Lukutaito

Nuorten lukutaidon lasku on herättänyt huolta aikuisissa. Tähän huoleen vastatakseen Riihimäki aloittaa lukiossaan, kouluissaan ja päiväkodeissaan Lupa lukea -käytännön.

Lupa lukea -käytäntö

Lupa lukea -käytännön mukaan lapsilla ja nuorilla on lupa lukea joka päivä vähintään 10 minuuttia kello 10 korvilla. Päiväkodeissa henkilöstö lukee lapsille, perusopetuksessa ja lukiossa opettajat ja oppilaat taas uppoutuvat itse omiin kirjoihinsa. Lukea voi joko kaunokirjallisuutta tai tietokirjoja. Idea on lähtöisin lukiolta. Lukion rehtori Kari Jukarainen sai idean rehtorikollegaltaan, jonka lukiossa aamut alkavat lukutuokiolla. Käytäntö rantautui myös Riihimäen lukioon.

Lukutaitotyöhön panostetaan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa monella eri tavalla. Kouluilla on esimerkiksi lukumummoja ja -vaareja, lukufestareita, lukuvälkkiä ja kirjailijavierailuja. Kaupungin sisäisen lukutaitoverkoston tehtävänä on levittää yksiköissä hyväksi havaittuja lukutaidon kehittämiskäytäntöjä ympäri kaupunkia.

Kaupungin lukutaitoverkosto

Kaupungille on perustettu lukutaitoverkosto. Siihen kuuluu edustajia varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, lukiosta ja kirjastosta. Verkoston tavoitteena on edistää tiiviissä yhteistyössä lukevaa elämäntapaa ja lukutaitoja koko kaupungissa. Lukutaitoverkoston ensimmäisenä kehittämistoimenpiteenä on Lupa lukea -käytäntö.

Lukutaitoverkosto haluaa myös innostaa koteja lukutaitotyöhön. Verkosto kannustaa aikuisia lukemaan kotona yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Ääneen lukeminen on arvokasta yhteistä aikaa ja lisäksi lapsille ja nuorille on tärkeää näyttää lukevan aikuisen mallia. Olisi hienoa, jos kotonakin luettaisiin yhdessä vähintään 10 minuuttia joka päivä.

Kansallinen lukutaitostrategia ja lukutaito-ohjelma

Lukutaitoverkoston perustaminen ja Lupa lukea -toimintamalli ovat kaupungin tapa toteuttaa kansallista lukutaitostrategiaa ja strategian toimeenpanosta vastaavaa Opetushallituksen lukutaito-ohjelmaa. Lukutaitostrategiassa mainitaan, että Suomi on kansainvälisesti verrattuna lukutaidon kärkimaa, mutta kansallisella tasolla lukutaidon lasku 2000-luvulla on herättänyt huolta lukutaidon tulevaisuudesta. Kansallisen lukutaitostrategian tavoitteena onkin löytää keinot erityisesti heikosti lukevien lasten, nuorten ja aikuisten lukutaidon vahvistamiseen.

Lukutaitostrategiassa on kolme lukutaidon kehittämisen suuntaviivaa:

• Luodaan ja vahvistetaan lukutaitotyön rakenteita,
• Vahvistetaan monilukutaito-osaamista ja
• Innostetaan lukemaan ja monipuolistetaan lukutaitoa.

Monilukutaito

Lukutaitoverkostossa panostetaan myös monilukutaidon kehittymiseen Riihimäen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa. Lasten ja nuorten kohtaamat tekstit ovat usein digitaalisia ja hyvin monimuotoisia. Kansallisen lukutaitostrategian mukaan tekstien lukeminen ja tuottaminen edellyttää monilukutaitoa eli taitoa lukea, ymmärtää ja tulkita sekä kirjoittaa ja tuottaa monimuotoisia tekstejä erilaisissa ympäristöissä erilaisin välinein.