Puistot ja viheralueet

Riihimäen Vahteriston ulkoilureitin varrella olevassa Atsaleapuistossa kulkee esteetön pitkospuupolku, jonka katseluterassin penkeillä voit levähtää. Puistoa kiertää myös perinteiset pitkospuut. Aluetta pääsee katsomaan ylempää Helge Hirvinen -maisematornista, jonka on tehnyt taiteilija Juha Pykäläinen.

Tutustu alueen infokylttiin.

Alkujaan atsaleapuisto on Helsingin yliopiston ja Riihimäen kaupungin vuonna 2011 perustama puistoatsaleakenttä. Alueelle on istutettu noin 200 atsaleaa ja tavoitteena on ollut löytää Suomessa menestyviä lajikkeita.

Puiston pensaat ovat peräisin 1990-luvun alussa aloitetuista risteytyksistä. Risteytysten jälkeläisistä parhaimmistoa istutettiin Vahteriston suopohjaiseen metsään. Muita koepaikkakuntia ovat Salo, Jyväskylä, Helsingin Viikki ja Kuopio.

Atsalean kukinta-aika

Puistoatsalean kukinta-aika on noin kolme viikkoa. Vahteristossa atsaleat kukkivat kesäkuun alkupuolella, yleensä noin juhannukseen saakka. Pääset paikalle Uhkolan ulkoilualueen parkkipaikalta, josta puistoon on matkaa noin 300 metriä ulkoilureittiä pitkin. Alueella tulee kulkea rakennettuja reittejä pitkin pintajuuristen atsaleojen suojelemiseksi.

Katso Atsaleapuiston sijainti kartalla.

Kuvat Jenniina Nummela

Bad Segebergin puisto sijaitsee Peltosaaren koilliskulmassa. Puistoalueen  keskellä on lampi ja  puinen silta sekä penkkejä. Paikalle avattiin kesäkuussa 1926 uimala. Peltosaaren uimalaitoksen toiminta hiljeni Urheilupuiston uuden maauimalan valmistuttua vuonna 1955. Nykyisen puiston rakennustyöt aloitettiin 1970-luvulla. Puisto on nimetty Saksassa sijaitsevan Bad Segebergin kaupungin mukaan, joka on ollut yksi Riihimäen ystävyyskaupungeista vuodesta 1954 lähtien.

Katso Bad Segebergin puiston sijainti kartalla.

Kuvat Riihimäen kaupunki

Riihimäen kauppala alkoi kunnostaa paikalla ollutta ryteikköä Opistopuistoksi 1930-luvulla. Alueen pohjoispää varattiin kansakoululaisten opetuspuistoksi ja sinne istutettiin parikymmentä erilaista puulajia, muun muassa kaikki Suomen jalopuut: tammi, jalava, saarni, lehmus ja vaahtera.

Talvisodan aikana haluttiin sijoittaa sankarihautausmaa kauppalassa keskeisemmälle paikalle kuin Riihimäen varsinainen hautausmaa. Kauppala lahjoitti Opistopuiston eteläpään tähän tarkoitukseen tammikuussa vuonna 1940. Sankarihautausmaa on arkkitehti Viljo Rewellin suunnittelema. Vuonna 1948 paljastettiin kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämä graniittinen sankaripatsas. Sankarihautausmaa siirtyi kokonaan seurakunnan vastuulle vuonna 1954.

Suomen täyttäessä 50 vuotta puisto nimettiin Itsenäisyydenpuistoksi. Vuonna 1986 puistoon istutettiin Itsenäisyydenkuusi, joka on Helsingissä olevan alkuperäisen kuusen vesa.

Itsenäisyydenpuiston puulajit

1.  Douglaskuusi on Pohjois-Amerikan länsiosan vuoristojen yleisin havupuu. Se saattaa elää yli 1000 vuotta ja ehtii tässä ajassa kasvaa yli 100 metriä korkeaksi. Pisin douglaskuusi on 115 metrin mittainen ja se on jättiläispunapuun ohella maailman pisin puulaji. Yleensä douglaskuuset ovat 50-70 metrin mittaisia ja vaikka puu viihtyykin Etelä-Suomessa hyvin, jää se täällä vain 25-30 metriin.
2. Balkanin vuoristoalueilla 1600-2000 metrin korkeudessa kasvavalla makedonianmännyllä 7-10 cm pitkät neulaset kiinnittyvät kääpiöoksiin viiden neulasen kimppuina, tavallisella männyllähän ne ovat kaksittain. Makedonianmänty on latvastaan kapean kartiomainen. Alkuperäisellä kasvualueellaan makedonianmänty tulee 27-34 metrin mittaiseksi, mutta jää meillä huomattavasti lyhyemmäksi. Makedonianmäntyä tapaa Suomessa harvoin niin korkeana kuin tämän puiston kolme yksilöä ovat.
3. Metsävaahtera ei Suomessa muodosta metsiä, mutta runsasravinteisilla, lehtomaisilla paikolla sitä tavataan koko Etelä-Suomessa. Viljeltynä se menestyy Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa asti. Nuorena puu on hyvin nopeakasvuinen, mutta vanhemmiten kasvu hidastuu. Vaahtera elää yleensä korkeintaan 150-vuotiaaksi. Suomen kookkain Turussa kasvava vaahtera on 32-metrinen.
4. Okakuusi on kotoisin USA:n lounaisosasta. Luonnossa se kasvaa jopa 50-metriseksi, mutta puistopuuna jää yleensä 15 metrin mittaiseksi. Vaaka-asentoiset oksat kasvavat säännöllisinä kerroksina tavallisesti maahan asti. Puu on hidaskasvuinen, mutta voi elää jopa 400-vuotiaaksi. Okakuusi kestää hyvin saasteita ja viihtyy hikevillä hiekkamailla. Puu ei siedä varjostusta ja onkin tullut yksittäispuuna suosituksi puistoissa että kotipuutarhoissa.
5. Orapihlaja; Turun Akatemian professori Pietari Kalm teki 1748-51 kasvien keruumatkan Pohjois-Amerikkaan ja toi sieltä Suomeen mm. aitaorapihlajan. Akatemian puutarhasta tämä Kaakkois-Kanadan laji on levinnyt koko Suomeen ja on meillä suosituin leikattavien pensasaitojen kasvilaji. Kasvupaikkaansa nähden orapihlaja on vaatimaton, mutta viihtyy parhaiten aurinkoisilla paikoilla.
6. Puistolehmus on metsälehmuksen ja isolehtilehmuksen risteymä. Se on yleisimmin puistoissa ja kadunvarsilla viljelty lehmuslaji. Puistolehmuksella on säännöllinen kartiomainen, leveähkö oksisto. Nuorten lehmusten kuori on harmaanruskea mutta vanhemmiten lähes musta ja pitkittäisuurteinen. Lehmus voi elää Suomessa jopa 800-vuotiaaksi. Vanha puu on yleensä ontto mutta kestää sellaisenakin pystyssä vuosisatoja. Suomen pisin lehmus kasvaa Savitaipaleella ja on 30-metrinen.
7. Saarni on jalavan ja lehmuksen ohella Suomen kookkain lehtipuu. Pohjan pitäjässä kasvava yksilö on 33,5 metriä korkea. Saarnelle kuten tammellekin on Suomen kesä liian lyhyt, molempien puiden esiintymisalue rajoittuu etelärannikolle Pori-Hämeenlinna-Lahti -linjan eteläpuolelle. Saarnen latvus on pyöreähkö ja melko harva. Haarat ovat pystyjä, oksat jäykkiä ja paksuja. Saarni on vaatelias paitsi ilmaston myös maaperän suhteen, se viihtyy parhaiten kalkkiperäisillä alueilla.
8. Serbiankuusta kasvaa luonnonvaraisena vain suppealla alueella Dinaarisilla Alpeilla noin 1000-1500 metrin korkeudessa. Ennen jääkautta lajia esiintyi koko Euroopassa ja suurin osa meripihkasta on muodostunut serbiankuusen fossiilisesta pihkasta. Luonnonvaraisena puu kasvaa jopa 40-metriseksi, mutta jää istutettuna yleensä 15 metriin. Serbiankuusi kestää hyvin saasteita ja pölyä, joten se on tullut suosituksi kaupunkien istutuksissa. Serbiankuusi on hyvin kapeakasvuinen.
9. Itsenäisyydenkuusi on kasvatettu Helsingin itsenäisyydenkuusen siemenistä.
10. Siperianpihta kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa. Suomessa se tuli jo 1800-luvulla suosituksi kartanopuistoissa ja suurien maalaistalojen pihapiireissä. Sen tuntee tuuheasta ja usein kaksihaaraisesta latvasta. Siperianpihta ei elä juuri 150 vuotta vanhemmaksi. Nuoret puut vaativat varjopuiden suojaa, joten pihta ei sovi istutettavaksi avoimille nurmikoille. Luonnossa puu kasvaa 40-metriseksi, mutta Suomeen istutetut puut jäävät 20-25 metrin mittaisiksi.
11. Tammi on Keski-Euroopan lehtimetsien yleisin puulaji, mutta Suomessa on tammimetsiä vain lounaissaaristossa. Istutettuna tammi menestyy Keski-Suomessakin. Keski-Euroopan vanhimmat tammet ovat noin 2000-vuotiaita, mutta Suomen tammet ovat vain 600-700-vuotiaita. Vanhat tammet ovat hyvin paksurunkoisia. Suomen ennätystammi Piikkiössä on rinnankorkeudella ympärysmitaltaan peräti 766 cm. Laaja, pyöreähkö latvus ei nouse meillä 30 metriä korkeammaksi. Oksat ovat paksuja ja muhkuraisia. Tammi vaatii paljon valoa ja kasvaa parhaiten ravinteikkaassa, saviperäisessä lehtomaastossa.
12. Vuorijalava kasvaa Etelä-Suomessa erittäin harvinaisena lehtopuuna. Luonnonvaraiset puuyksilöt ovat rauhoitettuja. Sukulaislaji kynäjalava on on vielä vuorijalavaakin harvinaisempi. Molempia lajeja tavataan Etelä-Häämeessä. Suomen kookkain jalava on Tammisaaressa kasvava 39-metrinen puu. Jalavan oksisto on viistosti ylöspäin suuntautuva. Vuorijalava on nuorena nopeakasvuinen puu, joka saattaa elää jopa 300-vuotiaaksi.
13. Luonnonvaraisena marjakuusi kasvaa vain Ahvenanmaalla, jossa se jää yleensä pensasmaiseksi. Villinä kasvava marjakuusi on rauhoitettu. Marjakuusi viihtyy parhaiten kosteassa, kalkkipitoisessa maassa. Se sietää erittäin hyvin varjostusta mutta on herkkä pakkaselle. Marjakuusi on tummanvihreä, tiheäkasvuinen havupuu. Euroopan suurimmilla marjakuusilla on korkeutta 15 metriä ja ne saattavat elää jopa 1500-vuotiaiksi.
14. Riippapihlaja on tavallisin kotipihan mutaation kautta syntynyt riippuvaoksainen muunnos. Puistoissa kasvavat yksilöt on vartettu tavallisen pihlajan parimetriseen varteen. Tyviosan villiversot on poistettava. Puuta voidaan muotoilla oksia typistämällä. Riippapihlaja sietää hyvin sekä kuivuutta, tuulta että varjostusta. Se on melko lyhytikäinen, ikä jää yleensä alle sataan vuoteen. Puun syysväri on kauniin punainen.
15. Vuorimänty on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoalueilta. Se on yleensä matala ja pensasmaisesti kasvava, harvoin kasvattaa runkoa. Lajia käytetään paljon kallioiden ja rinteiden peitteenä, koska se viihtyy parhaiten aurinkoisilla paikoilla. Vuoristokotipaikasta johtuen vuorimänty viihtyy Suomessa Etelä-Lapissakin.

Kuvat Teemu Virtanen

Jukka Jalosen puisto tunnettiin aiemmin Keskuspuistona. Se sijaitsee Valtakadun, Pohjoisen Rautatienkadun ja Kauppakadun välisellä alueella. Puisto nimettiin Jukka Jalosen puistoksi syksyllä 2019. Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti riihimäkeläisen Jalosen johdolla maailmanmestaruuden keväällä 2019, ja kaupunki halusi puiston nimeämisellä kunnioittaa Jalosen saavutuksia jääkiekkomaailmassa.

Puisto uudistettiin syksyllä 2018, jolloin lampea kiertävät aidat poistettin ja veden äärellä oleminen tuli mahdolliseksi. Puistossa on erittäin suosittu lasten leikkipaikka, piknikpöytä ja avointa nurmialuetta. Lammen saareen johtaa askelkivet ja kesäkaudella lammessa on suihkulähde. Lammen saarella on myös Riihimäen kaupungin R-tunnuselementti.

Äänimaisemateos

Puiston virallisissa nimiäisissä helmikuussa 2020 paljastettiin äänimaisemateos. Teos koostuu kaiuttimesta, josta kuuluu jääkiekko-ottelun tiivistävä äänimaisema, ja kullalla kaiverretusta kiekosta, joka muistuttaa huippuvalmentajan saavutuksista. Äänimaiseman ovat suunnitelleet muotoilija Paula Susitaival ja äänisuunnittelija Teemu Korpipää.

Katso Jukka Jalosen puiston sijainti kartalla.

  
Kuvat Jenniina Nummela ja Niina Rimpiläinen

Kastanjapuisto on suosittu piknikpuisto aivan Atomi- ja Neutroni-kauppakeskusten tuntumassa Eteläisen Asemakadun ja Kulmalan puistokadun kulmauksessa. Puistossa on lampi ja nurmialueella penkkejä.

Katso Kastanjapuiston sijainti kartalla.

Kuvat Niina Rimpiläinen

Kirjastonpuisto sijaitsee Riihimäen kirjaston edustalla Kauppakadun ja Kauppakujan välissä. Puiston uudistuksessa vuonna 2020 kirjaston edusta avattiin aukioksi puistoon. Aukiolla on runsaasti istuskelupaikkoja ja perennaistutukset ilahduttavat kulkijoita läpi vuoden. Puiston valaistus on elämyksellinen. Kirjaston kelloseinään on projisoitu pelkistetty fraktuurakirjasin K-kirjain, joka symboloi kirjastoa, kulttuuria, kieltä ja kansaa. Tasatunnein pimeällä puisto ”herää eloon”.

Elämysteos

Voit kokea Kirjastonpuiston elämysteoksen joka päivä auringon laskettua aina tasatunnein helmikuun loppuun asti. Iltaisin viimeinen näytös on kello 21.00. Teos koostuu valosta ja äänestä ja se kertoo viestinnän historian luolaihmisen puheesta langattomaan digitaaliviestintään. Elämysteoksen suunnittelija Esa Horttanainen on tuonut puistoon ihmisen merkittävimmät tavat viestiä.

Katso Kirjastonpuiston sijainti kartalla.

   
Kuvat Riihimäen kaupunki, kesäiset kuvat Niina Rimpiläinen

Lasinpuhaltajan puisto sijaitsee Riihimäen keskustassa, Keskuskadun päässä. Puiston rinteelle sijoitettiin vuonna 1960 Lasinpuhaltaja-patsas. Riihimäen Lasi ja sen työntekijät lahjoittivat patsaan kaupungille kaupungiksi tulon kunniaksi. Kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämästä Lasinpuhaltajasta on muodostunut Riihimäen tunnus ja juhlapaikka.

Vuonna 2023 puisto uudistettiin ja nyt sen laajalta nurmikolta aukeaa hieno näköala Lasinpuhaltajapatsaan yli keskustaan. Puistosta löytyy penkkejä oleskeluun ja puistoa reunustaa runsaat istutukset.

Katso Lasinpuhaltajan puiston sijainti kartalta.

Kirjaston koilispuolelle oleva Lounaspuisto on monipuolinen keskustapuisto, joka nimensä mukaisesti on hyvä piknikpaikka. Vuoden 2020 uudistuksessa Lounaspuistoon rakennettiin toiminta-aukio, jossa on pingispöytä ja tilaa pelata esimerkiksi petankkia. Lisäksi osassa kivetyn oleskelutilan pöytiä on pelilauta. Kesän 2024 uutuutena puistoon rakennettiin ulkoshakin pelipaikka osallistuvan budjetoinnin äänestyksen myötä. Shakkinappulat saa käyttönsä lainaamalla kirjastosta avaimen niiden säilytyslaatikkoon. Kirjaston liikuntavälilainaamosta voit lainata pelaamiseen myös pingismailat ja -pallon, shakki- tai tamminappulat, mölkyn tai petankkipelin.

Katso Lounaspuiston sijainti kartalla.

Kuvat Niina Rimpiläinen, Päivi Sundman

Kolmiopuisto sijaitsee Hämeenkadun ja Valtakadun risteyksessä. Puistossa on kesäkautena suihkulähde. Talvikaudella puistoa somistavat puiden valohimmelit.

Katso Kolmiopuiston sijainti kartalla.

Kuva Jenniina Nummela ja Niina Rimpiläinen

Messupuisto sijaitsee Suomen lasimuseon ja Suomen metsästysmuseon vieressä Tehtaankadun pohjoispäässä. Alueella aloitettiin 90-luvulla pihamessujen järjestäminen ja siltä ajalta näyttelypuistossa on kaksi lampea, istutuksia sekä erilaisia pinnoiteratkaisuja. 2000-luvulla alue toimi Riihimäki Rock -tapahtuman näyttämönä ja myöhemmin  puistossa on järjestetty muun muassa Rauta ja Petrooli -tapahtumaa. Puiston pohjoisosassa sijaitsee leikkipuisto.

Katso Messupuiston sijainti kartalla.

 
Kuvat Niina Rimpiläinen, ilmakuva Kimmo Haapanen

Riihimäen Perhospuisto sijaitsee Juppalan kaupunginosassa Untolantiehen, Paavolantiehen ja Petsamonkatuun rajoittuvalla puistoalueella (Linjapuisto) lähellä Riihimäen ravirataa. Pysäköintipaikka sijaitsee Untolankadun päässä. Puiston tarkoituksena on mahdollistaa Suomen päivä- ja yöperhosten katselu vapaasti niittymäisessä maisemassa, johon liittyy oleellisesti  leikkipaikka.

Perhospuisto uudistettiin vuosina 2020–21. Teemapuistosta löytyy nyt perhosaiheisen leikkipaikan lisäksi kuntoiluväline, tasapainorata, riippukeinu ja piknikpöytä. Uudistuksella parannettiin myös perhosten elinolosuhteita monipuolistamalla kasvilajistoa. Puiston istutuksissa on keskitytty perhosten ravintokasveihin. Näihin kuuluu niittyalueella ylläpidettävä nokkoskasvusto, joka on usean eri perhoslajin toukkien elintärkeä ravinnonlähde.

Puiston pinta-ala on noin 2,5 ha ja se liittyy läheisesti noin 20 hehtaarin puisto- ja omakotialueeseen. Yleisimpiä päiväperhoslajeja on tavattu noin 20 eri lajia. Näyttävimmät perhoset, muun muassa neito-, ohdake- ja amiraaliperhonen, tavataan puistossa loppukesästä, mutta jo alkukesästä puistossa riittää katseltavaa. Lisäksi voit kuunnella heinäsirkkojen konserttia.

Alueella on opastauluja, jotka kertovat perhosten elämästä. Kesän eri aikoina esiintyvät perhoslajit on esitetty taulussa värikuvin.

Elokuussa 2024 puisto sai toisen kerran Green Flag Award -tunnuksen, joka myönnetään hyvin hoidetuille ja hallinnoiduille viheralueille.

Perhosrunopolku

Keväällä 2022 puiston luonnontilaiselle alueelle avattiin perhosrunopolku. Polun varrelta löytyy paikallisten runoilijoiden perhosrunoja. Nyt runopolusta on julkaistu  myös verkkoversio. Sukella kukkien ja perhosrunojen maailmaan: Runoretki Perhospuistoon – Riihimäen perhospuiston verkkorunopolku.

Katso Perhospuiston sijainti kartalla.

  
Kuvat Niina Rimpiläinen

Piikinmäen puistoalue sijoittuu Piikinmäkeen, Etelän Viertotien ja Kulmalan puistokadun väliselle alueelle. Puistossa on Gritbird-kuntoiluväline ja kuntoportaat sekä leikkipiste, jossa on vauhdikas karuselli. Piikinmäenpuisto rakennettiin syksyllä 2022.

Katso Piikinmäenpuiston sijainti kartalla.

Kuvat Niina Rimpiläinen

Rautatienpuisto on Riihimäen vanhin puisto. Sen rakentuminen alkoi 1850-luvulla. Puisto sijaitsee rautatieaseman ja ydinkeskustan välissä. Puisto on miellyttävä ja rauhallinen keidas vanhoine puuistutuksineen ja asuintaloineen. Puistossa sijaitsee Riihimäen kaupunginmuseo. Alueen länsireunaa hallitsee Riihimäen keskuskirkko.

Katso Rautatienpuiston sijainti kartalla.

Kuvat Jenniina Nummela, paitsi kaupunginmuseon kuva Teemu Virtanen.

Urheilupuiston koivikko on kuuluisa kauneudestaan. Alueella on komea vesitorni, jota kutsutaan vesilinnaksi, ja jonka ylätasanteella on kesäisin näköalaravintola. Uimala, uimahalli, urheilutalo sekä yleisurheilu- ja jalkapallokentät löytyvät puistoalueelta. Urheilupuisto on myös Kansainvälisten Erämessujen pitopaikka.

Katso Urheilupuiston sijainti kartalla.

Kuva Niina Rimpiläinen

Kokonkadun koirapuisto sijaitsee Istuinkiven sillan kupeessa Kokonkadulla kauniissa koivikossa. Puistossa on erilliset aitaukset pienille ja isoille koirille. Vieressä on myös parkkipaikka (parkkikiekolla 1 h).

Katso sijainti kartalla.

Kuva Riihimäen kaupunki

Peltosaaressa oleva koirapuisto sijaitsee Hj. Elomaan ja V.I. Oksasen katujen kulmauksessa. Puistossa on erilliset aitaukset pienille ja isoille koirille. Aitausten sisääntuloissa on tuulikaapit, jolloin voit turvallisesti laskea lemmikkisi irti ja saapua puistoon rauhassa muilta koirilta.

Katso sijainti kartalla.

Kuva Riihimäen kaupunki

Riihimäkeläiset yritykset sponsoroivat koiraystävällisempää, siistimpää ja viihtyisämpää Riihimäkeä. TiksPacin 15 koirankakkapussitelinettä on sijoitettu eripuolille Riihimäen puistoja ja raittien varsia. Telineestä voit ottaa mukaasi yritysten sponsoroimia koirankakkapusseja ja puistotyöntekijät täydentävät pusseja telineisiin roskakierrosten ohessa.

Katso telineiden sijainnit kartalla.

Koirankakkaroskis on pientalon ulkoroskis, johon roskiksen omistaja on antanut ohikulkeville koiranulkoiluttajille luvan pudottaa koirankakkapussiin noukitut pökäleet. Riihimäkeläisillä on mahdollisuus hakea maksuttomia koirankakkaroskistarroja Tietotuvasta.  Lisätietoa osoitteessa koirankakkaroskis.fi.