Riihimäen kaupungin tulos ylijäämäinen: verotulot ennakoitua suuremmat

Riihimäen kaupungin vuoden 2022 tilinpäätös on 8,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vesihuoltoliikelaitoksen osuus ylijäämästä on 0,9 miljoonaa euroa. Hyvään tulokseen vaikuttivat talousarviossa ennakoitua paremmin toteutuneet verotulot. Kaupungin velkaantuneisuus on valtakunnallista keskiarvoa pienempi.

Koronapandemia heijastui edelleen kuntien ja kuntayhtymien toimintaan vuonna 2022. Pandemia näkyi erityisesti kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan menoissa ja tuloissa. Sosiaali- ja terveystoimi kunnan toimintana päättyi vuoden lopussa ja siirtyi 1.1.2023 hyvinvointialueen toiminnaksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, energiamarkkinatilanne, korkeana jatkunut inflaatio sekä korkojen nousu vaikuttivat menokehitykseen.

Toimintatulot vähenivät hieman

Riihimäen kaupungin toimintatulot olivat 34,9 miljoonaa euroa. Ne pienentyivät 0,5 miljoonaa euroa (1,4 prosenttia) edellisestä vuodesta. Toimintatuloista myyntituotot sekä tuet ja avustukset olivat edellistä vuotta heikommat. Tuloja kompensoi erityisesti maanmyyntitulot osana muita toimintatuottoja. Muiden toimintatuottojen määrä oli 2,5 miljoonaa edellistä vuotta parempi.

Henkilöstökuluissa kasvua

Toimintakulut olivat 208,0 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 13,5 miljoonaa euroa (7,0 prosenttia) edellisvuodesta. Toimintakulujen kasvuun vaikutti henkilöstön määrä, joka oli vuoden 2022 lopussa 42 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Henkilöstökulut olivat 76,4 miljoonaa euroa, josta vesihuoltoliikelaitoksen osuus oli 1,7 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna henkilöstökulut olivat 72,3 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvussa näkyivät kunta-alan palkkaratkaisun mukaiset korotukset. Tämän lisäksi sivistyksen ja osaamisen toimialalle palkattiin hankerahoilla varhaiskasvatukseen määräaikaista henkilöstöä. Saaduilla avustuksilla tasa-arvon edistämisen ja koronan aiheuttamien vaikutusten tasaamiseksi palkattiin määräaikaisia erityisopettajia ja kouluavustajia. Tämän lisäksi kaupungilla oli työllisyysmäärärahoilla palkattuja henkilöitä edellisvuotta enemmän.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä teki alijäämäisen tuloksen. Tästä kaupungin osuus oli 0,9 miljoonaa euroa.

Yhteisöverossa vahva kehitys

Verotulot kasvoivat 6,9 prosenttia edellisestä vuodesta ja niitä kertyi 140,2 miljoonaa euroa. Verotulot ylittivät talousarviossa ennakoidun määrän 8,9 miljoonalla eurolla.

Kunnallisveroja kertyi 0,8 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroja 0,6 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Yhteisöveroja kertyi puolestaan 7,5 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Yhteisövero jatkoi vahvaa kehitystään ja sitä kertyi valtakunnallisestikin 29,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tähän vaikuttivat vuodelta 2021 kertyneet yhteisöverojen lisäennakoiden ja jäännösverojen määrät, jotka olivat poikkeuksellisen suuria. Vuonna 2021 kuntien jako-osuutta yhteisöveroista oli korotettu.

Valtionosuudet, 48,8 miljoonaa euroa, olivat edellisvuotta suuremmat ja ylittivät talousarvion 1,2 miljoonalla euroa. Vuosikate oli 17,9 miljoonaa euroa ja 631 euroa asukasta kohden.

Kaupungin lainakanta pieneni

Kaupungin lainakanta oli vuoden 2022 lopussa 57,5 miljoonaa euroa. Lainakanta pieneni 6,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kaupungin omavaraisuusaste oli 66,4 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus oli 40,6 prosenttia vuoden lopussa. Molemmat tunnusluvut kohenivat edellisvuodesta. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 2 026 euroa asukasta kohden ja konsernin lainakanta 4 631 euroa asukasta kohden.

Merkittävin tilojen investointi oli kirjaston korjaushanke

Kaupungin nettoinvestointimenot olivat yhteensä 14,5 miljoonaa euroa. Tästä emokaupungin investoinnit olivat 9,2 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen 5,3 miljoonaa euroa.

Tilahankkeisiin käytettiin 4,1 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät olivat kaupunginkirjaston korjaushanke, 1,2 miljoonaa euroa, kesäteatterin kattaminen, 1,0 miljoona euroa ja pienet perusparannukset, 1,3 miljoonaa euroa sekä uimahallin perusparannuksen suunnittelu, 0,6 miljoonaa euroa.

Kunnallistekniikkaa rakennettiin 10,4 miljoonalla eurolla. Näistä emokaupungin nettoinvestoinnit olivat 6,9 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen 3,5 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä 2022 kokouksessaan maanantaina 27.3.2023.