Vesikasvien valtakuntaa

Sarat

Kosteikkopuiston lammikoissa kasvaa tuppaina kuutta eri saralajia, muun muassa luhtasaraa, pullosaraa, harmaasaraa ja viiltosaraa. Sarat muistuttavat heiniä, mutta niiden varsi on kolmisärminen ja solmuton.

Järvikorte

Järvikorte on myös saanut runsaasti jalansijaa kosteikolla peittäen loppukesästä pitkospuut, ellei polkua niitetä auki. Järvikorte kasvaa matalissa vesissä, on korkeakasvuinen ja yleinen koko maassa.

Korpikaisla

Korpikaisla on monivuotinen, pysty ruoho, jonka juurakko on pitkä ja vahvarönsyinen sekä  synnyttää usein tiheitä ja laajoja kasvustoja.

Ratamosarpio

Ratamosarpio kasvaa yleensä matalassa vedessä. Sen kukat ovat 3-terälehtiset, valkeat tai hennon vaaleanpunaiset ja  lehdet muistuttavat ratamon lehtiä.

Limaska

Veden pintaa peittää monin paikoin vapaana kelluvat pienilehtiset limaskat. Ne kelluvat lehtien alla olevien ilmaonteloiden ja lisääntyvät versolevyjen avulla.

Osmankäämi

Osmankäämi on Suomen komein korkeaversoinen vesikasvi. Se viihtyy mutaisilla rannoilla, ojissa ja vesihaudoissa. Se voi kasvaa hyvissä oloissa jopa yli kaksimetriseksi.

Monet kutsuvat osmankäämiä pamppukasviksi sen erikoisen muotoisen emikukintojen takia. Varren latvaan kehittyy yksi yli 20 cm pitkä tummanruskea pamppumainen kukinto. Kukkimisaikana heinäkuussa on paksun emikukinnon jatkeena keltainen hedekukinto. Emikukinnossa saattaa olla jopa 100 000 pientä kukkaa tiukasti yhteen pakkautuneena. Talvella ruskea puikelo hajoaa untuvajoukoksi siemenien lennellessä ympäristöön.

Vesihierakka

Lähes miehen mittainen vesihierakka on Peltosaaren kosteikkopuiston harvinaisuuksia ja samalla yksi näyttävimmistä kasveista. Se on helppo tunnistaa isoista herttamaisista lehdistä. Kasvin tieteellinen nimi on Rumex aquaticus. Vesihierakkaa ei kasva yhtä runsaasti muualla Riihimäellä. Vesihierakka on Etelä-Suomessa harvinainen, pohjoisempana paikoin yleinen.

Vesihierakan juurakosta saatuja aineita on ennen käytetty verenvuodon tyrehdyttämiseen.

Hierakat ovat monivuotisia ruohoja. Lehdet kuolevat talveksi, mutta ruskea kukintovarsi jää talveksi törröttämään hangelle ja levittämään siemeniä tuulen mukana. Kasvi kuuluu siten talventörröttäjiin.

Vehka

Vehka on isoine valkoisine kukkineen ja herttamaisine lehtineen näyttävä kosteikkokasvi. Kukinnan jälkeen kukinto hedelmävaiheessa muistuttaa punaista käpyä.

Kukinnon valkoisena hohtava tukilehti kenties houkuttelee pölyttäjiä yhdessä kukkien heikon ja epämiellyttävän hajun kanssa. Vehka on kaikilta osilta myrkyllinen. Sen siemenet kelluvat hyvin ja se leviää myös juurakonkappaleista ja lauttakasvustoista repeytyneiden osien avulla vedessä, etenkin tulvakausina.

Myrkkykeiso

Myrkkykeiso on myrkkykatkon ohella Suomen myrkyllisin kasvi. Kasvi on siitä petollinen, että se muistuttaa valkoisine sarjakukintoineen muita yleisiä putkikasveja kuten koiranputkea ja karhunputkea.

Myrkkykeison tunnistaa parhaiten lehdistä ja kasvupaikasta. Myrkkykeiso kasvaa usein rannoilla matalissa vesissä. Peltosaaren kosteikkopuistossa myrkkykeisoa kasvaa paikoin pitkospuuosuudella.