Kulttuurihyvinvointisuunnitelma

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri, taiteet ja luova toiminta lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Toisaalta kyseessä on ilmiö, jossa kulttuuri ja taide kantavat tai välittävät erilaisia hyvinvointiin liittyviä merkityksiä ja vaikutuksia. Ytimessä on ihmisen merkityksellinen toiminta taiteen ja kulttuurin parissa, mikä sisältää myös arjen kulttuurisuuden.

Kulttuuri ja sen hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren ja ilmenevät omassa taidesuhteessa. Taide ja kulttuuri ymmärretään osana hyvää elämänlaatua ja elinikäistä oppimista: ihminen on kulttuurin kokija ja toimija, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. Näiden täyttyminen ja toteutuminen on kulttuurihyvinvointia: jokainen on jollain tavalla kulttuurinen, luova, itseään ilmaiseva ja kommunikoiva olento riippumatta iästään, voinnistaan tai elinolosuhteistaan.

Lähde: Taikusydän

Taiteellisen toiminnan hyvinvointivaikutuksia

Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on tutkimuksissa todettu olevan moninaisia positiivisia vaikutuksia fyysiseen terveyteen, mielen hyvinvointiin sekä koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja onnellisuuteen.

Tutkimuksissa taiteen ja taiteellisen toiminnan on havaittu voivan muun muassa

• parantaa hoitotuloksia ja vähentää fyysisiä ja psykologisia oireita
• vähentää rauhoittavien lääkkeiden ja kipu- ja unilääkkeiden tarvetta ja käyttöä
• auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä
• ehkäistä ja vähentää negatiivisia tunteita, kuten ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja surullisuutta
• tukea mielenterveyden haasteiden kanssa pärjäämistä.

Kulttuuriset oikeudet on turvattu YK:n ihmisoikeusjulistuksessa (1948) sekä useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa.

WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista

Maailman terveysjärjestö WHO:n marraskuussa 2019 julkaistun raportin mukaan taide voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin. What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review -raportin mukaan taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Taide voi tarjota ratkaisuja erityisesti sellaisiin monimutkaisiin terveyshaasteisiin, joihin lääketiede ei yksin tarjoa tehokkaita ratkaisuja.

WHO Euroopan aluetoimiston julkaisema raportti kattaa yli 3500 tutkimusta. Se on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Raportin myötä on viimeistään kiistattomasti selvää, että taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista on vahvaa tutkimusnäyttöä.

TEAviisari – kulttuuri lisää hyvinvointia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEAviisarin avulla mitataan, miten ja millaisilla resursseilla kunnat toteuttavat hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa. Tiedot kerätään kahden vuoden välein parittomina vuosina.

TEAviisarissa kulttuuritoiminta jaotellaan kohderyhmittäin seuraavasti:

• Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta
• Työikäisten kulttuuritoiminta
• Ikääntyneiden kulttuuritoiminta
• Erilaisia vähemmistö- ja erityisryhmiä huomioon ottava kulttuuritoiminta
• Hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta edistävä kulttuuritoiminta

Ensimmäinen kulttuurin tiedonkeruu tehtiin vuonna 2019. Kaupunkien tulokset ovat luettavissa sivustolta Tiedonkeruu – TEAviisari – Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä.

Lähteet:

Taikusydän

TEAviisari

Osallisuus

Osallisuus merkitsee kuulumista yhteisöön, siinä toimimista sekä kokemusta yhteisöön kuulumisesta ja omasta merkityksestä sen jäsenenä. Osallisuus nähdään sekä tavoitteena että keinona lisätä yhteiskunnan tasa-arvoa ja sisäistä eheyttä. Oletuksena on, että osallisuuden lisääminen kasvattaa yksilön hyvinvointia.

Saavutettavuus

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuudella tarkoitetaan kaikkien ihmisten yhdenvertaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia kehittää itseään, käyttää taide- ja kulttuuripalveluja sekä osallistua taide- ja kulttuurielämään, myös tekijänä ja ammattilaisena. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta pyritään parantamaan poistamalla osallistumisen esteitä sekä suunnittelemalla palveluita ihmisten moninaisuus huomioiden.

Esteettömyys

Esteettömyydessä on kyse ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa, toteuttamisessa ja kunnossapidossa. Esteettömät ympäristöt yhdessä saavutettavien palvelujen, käytettävien välineiden ja ymmärrettävän tiedon kanssa mahdollistavat yhdenvertaisen osallisuuden toteutumisen.

Lähteet:

Taikusydän

Invalidiliitto

Riihimäellä kulttuuri on kaikille

Riihimäellä on kulttuuria arvostava ilmapiiri ja kulttuuri on tarkoitettu kaikille. Riihimäen tiiviin kaupunkirakenteen ansiosta kulttuuripalvelut ovat helposti saavutettavissa. Riihimäki on asemapaikka, jonne on helppo tulla myös muilta paikkakunnilta.

Kulttuuri on jokaisen perusoikeus lähtökohdista riippumatta. Kulttuuri on myös itsensä toteuttamisen väline. Riihimäki tarjoaa monipuoliset kulttuurin kokemisen ja harrastamisen mahdollisuudet. Riihimäellä pyritään siihen, että kulttuuri olisi saavutettavaa, esteetöntä, monimuotoista, yhdenvertaista ja erilaisuutta kunnioittavaa. Kulttuuritarjonnassa huomioidaan kaiken kuntoiset, kaikenikäiset ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset. Kaupungin omia kulttuurisia vahvuuksia ja erityispiirteitä vahvistetaan.

Riihimäen kulttuuritoimijoita

Kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa toteuttavat yhdessä useat eri toimijat:

• Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja tapahtumapalvelut
• Kulttuurikasvatus ja koulutus: varhaiskasvatus, koulut, oppilaitokset (lukio, Hyria ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK), Riihimäen kirjasto, Riihimäen kansalaisopisto, Riihimäen nuorisopalvelut
• Taiteen perusopetus: Riihimäen musiikkiopisto, Riihimäen taidekoulu, Riihimäen Nuorisoteatteri, Etelä-Hämeen Tanssiopisto, Tanssistudio Dance Art, Studio Dance & Joy, Riihimäen kansalaisopisto
• Riihimäen avoimet hyvinvointipalvelut: Avoin senioritoiminta, Riksula
• Museot: Museokeskus Riemu, Suomen lasimuseo, Suomen Metsästysmuseo, Valtakunnallinen Työväentalomuseo
• Vapaa kulttuurikenttä: elokuvateatterit, taiteen ammattilaiset, kulttuurialan yrittäjät, itsenäiset kulttuuripalveluiden tarjoajat ja harrastajat
• Muut kulttuurin tuottajat: Riihimäen teatteri, yhdistykset, seurat, säätiöt, seurakunnat
• Kanta-Hämeen hyvinvointialue OmaHäme.

Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja tapahtumapalvelut

Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja tapahtumapalvelujen rooli kulttuurihyvinvointisuunnitelman toteuttamisessa:

• Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja tapahtumapalvelut järjestää lukuisia tapahtumia eri-ikäisille kaupunkilaisille ja on yhteistyökumppanina useissa tapahtumissa sekä tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut on mukana myös Kanta-Hämeen seudullisessa kulttuuriyhteistyössä.
• Kulttuurikasvatus toteutuu varhaiskasvatuksen ja koulujen Kulttuuripolussa, joka tuotetaan yhteistyössä Kulttuurikeskus ARXin kanssa. Lisäksi koordinoidaan paikallisten kulttuurikohteiden toteuttamia Lasten kulttuurilauantai -tapahtumia.
• Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut koordinoi Riihimäen taidetyöryhmää, joka vastaa julkisen taiteen hankkeista.
• Paikallista kulttuuritoimintaa tuetaan myöntämällä avustuksia yksityishenkilöille sekä taide- ja kulttuuriyhdistyksille.
• Kulttuurihyvinvointia vahvistetaan Kaikukortti-toimintaa ylläpitämällä sekä kehittämällä uusia toimintamalleja kulttuurihyvinvointisuunnitelman pohjalta.

Yleiset painopisteet

Seuraavat yleiset painopistealueet tulee ottaa huomioon, jotta Riihimäen kulttuurilupaus ja tässä suunnitelmassa kuvattujen eri kohderyhmien tavoitteiden on mahdollista toteutua:

Painopiste 1. Kulttuurin saavutettavuuden kehittäminen

• Kehitetään kulttuuripalveluiden saavutettavuutta suunnitelmaa varten kartoitetun nykytilanteen pohjalta.
• Hyödynnetään Riihimäen tiivistä kaupunkirakennetta kulttuuripalveluiden saavutettavuuden parantamisessa.
• Kehitetään kaikkien kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin osana arkea.
• Tiedostetaan ja tunnistetaan hyvät ja toimivat käytänteet kulttuurin saavuttamisessa ja lisätään näiden tarjontaa.
• Kannustetaan asukkaita osallistumaan kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden suunnitteluun ja  toteuttamiseen.
• Kehitetään kulttuuritiloja esteettömiksi. Toteutetaan Riihimäen kulttuuritilojen esteettömyyskartoitukset ja tehdään verkkosivuille esteettömyys- ja saavutettavuusinfot.
• Kehitetään julkista taidetta saavutettavammaksi. Kaupunkiympäristöön integroidaan taidetta, jolloin kulttuuria on näkyvissä kaikkialla.
• Kehitetään Kaikukortti-toimintaa Riihimäellä.

Painopiste 2. Kulttuurin merkityksen vahvistaminen

• Tehdään Riihimäen taide, kulttuuri ja kulttuuriperintö näkyväksi taide- ja kulttuuritoimijoiden sekä kaupunkilaisten keskuudessa.
• Tuetaan kulttuurin ja taiteen tekijöiden mahdollisuuksia tehdä taiteellista työtä.
• Edistetään kulttuurihyvinvointia tuottamalla kulttuuria ja taidetta Riihimäellä.
• Mahdollistetaan kaupunkilaisten henkilökohtaista kulttuurin kokemusta viemällä kulttuuri lähelle asukkaita esimerkiksi toteuttamalla julkisen taiteen hankkeita.
• Lisätään kulttuurin tunnettavuutta kokoamalla verkkoon Kulttuuripankki Riihimäen kulttuurin ja taiteen tekijöistä sekä heidän tarjoamistaan palveluista, joita ovat esimerkiksi esitykset, työpajat, kiertävät näyttelyt, asiantuntija- ja tuotantopalvelut.

Painopiste 3. Markkinoinnin ja tiedotuksen parantaminen

• Vahvistetaan kaupunkilaisten ja kaupungin eri toimijoiden tietoisuutta Riihimäellä tarjolla olevista taide- ja kulttuurisisällöistä.
• Kehitetään ja vahvistetaan tiedottamista kaikille ikäryhmille eri kanavia monipuolisesti hyödyntäen.
• Tehdään tiivistä yhteistyötä sekä kaupungin eri toimialojen että alueen kulttuuritoimijoiden kanssa.
• Parannetaan kulttuurikohteiden opasteita kaupungissa
• Tiedotetaan kulttuuritilojen esteettömyys- ja saavutettavuusinfoista.

Painopiste 4. Yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden välillä

• Kehitetään poikkihallinnollista yhteistyötä kaupungin eri toimialojen välillä.
• Lisätään yhteistyötä kaikkien Riihimäen kulttuuritoimijoiden välillä.
• Kehitetään yhteistyötä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen OmaHämeen kanssa muun muassa kehittämällä Kulttuurireseptitoimintaa terveydenhuollosta kulttuurin pariin.

Riihimäen kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja seuranta on jaoteltu seuraavien kohderyhmien mukaisesti:

1. Lapset, nuoret (0–17-v.) ja lapsiperheet
2. Nuoret aikuiset (18–24-v.)
3. Työikäiset (25–64-v.)
4. Ikääntyneet (yli 65-v.)
5. Erityistä tukea tarvitsevat
6. Maahanmuuttajat.

Suunnitelman seuranta raportoidaan vuosittain Riihimäen hyvinvointikertomuksen yhteydessä.

Tavoite: Jokainen lapsi pääsee arjessaan monipuolisen kulttuurin pariin taloudellisesta tilanteesta ja taustasta huolimatta.

Riihimäki on UNICEFin lapsiystävällinen kunta. Peruskoulussa on musiikkipainotteista perusopetusta ja toteutetaan Harrastamisen Suomen mallia. Kulttuuripolku toteutuu varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Lapsille ja nuorille on monipuolista taiteen perusopetusta. Lasten kulttuurilauantait järjestetään kerran kuukaudessa. Kirjastossa ja museoissa on monipuolista toimintaa.

Tavoite: Jokainen nuori aikuinen pääsee kulttuurin pariin taloudellisesta tilanteesta ja taustasta huolimatta.

Nuorille aikuisille on Riihimäellä monipuolista kulttuuritoimintaa, esimerkkeinä monipuolinen taiteen opetuksen tarjonta, nuorisopalvelujen toiminta, kansalaisopiston kurssit, kirjaston palvelut, erilaiset tapahtumat ja kaupungin järjestämät maksuttomat tapahtumat.

Tavoite: Kulttuuri kuuluu kaikkien työikäisten elämään ja arkeen.

Työikäisille on Riihimäellä monipuolista kulttuuritoimintaa, esimerkkinä kirjaston palvelut, kansalaisopiston kurssit, musiikkiopisto, taidekoulu, tanssikoulut, teatteri, museot, yhdistysten, seurojen, orkesterien ja kuorojen toiminta sekä monipuoliset tapahtumat ja kaupungin järjestämät maksuttomat tapahtumat.

Tavoite: Kulttuuri kuuluu kaikkien ikääntyneiden elämään ja arkeen.

Ikääntyneille on Riihimäellä monipuolista kulttuuritoimintaa, esimerkkinä Riihimäen avoimet hyvinvointipalvelut ja Riksula, Kotokartanosäätiö, kirjaston palvelut, kansalaisopiston kurssit, museot, monipuoliset tapahtumat ja kaupungin järjestämät maksuttomat tapahtumat, yhdistys- ja seuratoiminta, orkesterit ja kuorot sekä mahdollisuus vapaaehtoistyöhön.

Tavoite: Erityistä tukea osallistumiseensa tarvitsevilla on mahdollisuus osallistua taiteeseen ja kulttuuriin.

Riihimäellä on erityistä tukea tarvitseville harrastusryhmiä ja kirjaston tarjoamia palveluita. Kaupungin kulttuuri- ja tapahtumapalvelujen avustusten piirissä on erityistä tukea tarvitsevien toimintaa. Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut ovat järjestäneet kulttuuritoimintaa asumisyksiköissä.

Tavoite: Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista taiteen ja kulttuurin keinoin.

Maahanmuuttajien kotoutumista Riihimäellä edistävät mm. Riihimäen kotoutumispalvelut, kansalaisopiston kielikoulutus, kirjaston ja seurakunnan palvelut, SPR:n Suomi-kahvila, Riksun ukrainalaiset ry, monipuoliset tapahtumat ja kaupungin järjestämät maksuttomat tapahtumat.