Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Yhteys
Lapsi pelaa noppapeliä esikoulussa.
Kuva: Jenniina Nummela

Lapsiystävällinen Riihimäki

Suuri mintunvihreän r-kirjaimen muotoinen logo, jonka sisällä eri värisiä käsien painantajälkiä.Riihimäen kaupunki sai Unicefilta Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen keväällä 2023.

Lapsiystävällinen kunta -toimintamallilla edistetään lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista kunnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

  • lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina,
  • lapset otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen,
  • jokaiselle lapselle turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua,
  • päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja
  • lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.

Tästä pääset Unicefin koulutuskalenteriin, koulutukset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kannattaa hyödyntää myös riihimäkeläisissä yrityksissä ja yhdistyksissä.

Näitä asioita teemme lapsen oikeuksien toteutumiseksi

  • Lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi Riihimäellä on säännöllisesti ja aktiivisesti toimiva nuorisovaltuusto, jolla on riittävät resurssit toimia ja läsnäolo- sekä puheoikeus valtuuston ja lautakuntien kokouksissa.

    Koulujen oppilaskunnat hallituksineen ovat myös tärkeä lasten ja nuorten osallisuuden varmistaja. Jokaisessa Riihimäen koulussa on toimiva oppilaskunnan hallitus.

    Lapsiystävällinen kunta -työn ansiosta Riihimäellä on myös lapsiparlamentti, jossa lapset pääsevät esittämään näkemyksiään ja vaikuttamaan kunnan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

    Osallisuuden vahvistamiseen liittyy myös lasten ja nuorten parissa työskentelevien aikuisten ymmärryksen lisääminen lasten ja nuorten vertaissuhteista ja erilaisista ryhmäilmiöistä. Riihimäen kaupungin nuorisopalvelut ja harrastamisen Suomen malli järjestävät ryhmätoimintaa sekä avointa toimintaa, joiden tavoitteena on, että nuoret tulevat kohdatuiksi ja että kukaan ei jäisi yksin.

    Varhaiskasvatuksessa järjestetään tunnekerhoja lasten ystävyyssuhteiden lisäämiseen ja vahvistamiseen. Tunnetuutori huolehtii yksilön tasolla siitä, että tunnetaidot huomioidaan. Lapset ovat mukana toimijoina kun järjestetään kummitoimintaa esiopetusikäisille ja alakouluikäisille.

  • Riihimäen perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma päivitettiin lapsen oikeudet huomioiden syksyllä 2024.

    Tavoitteena on kehittää koulujen toimintakulttuuria niin, että lasten ja nuorten oikeudet ja osallisuus tulevat huomioiduiksi entistä paremmin. On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori tuntee osallisuutta kouluyhteisössä, kokee olevansa tervetullut ja kuuluvansa joukkoon. Oppilaan pitää voida osallistua omaan opiskeluunsa ja koulunkäyntiinsä liittyvään keskusteluun ja vaikuttaa niihin liittyviin ratkaisuihin. Onhan hän oman koulunkäyntinsä päähenkilö ja oppimisensa asiantuntija.

    Koulu tarjoaa lapsille ja nuorille erilaisia tapoja harjoitella osallistumista ja vaikuttamista. Oppilaat osallistuvat koulun kehittämiseen omassa opetusryhmässään sekä muun muassa oppilaskunnassa, yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä ja tukioppilas- tai kummitoiminnassa. Kun pohditaan oppilaan tuen järjestämistä, huolehditaan siitä, että palaverissa lapsella ja nuorella on aito mahdollisuus ilmaista oman näkemyksensä, joka myös kirjataan muistioon ja pedagogisiin asiakirjoihin. Koulussa näiden tavoitteiden edistäminen on jokaisen lapsen ja nuoren kanssa toimivan aikuisen tehtävänä.

  • Riihimäellä laaditaan vuosien 2024-2025 aikana varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa noudatettava selkeä malli ja kirjalliset ohjeet lapsen edun yksilöarviointiin. Malli ja ohjeet laaditaan erityisesti yksittäistä lasta koskevia hallinnollisia päätöksiä valmistelevalle ja niitä tekevälle opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstölle. Malliin kuuluu ainakin päätösprosessin kuvaus, kuulemislomakepohja ja ohjeet.

    Lapsen edun toteutuminen yksilöpäätöksissä, kuten tehostetun tuen tai erityisen tuen päätöksissä, tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsi tai nuori ja hänen huoltajansa ovat mukana päätösprosessissa alusta loppuun asti eli valmistelun alkaessa, valmistelussa, päätöksen voimaantulossa ja seurannassa. Lapsen ja hänen huoltajansa näkemyksiä kuullaan, ne kirjataan ylös ja otetaan huomioon, kun päätöstä tehdään. Tarkoituksena on, että lasta tai nuorta kuullaan aidosti hänen ikä- ja kehitystasonsa mukaisella tavalla. Lapsen etu ei tarkoita sitä, että päätös olisi kaikissa tilanteissa lapsen tai hänen huoltajansa näkemyksen mukainen, vaan että hänen näkemyksensä huomioidaan.  Lapsen ja huoltajan tulee myös ymmärtää päätöksentekoprosessi eli miten lapsen etu on arvioitu ja huomioitu päätöstä tehdessä sekä miten päätös on perusteltu. Lapsen edun arvioimista tekee yhdessä moniammatillinen tiimi.

    Lapsen etu tulee asettaa etusijalle kaikissa alle 18-vuotiasta koskevissa päätöksissä. Päätökseen tulee myös perustella, miten lapsen etu on huomioitu.  Kaikkien päätöksentekoprosessissa mukana olevien ammattilaisten tulee ymmärtää, että lapsella on oikeus ja mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä. Malli ja ohjeet auttavat opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstöä toimimaan johdonmukaisesti ja samalla tavalla lapsen edun arvioinnissa.

  • Keväällä 2024 valmistui koko kaupungin kattava toimintamalli ja -ohje kiusaamisen, syrjinnän, epäasiallisen käytöksen ja lainvastaisen toiminnan ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Tavoitteena on, että kiusaamista on mahdollisimman vähän. Jokainen yksikkö kuten koulut, päiväkodit ja nuorisotilat, laativat mallin pohjalta oman toimintamallinsa, miten juuri tässä yksikössä toimitaan kiusaamisen, syrjinnän ja epäasiallisen toiminnan ennalta ehkäisemiseksi ja sellaisen tullessa ilmi. Toimintamalli otetaan käyttöön kaupungin kouluissa ja varhaiskasvatusyksiköissä lukuvuoden 2024–2025 aikana.

    Mallissa suurin paino on ennaltaehkäisyssä, jotta lapsi ja nuori saa olla ympäristössä, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitojen edistymistä. Malliin on kirjattu ohjeet puuttumiseen ja toimenpiteet kun epäasiallinen käytös on tullut ilmi. Myös jatkotoimenpiteet on määritelty tilanteeseen, jossa aiemmat toimet eivät riitä.

    Reilu Riksu -mallin mukaista toimintaa juurrutetaan Riksu Reiluksi -hankkeessa koulunuorisotyössä erityisesti kiusaamista ennaltaehkäisevän työn osalta. Lisäksi Pro Koulu ja Pro Vaka -toiminta vahvistaa positiivista ilmapiiriä sekä positiivisen käyttäytymisen oppimista ja opettamista kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.

    Toimilla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia, lisätään yhteisöllisyyttä sekä lisätään lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten osaamista kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Varhainen ja suunnitelmallinen puuttuminen kiusaamiseen lisää kaikkien hyvinvointia, mikä ennaltaehkäisee monia käyttäytymisen pulmia. Toimintamallin laatiminen sai alkunsa kolmesta valtuustoaloitteesta, joissa ehdotettiin toimia, joilla kiusaamiseen voidaan puuttua.

  • Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä ja koulussa henkilöstö ottaa käyttöön lukuvuoden 2024–2025 aikana mielen hyvinvoinnin ja tunnekasvatuksen opetusmateriaalit, esimerkiksi Hyvän mielen taitomerkin. Varhaiskasvatus ja opetustoimi järjestävät kerran vuodessa tapahtuman ja/tai koulutusta liittyen mielen hyvinvointiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Pro Vaka ja Pro Koulu -toimintamalli otetaan pilottina käyttöön neljässä yksikössä vuonna 2024, jolla kehitetään toimintakulttuuria ja positiivista pedagogiikkaa.

    Tavoitteena on, että ryhmäyttämistä ja tunnetunteja on lasten ja nuorten arjessa säännöllisesti. Toimintakulttuurin muutos (Pro Vaka ja Pro Koulu) vahvistaa positiivista ilmapiiriä, jonka myötä lapset ja nuoret viihtyvät ja voivat päiväkodeissa ja kouluissa paremmin.

    Näillä toimilla tuemme lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäisemme syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.

  • Haluamme varmistaa, että lasten kasvuympäristö tukee lapsen oikeutta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa sekä integroitumaan ympäröivään yhteiskuntaan.

    Riihimäellä pyritään kotouttamaan ja integroimaan maahan muuttaneita lapsia ja nuoria aktiiviseksi osaksi yhteisöä. Niin oman äidinkielen ja kulttuurin tuntemus kuin suomen kielen oppiminen ovat tässä tärkeässä roolissa.

    Riihimäellä oman äidinkielen opetus nähdään merkityksellisenä, sillä sen tiedetään tukevan identiteetin kehitystä ja oppimista. Oman äidinkielen opetuksen ryhmät lukuvuonna ovat 2024-2025 ukraina, venäjä ja vietnam. Kotimaisia vähemmistökieliä, romanikieltä ja saamen kieltä, voi opiskella oman äidinkielen opetuksena 2 tuntia viikossa. Tietoisuutta oman äidinkielen opetusmahdollisuuksista pyritään lisäämään koulujen ja vanhempien keskuudessa.

    Asukaslukuun nähden Riihimäellä on yksi Suomen suurimmista ukrainalaisyhteisöistä. Tästä syystä ukrainalaistaustaisiin lapsiin ja nuoriin liittyvät toimet ovat erityisen ajankohtaisia. Samat yhdenvertaisuutta parantavat tavoitteet koskevat toki kaikkia maahan muuttaneita lapsia ja nuoria.

    Koulupaikkasuunnittelun tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten lasten sijoittuminen tasaisesti kaikkiin Riihimäen kouluihin. Näin ehkäisemme sosiaalista segregaatiota eli eriytymistä. Lapsilla ja nuorilla on näin myös hyvä mahdollisuus saada suomalaisia kavereita ja heidän suomen kielensä kehittyy ripeästi.

    Kehitämme suomi toisena kielenä oppimäärän eli S2-opetusta. Koulut saavat tukea S2-oppimäärää opiskelevien oppilaiden oppimisen ja heidän osaamisensa arviointiin. S2-opettaja opettaa lukuvuonna 2024-2025 kolmella koululla.

    Valmistavan opetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä kehitetään, jotta maahan muuttaneilla olisi yhdenvertainen kohtelu koulupolullaan koulusta riippumatta. Valmistavan opetuksen tavoitteet ja käytänteet tulevat kaikille valmistavan opettajille tutuiksi opettajien kuukausitapaamisissa. Näin kaupungin valmistava opetus yhtenäistyy. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus tutustua tulevaan kouluunsa jo valmistavan luokan aikana.

    Kaikissa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksiköissä toimii opettajan tai hoitajan ohjaamat viikoittaiset Suomi-kerhot. Suomi-kerho on suunnattu lapsille, joiden kielitaitoa on tarpeen erityisesti kehittää.

    Kaupunki järjestää jokaisella koululla avointa, maksutonta ja matalan kynnyksen harrastustoimintaa lapsille ja nuorille, joissa maahanmuuttaneet ja kantasuomalaiset toimivat yhdessä. Suurimpien maahanmuuttajaryhmien kielet huomioidaan harrastamismahdollisuuksista tiedottamisessa, mutta harrastustoimintaan osallistuminen ei edellytä suomen kielen osaamista.

    Riihimäen kaupungin kotoutumispalvelut ohjaavat ja tukevat lasten harrastuksiin hakeutumista ja kotoutumispalvelut tekee tiivistä yhteistyötä yhdistysten ja liikuntaseurojen kanssa. Nuorisopalvelut järjestää maahanmuuttaneille lapsille ja nuorille leiritoimintaa.

    Vanhemmuuden tueksi käynnistämme syksyllä 2024 vertaistukiryhmän ukrainalaistaustaisille vanhemmille.

Lisätietoa

  • Riihimäellä lapsiystävällinen kunta -kehittämistyöstä vastaa keväällä 2020 perustettu koordinaatioryhmä.

    Hannele Saari, koordinaatioryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen edustaja

    Minna Belik, koordinaatioryhmän varapuheenjohtaja, sivistyksen ja hyvinvoinnin lautakunnan edustaja

    Lyti Aaltonen, elinvoiman toimiala, vt. vastaava kulttuurituottaja

    Outi Ervasti, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala, opetuspäällikkö

    Mirva Harju, hallinto ja konserni -toimiala, viestinnän asiantuntija

    Arja Hietanen, tekninen toimiala, kuljetuskoordinaattori

    Petri Hirvonen, hallinto ja konserni -toimiala, hallintojohtaja

    Niina Honko, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala, kirjastonjohtaja

    Kari Jukarainen, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala, Riihimäen lukion ja aikuislukion rehtori

    Jenny Kankaantähti, nuorisovaltuuston edustaja

    Liisa Kauppi-Haarma, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala, oppimisen ja hyvinvoinnin tuen asiantuntija

    Iris Kekki, nuorisovaltuuston pj

    Marjo-Kaisa Konttinen, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala, hyvinvointikoordinaattori

    Marko Laitinen, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala, nuorisopalvelupäällikkö

    Niina Matkala, elinvoiman toimiala, vt. elinvoimajohtaja

    Milla Nikkinen, Riihimäen vanhempainyhdistys, yhdistysten edustaja

    Veera Nurmo-Jousmäki, lähijohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

    Okko Lausmaa, nuorisovaltuuston edustaja

    Mari Rissanen, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala, varhaiserityiskasvatusyksikön johtaja

    Karoliina Salminen, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala, projektikoordinaattori

    Minttu Särssi, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala, maahanmuuttajaopeuksen koordinaattori

    Marisa Tanner, hallinto ja konserni -toimiala, kotoutumisasiantuntija

    Iida Toikka, lähijohtaja,  Kanta-Hämeen hyvinvointialueen nuorten palvelut

    sekä Riihimäen MLL ry., yhdistysten edustaja

    Minttu Vettenterä, Riihimäen kehitysvammatuki ry., yhdistysten edustaja

    Kirsi Väliheikki, Riihimäen evlut. –seurakunta, johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja

    Marjut Helenius, koordinaatioryhmän sihteeri, Unicef -yhdyshenkilö

    Kuvassa vuoden 2022 joulukuun lähitapaamiseen osallistuneet Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän jäsenet.

  • 2024

    2022

    2021

     

     

     

     

  • Lapsiystävällinen kunta arviointimuistio 05/2023

Katso video UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallista

Hyppää upotuksen yli: UNICEFin esittelyvideo Lapsiystävällinen kunta -mallista.

UNICEFin esittelyvideo Lapsiystävällinen kunta -mallista.

Lapsiparlamentti

Lisätietoja

Lisää aiheesta: Opi ja kasvata

Lue tuo­reim­mat tie­dot­teet aiheesta

Tutustu UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin

Lapsiystävällinen kunta UNICEF
Siirtyy ulkoiselle sivustolle

Tutustu myös näihin