Kosteikkopuiston puusto

Kosteikkopuiston puusto on lehtipuuvaltaista: runsaimmin kasvaa koivua, leppää ja haapaa. Alueella on myös runsaasti pajukasvustoa.

Raita on kookkain pajulajimme ja se voi kasvaa jopa kymmenmetriseksi. Lehdet ovat alta harmaat ja vanukarvaiset. Raita kukkii keväällä ennen kuin se puhkeaa lehteen. Kukinnot eli pajunkissat ovat isoja ja pystyjä ja niiden tarjoama ravinto on tärkeää herääville kimalaisille. Alueen muita pajulajeja ovat maapaju ja kiiltopaju.

Terttuselja on vakiintuneeksi vieraslajiksi luokiteltu nopeakasvuinen 2−4 metriseksi kasvava pensas, jonka lehdet muistuttavat hieman kotipihlajaa. Alkukeväällä sen erottaa helposti muista kasveista kauniiden viininpunaisten lehtien ja kellanvihreiden kukintojen ansiosta. Terttuselja on yleinen viljelykarkulainen, joka viihtyy runsastyppisillä kasvupaikoilla.

Lahopuu

Kuolleet puunrungot on jätetty maahan tai pystyyn, sillä ne ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle. Lahopuista riippuvia lajeja on lähes kaikissa eliöryhmissä, esimerkiksi jo 15 sentin paksuiset pökkelöt ovat hyviä pesäpuita hömötiaiselle. Lahopuut tarjoavat ravintoa tikoille, ja elinympäristöjä kääville, kovakuoriaisille ja päällyskasveina rungolla eläville jäkälälajeille. Lahopuulla elävät sieni- ja hyönteislajit muuttuvat lahoamisen edetessä.