Maankäytön hiilivarastot ja -nielut on laskettu Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Maankäytön hiilinielut ja -varastot on laskettu koko kahden maakunnan alueelle ja kuntakohtaisesti. FCG Oy:n tekemä laskenta sisältää kasvillisuuden ja maaperän hiilen sidonnan ja päästöt. Laskenta ei sisällä skenaarioita nielujen ja varastojen muutoksesta esimerkiksi metsänhoitosuunnitelmien, maakäyttömuutosten tai metsien ikäjakauman takia. Kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot ja sen muutos eli hiilinielu ylläpitävät ja säätelevät tärkeitä maapallon toimintoja. Hiilinielujen lisäämistä tarvitaan myös ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kasvillisuuden ja maaperän yhteenlaskettu hiilivarasto on Riihimäellä alueen kunnista alhaisin, johtuen pienestä pinta-alasta ja tiiviistä kaupunkirakenteesta. Riihimäellä on hehtaaria kohden kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastoissa noin 135 tonnia hiiltä (C). Kuntien hiilivarastojen koon erot liittyvät etenkin soiden määrään.  Kanta- ja Päijät-Hämeen kokonaishiilivarastot ovat yhteensä noin 106 446 000 tonnia hiiltä. Maaperä on merkittävämpi hiilen varasto kuin kasvillisuus.

Hiilinielu on hiilivaraston vuosittainen muutos, ja sen laskennassa otetaan huomioon kasvillisuuden hiilensidonta ja maaperän hiilipäästö. Kanta- ja Päijät-Hämeen nettohiilinielut ovat vuodessa noin 470 000 tonnia CO2ekv. Riihimäen nettohiilinielut hehtaaria kohden ovat vuosittain noin 0,75 tonnia CO2ekv/ha (hiilidioksidia hehtaaria kohden).

Hiilinielujen ja -varastojen laskennan toteutti FCG Oy Päijät-Hämeen liiton ja Hämeen liiton tilauksesta ja tilaukseen osallistuivat myös Hämeen ELY-keskus ja Forssan, Riihimäen sekä Hämeenlinnan kaupungit. Raportin lisäksi kunnat ja maakunnat saavat tiedot paikkatietona.Selvitystä voidaan hyödyntää paikkatietomenetelmillä tehtynä tausta-aineistona maankäytön suunnittelussa tai maakuntien ja kuntien ilmastotavoitteisiin liittyen.

Voit tutustua selvitykseen täällä.

Lisätietoja:

Riihimäki, Jenni Takala jenni.takala@riihimaki.fi

Kanta-Häme, Paula Mustonen paula.mustonen@hame.fi