Riihimäen kaupungin tilinpäätös 2020

Vuoden 2020 tilinpäätös on 14,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen (emo 12,5 ja vesihuoltoliikelaitos 1,9 miljoonaa euroa).

Vuonna 2020 kaupungin talous toteutui odotettua paremmin. Hyvän tuloksen taustalla on sekä talousarviota paremmin toteutuneet verotulot että valtion lisätalousarvioissa kuntien tukemiseen osoitetut koronakompensaatiot. Palveluverkosta päätettiin syksyllä 2020. Päätöksen pohjalta laaditaan toimitilaohjelma vuosille 2021–2030 alkuvuoden 2021 aikana. Robotiikan edistämiseksi perustettiin Robotiikkakampus, asemanseudun yleissuunnitelma hyväksyttiin ja yhteistyöstä Kuntien Tieran kanssa kaupungin digitalisaation edistämiseksi päätettiin.

Koronapandemia vaikutti kaupungin toimintaan vuonna 2020 sekä menoja lisäävästi että tuloja vähentävästi. Toimintatulot olivat 29,1 miljoonaa euroa ja laskivat 1,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Toimintakulut olivat 181,9 miljoonaa euroa ja kasvoivat 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Toimintatuloista erityisesti maksutuotot ja muut toimintatuotot olivat edellistä vuotta heikommat, erityisesti omaisuuden myyntitulojen merkittävästä pienentymisestä johtuen. Tuloja kompensoi osin myyntituottojen positiivinen kehitys. Toimintakulujen kasvuun vaikutti henkilöstön määrä, joka oli vuoden 2020 lopussa 39 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulut olivat 67,7 miljoonaa euroa (kaupunkiemo 66,2 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitos 1,5 miljoonaa euroa). Edellisenä vuonna henkilöstökulut olivat 65,2 miljoonaa euroa. Edellä olevan lisäksi vuonna 2020 kiky-sopimuksen mukainen lomarahojen leikkaus päättyi ja lomarahat palautuivat täysimääräisiksi. Koronapandemiasta johtuen myös palvelujen sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoissa syntyi kasvua. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä teki 1,5 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen. Kaupungin tilinpäätös sisältää omistusosuuden mukaisen varauksen 0,9 miljoonaa euroa.

Verotulot kasvoivat 1,3 prosenttia edellisestä vuodesta, ja niitä kertyi 126,4 miljoonaa euroa. Verotulot ylittivät talousarvion 1,8 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroja kertyi 2,8 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Yhteisöveroja kertyi 0,82 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroja 0,14 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Vuoden 2019 verokorttiuudistuksen vuoksi kunnallisveroihin oli syntynyt kertymävaje. Tämä korjaantui vuonna 2020. Yhteisöveron kehitys oli valtakunnan tasolla myönteinen, mikä johtui kuntien korotetusta yhteisöveron jako-osuuden muutoksesta. Valtionosuudet 47,4 miljoonaa euroa ylittivät talousarvion 3,1 miljoonalla eurolla valtion maksamien koronakompensaatioiden johdosta. Vuosikate oli 23,6 miljoona euroa ja 821 euroa/asukas.

Kaupungilla oli vuoden 2020 lopussa pitkäaikaista lainaa 56,4 miljoonaa euroa, lyhytaikaisia lainoja oli avoinna 13,0 miljoonaa euroa. Lainakanta pieneni 7,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kaupungin omavaraisuusaste koheni ja oli 62,5 prosenttia vuoden 2020 lopussa. Lainakanta on 69,4 miljoonaa euroa (ilman vesihuoltoliikelaitosta 60,2 miljoonaa euroa) ja suhteellinen velkaantuneisuus 47,4 prosenttia. Kaupungin velkakanta oli vuoden lopussa 2414 euroa/asukas ja konsernin 4361 euroa/asukas.

Kaupungin investointimenot olivat 12,8 miljoonaa euroa, joista kaupunkiemon investoinnit 9,8 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen 2,9 miljoonaa euroa. Tilahankkeisiin käytettiin 2,2 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät olivat Kino-Sammon julkisivun perusparannushanke 0,6 miljoonaa euroa ja Pohjolanrinteen sisäilmakorjaukset 0,3 miljoonaa euroa. Pieniin perusparannuksiin käytettiin 1,0 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikkaa rakennettiin 7,6 miljoonalla eurolla. Näistä kaupunkiemon nettoinvestoinnit olivat 5,1 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen 2,5 miljoonaa euroa.