Nähtävyydet

Rautatieaseman ja keskustan väliin jäävä Rautatienpuiston alue rakennettiin aikanaan rautatieläisten asuinalueeksi. Alue oli osaksi VR:n ja Paloheimon omistuksessa, ja rakennuksissa oli rautatieläisten työsuhdeasuntoja, Paloheimon konttoritiloja sekä muita toimintoja. Alueelle valmisteltiin 1980-luvulla uusi asemakaava, jossa se päätettiin säilyttää rakennuksineen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ympäristönä. Alueella on useita suojeltuja rakennuksia. Maantien varren talot myytiin 1990-luvulla yksityisille, jotka ovat sittemmin kunnostaneet rakennukset. Lue lisää Rautatienpuistosta.

Riihimäen Lasi Oy aloitti toimintansa paikkakunnalla vuonna 1910. Lasitehdas piti monin tavoin huolta työntekijöidensä hyvinvoinnista ja sen yhtenä muotona oli lasitehtaan ympärille rakennettu työläisten asuinalue, Hyttikortteli. Asunnot puistomaisine ympäristöineen oli aikanaan arvokas lisä lasitehdaslaisille ja heidän perheilleen. Omistamiensa asuinrakennusten ohella, tehdas tuki myös työntekijöiden omaa omakotirakentamista. Vaikka lasitehtaan toiminta loppui jo vuonna 1990, vanha asuinmiljöö on säilynyt pääpiirteissään ennallaan. Alueella on myös aktiivisesti toimivia lasistudioita. Lisäksi Hyttikortteliin on rakennettu ja rakennetaan miljööseen sopivia uusia omakoti- ja rivitaloja.

Arkkitehti Harald Andersin laati vuosina 1916-17 Riihimäelle ensimmäisen asemakaavan. Hänen suunnitelmissaan oli varattu kaupungin vesitornille paikka Salpausselän harjanteella. Andersinin asemakaavaa ei kuitenkaan toteutettu, vaan tilattiin uusi kaava Otto I. Meurmannilta.

Vesitornille varattu paikka miellytti paikkakunnan voimahahmoa Anders Gestriniä, joka toimi silloisen taajaväkisen yhdyskunnan johtajana. Gestrin rakennutti paikalle komean tanskalais-pohjoismaista klassismia edustavan huvilansa ennen uuden asemakaavan valmistumista. Paikan valtaamisesta syntyi kunnallishallinnossa nurinaa, mutta Gestrin piti päänsä ja rakennus nimettiin rakennuttajan Alli-vaimon mukaan Allin linnaksi ja myöhemmin Allinnaksi. Arkkitehti Oiva Kallion piirtämä rakennus valmistui vuonna 1919.

Allinna on vuosikymmenten aikana nähnyt paljon: kiinteistö on ollut yksityiskotina, hotelli-ravintolana, mormonikirkkona, lasimuseona, musiikkiopistona ja terveyskeskuksen hallinnon käytössä. Allinnassa sijaitsi aikoinaan myös kaupungin koulu- ja kulttuuritoimistot. Vuonna 1991 Allinnasta tehtiin vaihtuvien näyttelyjen galleria. Vuodesta 1995 alkaen Allinnassa toimi gallerian yhteydessä ravintola, joka suljettiin dramaattisen tulipalon jälkeen vuonna 2005.

Vuonna 2015 Allinna siirtyi yksityisomistukseen.

Vesilinna valmistui vuonna 1952 ja professori Erik Bryggmanin suunnittelema ja jäi hänen elinaikanaan viimeiseksi rakennustyökseen. Rakennus suunniteltiin paitsi vesitorniksi myös näkötorniksi. Ylätasanteelle sijoitettiin kahvila. Näköalatasanteen Café bar Torni on avoinna kesäaikaan, sekä silloin, kun lippu on salossa.

Riihimäen keskustassa sijaitseva Keskuskirkko on valmistunut vuonna 1905 ja siellä on istumapaikkoja 630. Alkuperäiset piirustukset laati arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilä. Kirkko rakennettiin paikallisen kannatussyhdistyksen toimesta. Varoja kerättiin muun muassa arpajaisilla ja myyjäisillä. Rautatiehallitus tuki merkittävällä tavalla rakennustyötä.

Jo ennen Riihimäen seurakunnan perustamista kannatusyhdistys lahjoitti kirkon myöhemmin perustettavalle seurakunnalle. Kun seurakunta vuonna 1922 aloitti toimintansa, oli sillä alusta alkaen oma kirkko. Vuosina 1927, 1952 ja 1978 on Keskuskirkossa suoritettu peruskorjaus.

Lisää tietoa Riihimäen Keskuskirkosta löydät seurakunnan verkkosivuilta.

Riihimäen keskuskirkko
Hämeenkatu 5
11100 Riihimäki

Hirsimäen kaupunginosassa sijaitseva Kappelikirkko on valmistunut vuonna 1956 ja siellä on 350 istumapaikkaa. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lauri Heinänen. Alttariseinälle on laudoituksin rakennettu katosta lattiaan ja seinästä toiseen ulottuva risti. Se kertoo Jumalan rakkauden laajuudesta. Hautausmaan yhteydessä sijaitseva Kappelikirkko palvelee seurakuntaa sekä kirkkona että siunauskappelina.

Lisää tietoa Riihimäen Kappelikirkosta löydät seurakunnan verkkosivuilta.

Riihimäen Kappelikirkko
Kolehmaisenkatu 26
11100 Riihimäki

Riihimäen varuskunnan arkkitehtuurisesti tyylikkäimpiä rakennuksia on kasarmialueen keskellä sijaitseva Varuskuntakirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1913 venäläisen varuskunnan ortodoksiseksi sotilaskirkoksi. Kirkko vihittiin Kristuksen kirkastumisen kirkoksi. Punatiilinen kirkko on rakennettu 1880-luvulta olevien tyyppipiirustusten mukaan ja se edustaa ns. tsaarinajan kasarmityyliä. Esimerkiksi Kouvolassa on vastaavilla piirustuksilla rakennettu kirkko.

Suomen itsenäistyttyä kirkko jäi valtion omistukseen. Kirkon tornit purettiin, sisusta tuhottiin ja ikonit hävisivät. Valtio myi kirkonkellot. Vain kolme pienintä kello jäi myymättä ja ne ovat nyt käytössä. Kirkko oli vuosikymmeniä varuskunnan varastona. Puolustusministeriö vuokrasi 1950-luvun lopulla kirkon Riihimäen seurakunnalle korjausta ja kunnossapitoa vastaan. Kirkko korjattiin arkkitehti Kalevi Väyrysen suunnitelmien mukaisesti suurelta osin talkootyönä. Kirkon vihki piispa E.G. Gulin vuonna 1960 palvelemaan varuskuntaa ja seurakuntaa.

Kirkkoon valmistui vuonna 1993 urkurakentamo Veikko Virtasen 8-äänikertaiset urut. Kirkon erinomainen akustiikka on tehnyt siitä erittäin suositun konsertti- ja äänityskirkon. istumapaikkoja on 410. Kirkko sijaitsee varuskunnan alueella.

Eversti Feodor Znamenskin pronssinen reliefi varuskuntakirkon pohjoisseinässä. Riihimäen varuskunnan ensimmäisen päällikön tiedettiin toivoneen, että hänet haudattaisiin Riihimäelle. On arveltu, että hänen hautansa olisi kirkon pohjoissivun ovesta etuoikealla pysäköintipaikan kulmassa ison kuusen lähellä. Varmaa on, että siinä on sijainnut rautaisilla ketjuilla ja nurkkakivillä aidattu hauta. Hauta haittasi 1940-luvulla alueelle sahattavaksi tuotujen tukkien varastointia, minkä vuoksi aitaus purettiin ja romutettiin.

Reliefin on suunnitellut taiteilija Jyrki Sailo, ja sen on lahjoittanut varuskunnalle Riihimäen kaupunki. Reliefi paljastettiin 11.9.1967. Reliefin kipsikopiota säilytetään varuskunnan upseerikerholla. (Riihimäen varuskunnan historia, Jari Lehtoväre)

Riihimäen Varuskuntakirkko
Tykkikentäntie 7
11310 Riihimäki

Riihimäen Kotikirkko on Riihimäen helluntaiseurakunnan kirkkorakennus Koivistonmäen kaupunginosassa osoitteessa Koivistonkatu 5. Rakennus on paikallisen helluntaiseurakunnan toimintakeskus, jossa jumalanpalvelusten lisäksi pidetään myös useimmat muut seurakunnan tilaisuudet.

Puurakenteinen kirkkorakennus valmistui vuonna 1960, ja vihkiäisjuhla oli 10.4.1960. Kirkko rakennettiin pääosin ammattitaitoisin talkoovoimin. Suunnittelusta ja työnjohdosta vastasi Teuvo Jokisalo. Rakennus edusti valmistuttuaan helluntaiseurakunnissa aikakaudellaan yleisesti käytettyä kirkkorakennusarkkitehtuuria.

Lisää tietoa Riihimäen Kotikirkosta löydät seurakunnan verkkosivuilta.

Riihimäen Kotikirkko
Koivistonkatu 5
11100 Riihimäki