Riihimäen keskustan elinvoima parantunut − elinvoima tiivistyy numeroihin

27.5.2022 Tiedotteet Elä ja voi hyvin Asu ja rakenna Yrittäminen Talous ja hankinnat

Riihimäen keskustan elinvoimaisuus on jälleen laskettu Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n käyttämällä elinvoimalaskenta-menetelmällä. Sen avulla seurataan elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien liiketilojen osuudet. Tulos suhteutetaan asukasmäärään. Tuloksia on julkistettu vuodesta 2015.

Elinvoimaluvun vuosittainen lasku on keskustoissa ollut 2019−2022 keskimäärin neljä prosenttia. Viimeisin vuosimuutos jaksolla 2021−2022 oli -2,6 prosenttia. Riihimäen osalta laskentaa ei tehty vuonna 2021, mutta laskenta on tehty tämän kevään lisäksi 2019 ja 2020. Vuosimuutos 2019–2022 on Riihimäen keskustassa keskimäärin 2,8 prosenttia. Riihimäki onkin yksi harvoista keskustoista, jonka elinvoima on kehittynyt korona-aikana positiivisesti. Riihimäen keskustan elinvoimaluku on tällä tarkasteluvälillä ohittanut muun muassa Lahden, Helsingin, Seinäjoen ja Lappeenrannan elinvoimaluvun. Riihimäen elinvoimaluvun kehitys on ollut kaikista tutkituista kaupungeista toiseksi paras. Erittäin positiivista Riihimäen keskustan elinvoiman kehitys on ollut 2020–2022, 8,7 prosenttia vuodessa.

”Olemme iloisia, että Riihimäen keskustan elinvoimaisuus on hyvässä vedossa. Tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla kaupungeista keskustan kehitys on viime vuosina ollut meitä huonompaa. Erittäin mukavaa, että keskustaan on avattu myös uusia kivijalkamyymälöitä”, sanoo Riihimäen kaupungin elinvoimajohtaja Mika Herpiö.

Tyhjien tilojen määrä Riihimäen keskustassa ja asemanseudulla on vähentynyt edellisestä mittauksesta 19:llä. Keskustan kuuman alueen keskipiste sijaitsi mittauksessa Hämeenkadun ja Kirkkopolun kulmassa.

Syynä keskustojen valtakunnalliseen elinvoiman laskuun ovat muun muassa kaupan rakennemuutos ja verkkoasioinnin kasvu. Kauppatarjonta keskustojen ulkopuolella on vähentänyt keskusta-asiointia. Etätyön lisääntyminen ja kansainvälisten matkailijoiden väheneminen on heijastunut keskustoihin. Tyhjiä liiketiloja on valtakunnallisesti keskimäärin 11,5 prosenttia (kolme vuotta sitten luku oli 10,3 prosenttia).

Kauppojen vähentyessä ravintolat säilyttivät asemaansa. Keskustan asukasmäärät ovat keskimäärin kasvussa.

Riihimäki – vastustamaton vartin kaupunki

Vartin keskusta on uusi kaupunkikehittämisen käsite. Kaikki kilometrin säteellä keskipisteestä on vartin keskustassa. Jos kotiovelta matka keskustan keskipisteeseen on yksi kilometri, niin kävely sinne kestää korkeintaan vartin. Asukasmäärät vartin keskustoissa ovat 10 vuoden aikana nousseet keskimäärin 10,5 prosenttia ja yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 12,0 prosenttia. Riihimäki on uudessa strategiassaan ottanut tavoitteekseen olla vastustamaton vartin kaupunki.

Jäntevä kaupunki hidastaa ilmastonmuutosta. Kaupungin rakentuessa jäntevästi arkietäisyydet lyhenevät, joukkoliikenne toimii, sähköavusteinen mikroliikkuminen vahvistuu. Viisaat kaupungit tiivistävät lisä-, täydennys- ja korotusrakentamisella vähentääkseen liikkumisetäisyyksiä.

Investoinnit keskustaan tukee kaupungin kestävyyttä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Asiakasvirtojen vahvistajia (”traffic builders”) ovat esimerkiksi isot ruokakaupat, oppilaitokset, uudenlaiset kirjastot, vetovoimaiset taidemuseot, tapahtumapuistot ja suuret monitoimiareenat sijaiten lähellä keskustan keskipistettä.