johtaa puiset portaat. Taustalla suuret ikkunat.
Uimahallin perusparannus oli viime vuoden suurin investointi. Kuva: Marianne Forsman

Riihimäen kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on 11,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vesihuoltoliikelaitoksen osuus ylijäämästä on 1,0 miljoonaa euroa. Hyvään tulokseen vaikuttivat talousarviossa ennakoitua paremmin toteutuneet verotulot, 1,9 miljoonaa euroa.

“Haluan kiittää viime vuoden positiivisen tuloksen aikaansaamisesta koko kaupunkikonsernin henkilöstöä. Kuntataloudessa olemme etenemässä kohti haastavia aikoja ja on todennäköistä, että reilun kymmenen miljoonan ylijäämäiset tulokset jäävät historiaan valtionosuusjärjestelmän radikaalin uudistuksen takia. Jotta saamme pidettyä kaupungin talouden tasapainossa jatkossakin, meidän on syytä toteuttaa vakaan talouden ohjelmaa ja sopeuttaa toimintaamme muuttuviin olosuhteisiin. Tämä ei tarkoita sisäänpäin käpertymistä. Tarvitsemme sopivassa suhteessa sekä tasapainottavia toimia että rohkeita investointeja elinvoimaamme”, toteaa kaupunginjohtaja Jouni Eho.

Kaupungin talouden rahavirrat muuttuivat vuonna 2023 merkittävästi. Vuoden 2023 tilinpäätöksen vertailtavuudessa vuoteen 2022 nähden on otettava huomioon sosiaali- ja terveystoimialan menojen ja tulojen poistuminen (netto noin 111 miljoonaa euroa). Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu, niitä vastaavat nettokustannukset sekä niitä vastaavat verotulot, investointivastuu ja osa lainakannasta (kuntayhtymät) siirtyivät hyvinvointialueelle.

Toimintatulot vähenivät hieman

Riihimäen kaupungin toimintatulot olivat 31,0 miljoonaa euroa. Ne pienentyivät 3,9 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta (11,2 prosenttia). Toimintatuloista maksutuotot sekä tuet ja avustukset olivat edellistä vuotta heikommat. Muiden toimintatuottojen määrä oli 2,5 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi.

Toimintakulujen kehitys

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, energiamarkkinatilanne, korkeana jatkunut inflaatio sekä korkojen nousu vaikuttivat kaupungin menokehitykseen. Toimintakulut olivat 100,2 miljoonaa euroa (vuonna 2022 toimintakulut olivat 208,1 miljoonaa euroa).

Henkilöstökulut olivat 58,6 miljoonaa euroa, josta vesihuoltoliikelaitoksen osuus oli 1,8 miljoonaa euroa. Kunta-alan palkankorotukset, Etelä-Hämeen ympäristöterveydenhuollon henkilöstö sekä kotouttamisresurssien lisäykset vaikuttivat vuoden 2023 henkilöstökuluihin. Edellisenä vuonna 2022 henkilöstökulut olivat 76,4 miljoonaa euroa. Niihin sisältyi 1.1.2023 hyvinvointialueelle siirtynyt henkilöstö.

Verotulot toteutuivat ennakoitua parempina

Verotulot kasvoivat 1,9 miljoonaa euroa talousarvioon nähden ja olivat 76,7 miljoonaa euroa. Kunnallisveroja kertyi 0,8 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroja 0,5 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Yhteisöveroja kertyi puolestaan 0,6 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Kaupungin kokonaisverotulot vähenivät 45,3 prosenttia edellisvuodesta sote-muutoksen seurauksena.

Valtionosuudet, 14,1 miljoonaa euroa, alittivat muutetun talousarvion 0,3 miljoonalla eurolla. Vuosikate oli 22,8 miljoonaa euroa eli 800 euroa asukasta kohden. Verotulojen taustalla vaikuttivat muun muassa vuodelta 2022 vuodelle 2023 siirtyneet verotilitykset eli niin sanottu sote-uudistuksen verohäntä.

Kaupungin lainakanta kasvoi

Kaupungin lainakanta oli vuoden 2023 lopussa 69,2 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi 11,7 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Kaupungin omavaraisuusaste oli 65,9 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 77,0 prosenttia vuoden lopussa.

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 2 430 euroa asukasta kohden ja konsernin lainakanta 3 883 euroa asukasta kohden.

Merkittävin investointi uimahallin perusparannus

Kaupungin nettoinvestointimenot olivat yhteensä 28,6 miljoonaa euroa. Tästä kaupunkiemon investoinnit olivat 19,7 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen 8,9 miljoonaa euroa. Investointien taso oli 10,7 miljoonaa edellisvuotta suurempi.

Tilahankkeisiin käytettiin 8,4 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät olivat uimahallin perusparannus, 4,8 miljoonaa euroa, kesäteatterin kattaminen, 0,4 miljoona euroa sekä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän rakennuksen (Penttilänkatu 5) osto 1,4 miljoonalla eurolla. Kunnallistekniikkaa rakennettiin 15,1 miljoonalla eurolla. Näistä kaupunkiemon nettoinvestoinnit olivat 9,0 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen 6,1 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessa maanantaina 25. maaliskuuta.

Tutustu kokouksen esityslistaan verkkosivuillamme.

Lisätiedot