Elintarvikevalvonta

Elintarvikealan toiminnasta on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle, joka rekisteröi toiminnan valtakunnalliseen valvontakohdetietokanta VATIin. Kirjallinen ilmoitus on tehtävä viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan oleellisesta muutoksesta, lopettamisesta, keskeyttämisestä ja toimijan vaihdoksesta.

Ilmoitus tehdään ensisijaisesti sähköisesti ilppa.fi-palvelussa. Toiminnan rekisteröinnistä ja säännöllisestä valvonnasta peritään valvontaviranomaisen hyväksymän taksan mukainen maksu.

Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavien, käsittelevien ja varastoivien elintarvikehuoneistojen eli laitosten on haettava valvontaviranomaiselta elintarvikelain mukaista hyväksymistä ennen toiminnan aloittamista ja ennen toiminnan olennaista muuttamista. Laitokset rekisteröidään niiden toimintatyypin mukaan (maito-, liha-, kala-, muna- ja varastointialan laitokset). Toiminnan päättymisestä ja toimijan vaihdoksesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Toiminnan hyväksymisestä ja säännöllisestä valvonnasta peritään valvontaviranomaisen hyväksymän taksan mukainen maksu.

Liikkuva elintarvikehuoneisto on elintarvikehuoneisto, jota siirretään paikasta, tapahtumasta tai kunnasta toiseen ja jossa harjoitetaan ammattimaista elinkeinotoimintaa. Liikkuva elintarvikehuoneisto voi olla esimerkiksi telttakatos, myyntivaunu tai -auto tai muu vastaava siirrettävä tai väliaikainen myyntipiste.

Toimijan, jolla on liikkuva elintarvikehuoneisto, on ilmoitettava elintarviketoimintansa aloittamisesta, olennaisesta muutoksesta tai toiminnan keskeyttämisestä tai lopettamisesta toimijan kotikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Elintarvikevalvontaviranomainen rekisteröi liikkuvan elintarvikehuoneiston valvontakohdetietokantaan, ja toiminta otetaan säännöllisen valvonnan piiriin.

Liikkuvasta elintarvikehuoneistosta on tiedotettava elintarvikehuoneiston sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle silloin, kun elintarvikehuoneisto siirretään paikkakunnalle tai siellä järjestettävään tapahtumaan. Tiedottaminen on tehtävä vähintään neljä arkipäivää ennen liikkuvan elintarvikehuoneiston toiminnan aloittamista.

Elintarvikkeiden alkutuotannolla tarkoitetaan kasvi- ja eläinperäisten elintarvikkeiden ensimmäistä tuotantovaihetta. Alkutuotantoa on esimerkiksi maidontuotanto, munantuotanto, eläinten kasvatus lihantuotantoa varten (mukaan lukien hyönteiset), kalastus ja kalanviljely, kasvisten ja hedelmien sekä viljan ja sienten viljely, hunajantuotanto, luonnonvaraisten marjojen ja sienten keräily sekä metsästys.

Alkutuotannon toimijan on tehtävä paikalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle ilmoitus alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä luonnonvaraisten kasvien tai sienten keräilystä, itse kerättyjen luonnontuotteiden myynnistä suoraan kuluttajalle tai toimittamisesta vähittäismyyntiin tai jatkojalostukseen eikä metsästyksestä. Itujen tuottaminen on poikkeus muusta alkutuotannosta. Toimijan on haettava hyväksyntää itujen tuottamista varten ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista.

Elintarvikekontaktimateriaalit ovat materiaaleja ja tarvikkeita, jotka on tarkoitettu olemaan joko suorassa tai välillisessä kosketuksessa elintarvikkeen kanssa, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaalit, ruoanvalmistusvälineet ja -laitteet, työskentelypinnat sekä astiat ja aterimet. Kontaktimateriaaleiksi luetaan myös kontaktimateriaalien valmistukseen tarvittavat materiaalit ja aineet.  Suoralla kosketuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa kontaktimateriaali koskettaa elintarviketta suoraan, esimerkiksi kun aterimella tai työvälineellä kosketaan elintarvikkeeseen. Välillisestä kosketuksesta on kyse tilanteessa, jossa kontaktimateriaali ei suoraan kosketa elintarviketta, mutta voi vaikuttaa elintarvikkeeseen, kuten ostoskassi tai kaksiosainen elintarvikepakkaus.

Elintarvikekontaktimateriaaleja valmistavien ja markkinoille saattavien toimijoiden on ilmoitettava harjoittamastaan toiminnasta elintarvikevalvontaan, jotta elintarvikevalvontaviranomainen voi rekisteröidä toimijan valvontakohdetietokantaan, ja toiminta kuuluu säännöllisen valvonnan piiriin. Kirjallinen ilmoitus tulee tehdä viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan oleellista muuttamista. Toimijan on ilmoitettava viivytyksettä elintarvikevalvontaan, mikäli toiminta keskeytyy tai loppuu.

Ilmoitus tehdään ensisijaisesti sähköisesti ilppa.fi-palvelussa. Toiminnan rekisteröinnistä ja säännöllisestä valvonnasta peritään valvontaviranomaisen hyväksymän taksan mukainen maksu.

Valvontaviranomaisen elintarvikehuoneistoihin tekemät tarkastukset perustuvat alueellisen ympäristöterveysjaoston hyväksymään valvontasuunnitelmaan. Valvonta on riskiperusteista, joten huoneistojen tarkastustiheys ja muut valvontatoimenpiteet riippuvat huoneistossa harjoitetun toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Suunnitelmallisista tarkastuskäynneistä peritään ympäristöterveysjaoston hyväksymän taksan mukainen maksu.

Suunnitelmallisella tarkastuskäynnillä valvontaviranomainen tarkastaa elintarvikehuoneiston tilat ja toiminnan. Tarkastettavia asioita voivat olla muun muassa elintarvikehygienia, tilojen, laitteiden ja välineiden puhtaus ja kunnossapito, elintarvikkeiden säilytyslämpötilojen hallinta, elintarviketietojen oikeellisuus ja elintarvikkeiden markkinointi.

Valvonnan läpinäkyvyyden ja toimijoiden tasapuolisen kohtelun edistämiseksi elintarvikevalvontaviranomainen laatii suunnitelmallisesta tarkastuksesta Oiva-raportin, joka on julkinen dokumentti tarkastuksella tarkastettujen asioiden arvosanoista. Tarkastettavat asiat arvioidaan neliportaisella asteikolla: A – Oivallinen, B – Hyvä, C – Korjattavaa, D – Huono. Oiva-raportti on kuluttajien nähtävillä elintarvikehuoneiston sisäänkäynnin yhteydessä, toimijan verkkosivuilla ja Ruokaviraston ylläpitämällä Oivahymy.fi-sivustolla. Näin kuluttajat voivat tutustua Oiva-raporttiin ennen ostopäätöksen tekemistä.

Elintarvikevalvonta voi tehdä elintarvikehuoneistoihin myös valvontasuunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia erityisestä syystä, kuten ruokamyrkytysepäilyn takia. Valvontasuunnitelman ulkopuoliset tarkastukset ovat toimijoille maksuttomia.

Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan myrkytystä tai tartuntaa, joka on saatu elintarvikkeen tai talousveden välityksellä. Ruokamyrkytyksiä voivat aiheuttaa muun muassa bakteerit, bakteerien tuottamat toksiinit ja virukset. Myös loiset, myrkylliset kasvit, eläimet tai sienet taikka elintarvikkeen tai veden sisältämä kemiallinen aine voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen.

Ruokamyrkytyksen tavallisimpia oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu, ripuli ja kuumeilu. Mikrobien tuottamien toksiinien aiheuttamassa ruokamyrkytyksessä oireet voivat alkaa muutaman tunnin kuluttua saastuneen ruoan tai veden nauttimisen jälkeen. Bakteerien ja viruksien aiheuttamissa ruokamyrkytystilanteissa oireet alkavat hitaammin, yleensä 1–4 päivän tai jopa viikkojen kuluttua saastuneen ruoan tai veden nauttimisesta.

Ruokamyrkytyksen oireet menevät yleensä ohi parissa päivässä, mutta joskus ruokamyrkytys voi aiheuttaa sairastuneelle vakavia tai pitkäaikaisia seurauksia. Ruokamyrkytys voi olla erityisen vaikea tai vaarallinen riskiryhmiin kuuluville henkilöille, kuten alle kouluikäisille lapsille, raskaana oleville tai imettäville äideille, ikäihmisille sekä henkilöille, joiden vastustuskyky on heikentynyt vakavan sairauden vuoksi.

Mikäli epäilet, että sinä itse tai läheisesi on saanut ruokamyrkytyksen, ota yhteys paikalliseen elintarvikevalvontaviranomaiseen. Yhteystiedot löytyvät tämän sivun alalaidasta. Ilmoituksen ruokamyrkytysepäilystä voi tehdä myös sähköisesti ilppa.fi-sivustolla. Myös elintarvikealan toimijan on ilmoitettava elintarvikevalvontaviranomaiselle, jos toimija epäilee asiakkaan saaneen ruokamyrkytyksen elintarvikehuoneiston valmistamasta elintarvikkeesta.

Elintarvikelain (297/2021) 72 § mukaan valvontakohteilta peritään 150 euron vuosittainen perusmaksu. Perusmaksulla mahdollistetaan entistä monimuotoisempi viranomaistyö ja valvonnan painopisteen siirtäminen valvontakäynneistä kohti toimijoiden neuvontaa ja valmennusta.

Perusmaksu koskee lähes kaikkia hyväksyttyjä ja rekisteröityjä elintarvikealan toimipaikkoja ja elintarvikekontaktimateriaalitoimijoita. Maksu määräytyy vuodenvaihteen tilanteen mukaisesti.

Valvonnan perusmaksua ei peritä alkutuotantopaikoilta, kyläkaupoilta eikä yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kuten ruoka-aputoimijoilta.

Vaikka elintarvikehuoneisto tai toiminta olisi vapautettu valvonnan perusmaksusta, niin kohde on valvonnan piirissä ja muusta valvonnasta peritään maksut elintarvikelain 73 §:n mukaisesti.

Lisää tietoa perusmaksusta löytyy Ruokaviraston sivulta.