Riihimäen kaupungin tulos on ylijäämäinen

Riihimäen kaupungin vuoden 2021 tilinpäätös on 9,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vesihuoltoliikelaitoksen osuus ylijäämästä on 1,7 miljoonaa euroa. Hyvään tulokseen vaikuttivat etenkin talousarviota paremmin toteutuneet verotulot ja valtion tukitoimet. Koronapandemia ja sen torjumiseksi tehdyt toimenpiteet vaikuttivat edelleen kuntien ja kuntayhtymien toimintaan vuonna 2021. Erityisesti tämä näkyi Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan menoissa ja tuloissa, mutta vaikutuksia oli myös muihin toimintoihin.

Riihimäen kaupungin toimintatulot olivat 35,3 miljoonaa euroa ja kasvoivat 6,3 miljoonaa (21,6 prosenttia) edellisestä vuodesta. Toimintatuloista myyntituotot sekä muut toimintatuotot olivat edellistä vuotta heikommat. Tuloja kompensoi saatujen tukien ja avustusten määrä, joka oli 6,2 miljoonaa edellistä vuotta parempi.

Toimintakulut olivat 194,4 miljoonaa euroa ja kasvoivat 12,5 miljoonaa (6,9 prosenttia) edellisvuodesta. Toimintakulujen kasvuun vaikutti henkilöstön määrä, joka oli vuoden 2021 lopussa 41 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulut olivat 72,3 miljoonaa euroa, josta vesihuoltoliikelaitoksen osuus oli 1,6 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna henkilöstökulut olivat 67,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvussa näkyivät kunta-alan toteutuneet palkankorotukset, sivistyksen ja osaamisen toimialueen koronasta johtuvien lyhytaikaisten sijaisten määrä sekä korona-avustuksilla palkattujen määräaikaisten erityisopettajien ja kouluavustajien määrä. Tämän lisäksi kaupungilla oli työllisyysmäärärahoilla palkattuja henkilöitä edellisvuotta enemmän. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä teki alijäämäisen tuloksen, josta kaupungin osuus oli 0,4 miljoonaa euroa.

Verotulot kasvoivat 3,8 prosenttia edellisestä vuodesta ja niitä kertyi 131,1 miljoonaa euroa. Verotulot ylittivät talousarvion 2,2 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroja kertyi 0,4 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroja 0,5 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Yhteisöveroja kertyi puolestaan 3,1 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Yhteisöveron kehitys oli valtakunnan tasolla myönteinen. Tämä johtui kuntien korotetusta yhteisöveron jako-osuudesta. Valtionosuudet 44,1 miljoonaa euroa alittivat talousarvion 0,3 miljoonalla euroa. Vuosikate oli 18,2 miljoonaa euroa ja 638 euroa/asukas.

Kaupungilla oli vuoden 2021 lopussa pitkäaikaista lainaa 35,6 miljoonaa euroa, lyhytaikaisia lainoja oli 34,1 miljoonaa euroa. Lainakanta pieneni 5,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kaupungin omavaraisuusaste koheni edelleen ja oli 64,6 prosenttia vuoden 2021 lopussa. Lainakanta on 64,1 miljoonaa euroa (ilman vesihuoltoliikelaitosta 55,5 miljoonaa euroa) ja suhteellinen velkaantuneisuus 44,7 prosenttia. Kaupungin velkakanta oli vuoden lopussa 2 247 euroa/asukas ja konsernin 4 248 euroa/asukas.

Kaupungin investointimenot olivat 13,2 miljoonaa euroa, joista kaupunkiemon investoinnit 8,9 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen 4,6 miljoonaa euroa. Investointimenot yhteensä 13,2 miljoonasta on vähennetty sisäinen investointimeno 0,3 miljoonaa euroa. Tilahankkeisiin käytettiin 1,4 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät olivat kaupunginkirjaston korjaushanke 0,4 miljoonaa euroa ja Peltosaaren liikuntapuiston varastorakennuksen rakentaminen 0,3 miljoonaa euroa. Pieniin perusparannuksiin käytettiin noin 1,0 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikkaa rakennettiin 7,6 miljoonalla eurolla. Näistä kaupunkiemon nettoinvestoinnit olivat 5,0 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen 2,7 miljoonaa euroa.