Kos­tei­kon lin­nut

Peltosaaren kosteikolla havaitaan vuosittain vaihtelevia määriä satakieliä, kerttusia (ruoko- ja viitakerttunen), kerttuja (hernekerttu, pensaskerttu, lehtokerttu, mustapääkerttu). Keväisin alueella voi kuulla yölaulajien konsertin.

Sa­ta­kie­li

Satakieli on väritykseltään vaatimaton, kuten muutkin taiturilaulajat. Se on hieman varpusta suurempi. Satakielen laulussa toistuvat säännöllisesti vienot alkuvihellykset, kauaskantoiset huiluäänet, iskevät näppäilyt ja terävä rätinä. Se laulaa aktiivisimmin yöllä, mutta joskus myös päivällä. Se laulaa mieluummin piilossa pensaikossa. Sivun pääkuvassa on satakieli.

Ruo­ko­kert­tu­nen

Ruokokerttunen on kosteikon yleinen lintulaji. Sen parhaana tuntomerkkinä on vaalea silmäkulmajuova. Ruokokerttusen laulu on kovaäänistä, vuolasta ja vaihtelevaa. Se koostuu liverryksistä, juoksutuksista ja narinasta. Ruokokerttunen matkii taitavasti myös lintujen ääniä. Lintu istuu usein ruo’on korrella.

Pu­na­var­pu­nen

Vanhan koiraan koko eturuumis on kauniin karmiininpunainen. Naaras ja nuori koiras ovat harmaan ruskeita. Laulu on lyhyt, lajille luonteenomainen vihellys. Se asustaa pensaikkoisilla niityillä ja kosteikoilla, metsän ja pellon reunoilla sekä puistoissa.

Kosteikkopuisto on myös rastaiden valtakuntaa. Pensaikot tarjoavat pesimäpaikkoja mustarastaille, räkättirastaille ja punakylkirastaille. Puusto tarjoaa lisäksi varislinnuille, kuten naakoille, suojaisia yöpymispaikkoja.