Riihimäen musiikkiopiston historia

Riihimäen musiikkiopisto aloitti toimintansa kaupungin omana toimintana 16.1.1961. Ensimmäisen vuoden ainevalikoimaan kuuluivat piano, viulu ja sello, klarinetti ja yksinlaulu sekä erikoisuutena lausunta. Opiston ensimmäinen rehtori oli Pentti Häkkinen.

Riihimäen musiikkiopiston toiminta laajeni ja soitinvalikoima karttui vuosikymmenten myötä. Samalla kun opisto  voimakkaasti laajeni, kamppaili se toisten musiikkioppilaitosten tavoin taloudellisissa haasteissa 1960- ja 1970-luvuilla. Musiikkiopisto toimi aluksi kansalaiskoulun tiloissa (Harjurinteen koulu), sittemmin Allinnassa ja vuodesta 1987 nykyisellä paikallaan, vanhassa pankki- ja kirjastotalossa osoitteessa Valtakatu 10.

Musiikin harrastustoiminnan laajentuessa valtiovalta pystyi ohjaamaan harkinnanvaraisia avustuksia musiikkiopistoille, ja lopulta musiikkioppilaitokset pääsivät lakisääteisen valtionosuuden piiriin vuonna 1988. Ilari Laakso oli Riihimäen musiikkiopiston toinen pitkäaikainen rehtori vuosina 1980–1995. Lopen toimipiste perustettiin vuonna 1982, ja Hausjärven kanssa solmittiin sopimus kaksi vuotta myöhemmin. Toimintaa tuettiin myös kesäleiritoiminnalla, josta myöhemmin kehittyi itsenäinen Riihimäen kesäkonsertit -festivaali.

Musiikkiopisto laajeni myös siten, että se otti vastuulleen kaupungin konserttitoimintaa 1990-luvun alussa. Syntyivät Pelkkänä korvana -konserttisarja sekä naapuriopistojen kanssa yhdessä toteutettu Triplum-kamarimusiikkikilpailu, joka nykyään tunnetaan Kvartti-katselmuksena.

Rehtori Sakari Hildén johdatti musiikkiopiston uuteen aikaan. Opetussuunnitelmien uudistukset muuttivat ja laajensivat musiikkioppilaitostoimintaa tavoitteinaan koskettaa yhä useampia ihmisryhmiä. Riihimäen musiikkiopistosta tuli entistäkin merkittävämpi musiikkikulttuurin yhteistyötaho kaupungissa. Riihimäen kansalaisopiston, taidekoulun ja musiikkiopiston hallinnot yhdistettiin vuonna 2014, ja tämän kokonaisuuden johdossa jatkoi rehtorina Sakari Hildén. Hildénin jäätyä eläkkeelle vuonna 2019 rehtorina aloitti Anna Major.

Riihimäen musiikkiopisto on 2020-luvun alussa valtakunnallisesti keskisuuri musiikkioppilaitos, jossa opiskelee hieman alle 600 musiikin harrastajaa ja ammattiin tähtäävää. Opiston oppilaista noin kolmasosa on varhaisiän musiikkikasvatuksen oppilaita. Perus- ja syventäviä opintoja voi tehdä 22 eri instrumentissa ja yhteissoittoa harrastaa yli kahdessakymmenessä erilaisessa ryhmässä. Soiton- ja laulunopetusta tukevat musiikin hahmotus- ja historia-aineet, joissa ryhmiä on myös parisenkymmentä.

Musiikkiopiston rehtorit ja apulaisrehtorit:

• Pentti Häkkinen 1961
• Ilari Laakso 1980–1995
• Sauli Ruponen va. 1995–1996
• Sakari Hildén 1996–2014, opistojen yhteinen rehtori 2014-2019
• Markku Hirvonen, apulaisrehtori 2014–2019Anna Major taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön rehtori 2019-
• Katariina Virtanen, apulaisrehtori 2019–2021
• Minna Kajander, apulaisrehtori 2021–

Historiikin ovat koonneet Eija Koivisto, Merja Nousiainen, Sakari Hildén ja Minna Kajander.