Kaupunginjohtajan ehdotus Riihimäen kaupungin talousarvioksi 2025

Riihimäen kaupungin vuoden 2025 talousarviosuunnittelua ovat ohjanneet vakaan talouden ohjelman linjaukset. Kaupunginhallituksen keväällä 2024 hyväksymän ohjelman mukaan kaupunki tavoittelee 4,2 miljoonan euron säästöjä suunnitelmakaudella 2025–2027.

Ohjelman mukaan käyttötalousmenojen säästöstä 2,2 miljoonaa euroa sijoittuu vuodelle 2025 ja 2,0 miljoonaa vuosille 2026–2027. Ohjelmassa määritelty säästötavoite on ohjannut kaupungin toimialojen ja lautakuntien talousarvion ja -suunnitelman valmistelua. Lisäksi kaupunki sitoutui ohjelmassa jaksottamaan ja priorisoimaan investointeja velkamäärän hillitsemiseksi.

”Kuntien talousjohtajat ovat arvioineet kuntien talousnäkymät huonoiksi tai erittäin huonoiksi. Valtakunnallisten lisäksi myös maailmanlaajuiset haasteet vaikuttavat kaupunkien toimintaympäristöön. Sen vuoksi olen tyytyväinen siitä, miten vastuullisesti ja etupainotteisesti olemme Riihimäellä tasapainottaneet kaupungin taloutta”, kaupunginjohtaja Jouni Eho sanoo.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys on emokaupungin (Riihimäen kaupunki ilman vesihuoltoliikelaitosta) osalta 0,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kun mukaan lisätään vesihuoltoliikelaitos, tulos on 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Vakaan talouden ohjelma ei sisällä kaupungin henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. Kaupungilla työskentelee noin 1 100 henkilöä.

Säästöjä kaikilta toimialoilta

Kaupungin euromääräisesti isoimmat käyttömenosäästöt kohdistuvat muun muassa ict-palveluihin (500 000 euroa) ja henkilöstöetuihin (80 000 euroa). Lisäksi kaupungin vakansseista osa jää täyttämättä vuonna 2025 ja toimialat säästävät merkittävästi asiantuntijapalveluostoista.

”Vakaan talouden ohjelman edellyttämät käyttömenosäästöt syntyvät lukuisista eri kokoisista puroista. Ilman ohjelman toteutumista olisimme kolme miljoonaa euroa alijäämäisiä. Toimialat ansaitsevat tästä työstä kiitoksen”, Eho sanoo.

Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala on kaupungin neljästä toimialasta ainoa, joka ei toimintakatteen osalta pysynyt annetussa talousarvioraamissa. Tämä selittyy henkilöstömenojen ja ostopalvelukustannusten huomattavasta kasvusta. Henkilöstömenojen kasvun taustalla ovat kunta-alan sopimuskorotukset ja henkilöstölisäykset vastaamaan lasten kasvavaan tuen tarpeeseen.

Investointeihin 13,7 miljoonaa euroa

Riihimäen strategian tavoitteena on rakentaa kaupungista vastustamaton vartin kaupunki, tulevaisuuden tekijöiden koti ja kestävän kasvun yhteisö. Tavoitteiden saavuttamiksi emokaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 13,7 miljoonaa euroa eli 8,5 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuoden 2024 alkuperäisessä talousarviossa. Kunnallistekniikan investointien osuus on noin 8 miljoonaa euroa ja tilainvestointien noin 5 miljoonaa euroa.

”Kaupunki luopui Itäisen koulun ja päiväkodin investoinnista sekä asuntomessuhankkeesta. Päätösten ansiosta hillitsemme merkittävästi kaupungin velkamäärän kasvua. Velkaantumisen hallinta ja investointien jaksottaminen on edelleen tärkeää”, Eho sanoo.

Ensi vuoden merkittävimmät investoinnit ovat Jokikylän yleisten alueiden rakentaminen 4,0 miljoonaa euroa, yksilöllisen opetuksen pienryhmätilojen suunnittelu ja rakentamisen aloitus 1,0 miljoonaa euroa sekä vanhan kaupungintalon kunnostuksen käynnistäminen 1,0 miljoonaa euroa. Katujen ja puistojen perusparantamiseen on varattu 1,2 miljoonaa euroa ja kaupungin toimitilojen perusparannukseen on varattu noin 1,5 miljoonaa euroa.

Kunnallisveroprosentti 7,9 prosenttia

Kaupunginjohtaja esittää vuoden 2025 kunnallisveroprosentiksi 7,9 prosenttia. Kunnallisveroprosentti on sama kuin vuonna 2024. Myös kiinteistöveroprosentit pysyvät esityksen mukaan ennallaan. Yleinen kiinteistövero on 1,45 prosenttia.

Kaupunginjohtajan vuoden 2025 talousarvioesityksen kaupunkiemon toimintatulot 42,1 miljoonaa euroa (36,5 miljoonaa euroa vuonna 2024) sisältävät valmistuksen omaan käyttöön. Toimintamenot ovat 122,2 miljoonaa euroa (110,3). Toimintakate on 79,3 miljoonaa euroa (73,3). Toimintakate heikkenee noin kuusi miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna.

Kaupungin verotulot ovat 75,7 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 10,3 miljoonaa euroa. Verotulot ja valtionosuudet nousevat vuoden 2024 tasosta. Valtionosuuksien nostolla valtio kompensoi työ- ja elinkeinopalveluiden rahoitusta sekä työttömyysetuuden kuntaosuutta.

Emokaupungin vuosikate on 7,3 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos on 0,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vesihuoltoliikelaitoksen tulos on 1,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin tulos yhteensä on 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin lainamäärä on vuoden 2025 talousarviovuoden lopussa 92,2 (88,3) miljoonaa euroa.

Talouden kestävyydestä huolehdittava

Vuoden 2025 talousarvio on alijäämäinen, joten kaupungilla on velvollisuus huolehtia talouden oikaisusta kestävälle tasolle. Merkittävimmät huomioitavat seikat liittyvät yleisen taloustilanteen, inflaation ja korkomarkkinoiden kehitykseen sekä yleiseen maailmantilanteen muutokseen.

Työ- ja elinkeinopalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille sekä vuoteen 2027 asti kuntien rahoitukseen vaikuttava sote-uudistus vaikuttavat eniten kuntien tulo- ja menopohjaan. Kevään 2025 palkkaratkaisulla on myös merkittävä vaikutus kunnan menoihin.

Kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä sekä vuoden 2024 ylijäämäinen ennuste luovat silti hyvän lähtökohdan tuleville vuosille. Pienenevien verotuottojen ja valtionosuuksien sekä suunniteltujen investointien vuoksi kaupungin on kiinnitettävä huomiota talouden kestävyyteen keväällä laaditun vakaan talouden ohjelman mukaisesti.

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotusta maanantaina 4. marraskuuta ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta maanantaina 11. marraskuuta 2024. Valtuuston kokousta voi seurata paikan päällä Uramon koululla tai  kaupungin YouTube-kanavalla.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan katsaus

Kaupunginhallituksen esityslista 4. marraskuuta

Kaupungin talous -sivu

Vakaan talouden ohjelma -sivu