Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä

1850-luku 

Yleistä

Vuosikymmenen puolivälissä käydään Krimin sota Venäjän ja länsivaltojen välillä. Maatalous kärsii useista huonon sadon vuosista. Useiden vuosien keskustelun ja kiistelyn jälkeen Suomen suuriruhtinaskunnan liikenneverkkoa päätetään ryhtyä kehittämään rautateiden pohjalta, ja ensimmäisen radan rakennustyöt Helsingistä Hämeenlinnaan alkavat vuonna 1857. Englantilaisen Charles Darwinin vuosikymmenen lopussa julkaisema luonnonvalinnan teoria kiihdyttää maailmankuvan muutosta.

Paikallista

Hausjärven pitäjän Karan, Ryttylän ja Herajoen kylien rajojen yhtymäkohdan tienoilla sijaitsee lähes asumaton soinen seutu, jossa on vain joitakin Karan ja Ryttylän kartanoiden torppia. Rautatien rakennuksen alettua paikalle perustetaan työasema ja majoitetaan radanrakentajia. Asema saa nimekseen Riihimäki.

Asukkaita vuoden 1859 lopussa on noin 1200.

Kaupunkikuvassa

• niin sanottu Koiviston mökki, Töyrykatu 2 (n. 1850)
• rakennusmestarin talo, Maantie 10b (1857/1920-luku)
• kaksi radanrakentajien asuinkasarmia, Maantie 10a (1858)
• rautatievirkamiesten asuintalo (myöh. ratainsinöörin talo, nyk. kaupunginmuseo), Öllerinkatu 3 (1858/1960).

Kirjallisuudessa

• Tavaststjerna: Kovina aikoina.

1860-luku

Yleistä

Katovuodet vaivaavat Suomea pitkin vuosikymmentä. Pahinta katoa vuonna 1867 seuraa laaja nälänhätä. Rautatieliikenne Helsingistä Hämeenlinnaan alkaa 17.3.1862, ja loppuvuodesta 1867 tehdään päätös radanrakennuksen aloittamisesta Riihimäeltä Pietariin. Yhteiskunnan kehittäminen vauhdittuu maapäivien kokoonnuttua vuonna 1863, ensi kertaa sitten vuoden 1809. Samana vuonna annetulla keisarin asetuksella määrätään suomen kieli virkakieleksi ruotsin rinnalle vuoteen 1883 mennessä. Kunnallislaki tulee voimaan ja kunnat perustetaan vuonna 1865. Suomeen syntyy kansakoululaitos, ja säädetään elinkeinovapaus. Puolalaiset kapinoivat Venäjän keisaria vastaan.

Paikallista

Riihimäen taajaman asutus keskittyy vielä niin sanotulle Voudinmäelle aseman yläpuolella, mutta joitakin rakennuksia on pidemmälläkin Herajoen maantien varrella ja radanvarressa asemalta pohjoiseen. Elinkeinorakenne monipuolistuu yhä useampien kauppiaiden ja käsityöläisten muuttaessa paikkakunnalle. Rautatieasema pystytetään vuonna 1868, jolloin myös veturitallien rakentaminen alkaa. Junaliikenne Riihimäen ja Lahden välillä käynnistyy 1.11.1869.

Asukkaita vuoden 1869 lopussa on 1336.

Kaupunkikuvassa

• niin sanottu Riihimäen kartano (Karan Anttilan päärakennus, myöh. mm. apteekki), Maantie 3 (n. 1868)
• niin sanottu pitkä kasarmi, Maantie 15 (1860-luvun loppu)
• veturitallien eteläkaari (1869).

Kirjallisuudessa

• Tavaststjerna: Kovina aikoina.

1870-luku

Yleistä

Suomi toipuu vähitellen edellisen vuosikymmenen katovuosista. Tällä vuosikymmenellä syntyy maamme suurimittainen paperiteollisuus, metsien myynti tuo varallisuutta maaseudulle, ja elintaso kohoaa. Liikenneyhteydet paranevat: 11.9.1870 avataan liikenne koko Riihimäen–Pietarin rautatiellä ja vuonna 1876 rautatie Turusta Tampereelle ja Hämeenlinnaan. Lisäksi valmistuvat yksityisradat Hankoon ja Porvooseen. Rataa Riihimäeltä Turkuun suunnitellaan. Kielitaistelu kiihtyy. Muualla Euroopassa Saksan ja Ranskan sota johtaa Saksan yhdistymiseen keisarikunnaksi. Fonografi ja hehkulamppu syntyvät vuosikymmenen lopussa.

Paikallista

Asemataajaman asuttu alue ulottuu tienvartta pitkin lähes Kulmalaan asti. Turun–Tampereen–Hämeenlinnan rautatien avaaminen lisää edelleen junaliikennettä Riihimäellä. Vuosikymmenen lopussa perustetaan rautatien kansakoulu, joka on Riihimäen ensimmäinen koulu. Avataan hotelli asemaa vastapäätä.

Asukkaita vuoden 1879 lopussa on 1628.

Kaupunkikuvassa

• Turun kasarmi (Turun-junien miehistöjen yöpymispaikka, sitt. varikon konttori, nyk. ns. Keltainen talo), Pohjoinen Asemakatu 5 (1876)
• veturitallien pohjoiskaari (1876).

Kirjallisuudessa

• Järnefelt: Veljekset.

1880-luku

Yleistä

Kaupungistuminen alkaa teollisuuden vetovoiman ansiosta kiihtyä. Liikenneverkko kehittyy edelleen. Suomen kieli tulee ruotsin kielen rinnalle virkakieleksi Suomessa täysimittaisesti 1883. Rautatiet ulottuvat vuosikymmenen loppuun mennessä Vaasaan, Ouluun ja Kuopioon.

Paikallista

Asemakylän keskusta on hivuttautunut Voudinmäeltä ja asemalta nykyisten Hämeenaukion ja Torikadun tienoille. Tori sijaitsee nykyisten Maantien ja Rajapolun välissä. Palvelut monipuolistuvat: perustetaan muun muassa apteekki. Riihimäen rautatieaseman merkitys kasvaa yhä, ja vuonna 1881 aseman luo perustetaan rautateiden telegrafiverstas. Vuosikymmenen lopussa nähdään ensimmäiset teollisuuden enteet, kun Patastenmäen syrjässä käynnistyy turvepehkutehdas 1889. Riihimäestä tulee Hausjärven nimismiehen virkapaikka.

Asukkaita vuoden 1889 lopussa on 1864.

Kaupunkikuvassa

• hotelli (myöh. Paloheimo Oy:n pääkonttori) (1880)
• rautatien kansakoulu (nyk. RRS:n musiikkitalo) (1880)
• lennätinkonepajan vanhimmat osat (nyk. VR Oy:n sosiaalitiloja) (1881(1907/1929)
• myöhemmän Rautatieläisten talon (nyk. niin sanottu Punainen talo) vanhimmat osat (1881).

Kirjallisuudessa

• Järnefelt: Veljekset.

1890-luku

Yleistä

Kansalaisyhteiskunta vahvistuu ja johtaa vuosikymmenen lopussa muun muassa työväenliikkeen järjestäytymiseen puolueeksi. Vuosikymmen on karelianismin kukoistusaikaa. Suomen suhde Venäjään kiristyy vähitellen emämaan pyrkiessä liittämään suuriruhtinaskuntaa entistä tiiviimmin muun valtakunnan yhteyteen. Suuntaus konkretisoituu helmikuun 1899 manifestissa. Rautatiet Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun, Haapamäeltä Jyväskylään ja Tampereelta Poriin valmistuvat.

Paikallista

Asutus laajenee ja tiivistyy myös pohjoisessa radanvarressa. Muilla kulmakunnilla esimerkiksi Koivistonmäki on jo tiiviisti asutettu. Riihimäestä alkaa muotoutua hallinnollinen keskus, sillä Vanajan, Janakkalan ja Hausjärven käräjät aletaan pitää täällä. Kunnanlääkäri muuttaa Riihimäelle 1896. Perustetaan asemakylän ensimmäiset yhdistykset kuten raittiusseura Toivonsäde (1891) ja vapaaehtoinen palokunta (1893).

Asukkaita vuoden 1899 lopussa on 2479.

Kaupunkikuvassa

• rautatielääkärin talo, Maantie 4 (n. 1890)
• nahkuri Fredrik Vilkmanin talo, Paloheimonkatu 5 (n. 1890)
• veturitallien keskiosa, mm. vesitorni (1892).

Kirjallisuudessa

• Järnefelt: Veljekset.

 

1900-luku

Yleistä

Vuosikymmenen alkupuolella Venäjän ote Suomesta tiukkenee. Venäjän kärsittyä tappion sodassa Japania vastaan 1904–1905 koko valtakunnassa alkaa kumous- ja lakkoliikehdintä, joka pakottaa keisarin myönnytyksiin. Suomessa helmikuun 1899 manifestin soveltaminen keskeytetään kolmeksi vuodeksi. Sinä aikana suuriruhtinaskuntaan luodaan yksikamarinen kansanedustuslaitos. Muutoin edellisten vuosikymmenten kehitys jatkuu: perustetaan teollisuuslaitoksia, ulotetaan rautatieverkko Kajaaniin ja Rovaniemelle sekä etelärannikkoa pitkin Helsingistä Turkuun. Osuustoimintaliike alkaa ottaa sijaansa liike-elämässä.

Paikallista

Riihimäen teollistuminen saa vauhtia H. G. Branderin (Paloheimon) perustaessa tänne sahan 1904. Hän rakennuttaa 1907 hevosvetoisen kapearaiteisen rautatien Riihimäeltä Kesijärvelle, jossa hänellä on saha ja tiilitehdas. Kylän keskusta on siirtynyt aseman pohjoispuolelle. Koulukatu (nyk. Hämeenkatu) hakataan auki vuonna 1906. Asemakylään perustetaan yhteiskoulu 1905, ja täällä avataan ensimmäiset pankkikonttorit. Aletaan hankkia itsenäisen kunnan ja seurakunnan perustamista.

Asukkaita vuoden 1909 lopussa on 4057.

Kaupunkikuvassa

• rukoushuone (nyk. Keskuskirkko) (1905/1927/1978)
• Eteläisen koulun laajennusosa, Lopentie 11 (1907/1923)
• asemapäällikön talo, Maantie 7 (1907)
• Rautatieläisten talon saliosa (nyk. niin sanottu Punainen talo) (1907)
• rautatien kansakoulun suomenkielinen osasto (nyk. Rautatienpuiston päivätoimintakeskus), Öllerinkatu 7 (1908)
• Karan kartanon meijeri, Maantie 5 (1908).

Kirjallisuudessa

• Meri: Vuoden 1918 tapahtumat.

1910-luku

Yleistä

Venäjän keisarikunta alkaa varustautua tuntemaansa Saksan uhkaa vastaan ja rakentaa useita varuskuntia eteläiseen Suomeen. Venäjän intressit vaikuttavat myös uusiin rautatienrakennuksiin. Vuosikymmenen alkupuolen nopea vaurastuminen katkeaa maailmansodan syttymiseen vuonna 1914. Venäjällä tapahtuu kaksi vallankumousta vuonna 1917, valtakunta irrottautuu maailmansodasta. Suomi antaa itsenäisyysjulistuksen mutta joutuu sisällissotaan talvella 1918. Elintarvikepula, influenssapandemia ja valtion nostaminen vähitellen jaloilleen leimaavat vuosikymmenen loppua.

Paikallista

Teollisuus kehittyy nopeasti vuosikymmenen alussa – vuonna 1910 aloittaa toimintansa lasitehdas. Riihimäen–Lopen rautatie muutetaan veturivetoiseksi vuonna 1911. Venäläisen varuskunnan perustaminen 1910 tuo asemakylään useita tuhansia sotilaita. Sisällissodassa Riihimäki jää punaisten alueelle: saksalaiset valtaavat taajaman huhtikuussa 1918. Vuoden 1919 alusta aloittaa toimintansa Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta, ja jo vuonna 1916 on laadittu paikkakunnan ensimmäinen asemakaava.

Asukkaita vuoden 1919 lopussa on 6819.

Kaupunkikuvassa

• lasitehtaan päätehtaan vanhin osa sekä lasitehtaalaisten asuintalot Hyttikorttelissa ja sen ympäristössä (1910–1920)
• pääosa varuskunnan kasarmeista (1910–1914)
• RLR:n muistomerkin veturi ja vaunu (1913, 1911, muistomerkki paljastettu 1958)
• Polttoturve Oy:n tehdas (lasitehtaan alatehdas, nyk. Suomen lasimuseo), Tehtaankatu 23 (1914)
• Sako Oy:n vanhin osa (1913/1931)
• Teatteri Sampo (Kino Sampo), Suokatu 9 (1917/1938/1956)
• hautausmaan vanhin osa (1917)
• Allinna, Koulukatu 14 (1919).

Kirjallisuudessa

• Meri: Vuoden 1918 tapahtumat
• Salmela: Vääpeli Kempas.

1920-luku

Yleistä

Toisaalta 1920-luku on Suomessa kansallisen ahdasmielisyyden ja kärjistyvän kielitaistelun aikaa, toisaalta ikkunoita Eurooppaan aukovan kansainvälisen modernismin vuosikymmen. Vuosikymmenen alussa säädetään oppivelvollisuus- ja sukunimilaki. Torpparivapautus tuottaa itsenäisen pientilallisluokan. Elintaso alkaa vähitellen taas kohota. Radiolähetykset alkavat.

Paikallista

Riihimäki itsenäistyy kauppalaksi vuoden 1922 alusta, ja seuraavana vuonna Otto-I. Meurman laatii paikkakunnalle uuden asemakaavan. Keskustan rakentaminen kiihtyy ja keskusta siirtyy Hämeenkadun ja Kauppakadun varsille. Teollisuus monipuolistuu edelleen: esimerkiksi Suomen Ampumatarvetehdas tulee paikkakunnalle vuonna 1921 ja sen tilalle Suojeluskuntain Ase- ja konepaja Oy 1927.

Asukkaita vuoden 1929 lopussa on 9103.

Kaupunkikuvassa

• lasitehtaan konttorirakennus, Tehtaanportinkatu 2 (1920/1941)
• Patastenmäen koulu (nyk. P. puukoulu), Erkyläntie 7 (1922)
• VR:n vanha kivitalo, Piippukuja 3 (1925)
• Västäräkki, Valtakatu 3 (1926)
• Riihimäen yhteiskoulun voimistelusali (nyk. Riihimäen lukion auditorio), Koulukatu 5 (Hämeenkadun puolella) (1927)
• Tampereen Osake-Pankin talo (nyk. ravintola) Kauppakatu 6 (1927)
• Puputin talon vanha osa, Keskuskatu 11 (1929)
• kansalaisopisto, Puistikko 5 (1929
• Kolmiopuisto (1929).

Kirjallisuudessa

• Arjavirta: Tuulinen paikka
• Immonen: Kuolema kukkien aikaan
• Salmela: Vääpeli Kempas.

1930-luku

Yleistä

Edellisen vuosikymmenen lopussa alkanut maailmanlaajuinen talouspula kuristaa Suomea vuosikymmenen alkupuoliskolla. Vuosikymmenen jälkipuoli on jälleen nopean vaurastumisen aikaa. Elintason kohoaminen mahdollistaa esimerkiksi kansaneläkkeen säätämisen 1937. Poliittisesti äärioikeistolaisuus ja autoritaariset hallitukset vahvistuvat lähes kaikissa Euroopan maissa – Suomessa tilanne kärjistyy Mäntsälän kapinaan 1932. Kansainvälinen jännitys alkaa kiristyä, ja syksyllä 1939 syttyy toinen maailmansota. Neuvostoliitto hyökkää Suomeen marraskuun lopussa.

Paikallista

Kauppalan kaunistamiseksi perustetaan puistoja: vuonna 1935 perustettu Riihimäki-Seura järjestää myös kotipihakilpailuja. Valtakatu ja Keskuskatu rakennetaan pulavuosien hätäaputöinä. Nykyisen Urheilupuiston ytimeksi syntyy Keskusurheilukenttä. Keskustaan rakennetaan useita kivitaloja.

Asukkaita vuoden 1939 lopussa on 10 144.

Kaupunkikuvassa

• Valtakatu ja Keskuskatu
• Kansallis-Osake-Pankin talo (myöh. kirjasto, nyk. musiikkiopisto), Valtakatu 10 (1930)
• ravirata (1930, katsomo 1948)
• Pohjoisen koulun vanha osa, Karankatu 13 (1913/1932)
• osa Eteläisestä koulusta (1932)
• Mäkelän talo, Hämeenkatu 17 (1934)
• Keskusurheilukenttä (1935)
• rautatieasema ja postitalo (1935)
• Keskuspuisto (1935)
• Pohjoismaiden Yhdyspankin talo (nyk. adventtikirkko), Keskuskatu 3 (1937)
• Puputin talon uudempi osa, Hämeenkatu 32 (1939)
• Opistopuisto (nyk. Itsenäisyydenpuisto).

Kirjallisuudessa

• Meri: Goethen tammi
• Vammelvuo: Muut ovat nuoria.

1940-luku

Yleistä

Vuosikymmentä leimaa koko Euroopassa ensin sota ja sen jälkeen jälleenrakennus, niin Suomessakin. Asutuskuva muuttuu, kun Karjalan evakot ja sodasta palanneet rintamamiehet on asutettava. Suomen historian suurimmat ikäluokat syntyvät, minkä vuoksi on rakennettava kouluja ja lastentarhoja. Kulttuuri- ja yhteiskuntaelämässä on Neuvostoliiton vaatimuksesta tehtävä ideologinen kurssinmuutos. Kylmän sodan rintaman vakiintuessa maailmassa Neuvostoliitto vaatii ja saa Suomen allekirjoittamaan ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen 1948.

Paikallista

Riihimäki kärsii suuria vaurioita talvisodan pommituksissa talvella 1940, mutta selviää jatkosodasta ehjänä. Erityisesti Antrean siirtolaisia asutetaan kauppalaan sodan jälkeen. Vuonna 1947 luovutetaan Hausjärvelle Kara ja saadaan vaihdossa Patastenmäki. Keskustaa rakennetaan yhä kaupunkimaisemmaksi ja asutus leviää yhä enemmän myös harjun pohjoispuolelle. Kulttuurielämä kehittyy: Riihimäen Näyttämön toiminta alkaa vuonna 1946.

Asukkaita vuoden 1949 lopussa on 15 380.

Kaupunkikuvassa

• Ahjon tavaratalo (nyk. Majakka), Hämeenkatu 25–27 (1940)
• sankarihautausmaa (1940–1945)
• Riihimäen yhteislyseo, nyk. Riihimäen lukion pääosa (1941)
• Seurahuoneen vanhan osan nykymuoto, Hämeenkatu 29 (1941)
• Sako Oy:n toimistorakennus (1941)
• Riihilinna, Keskuskatu 8 (1942)
• makkaratehdas (nyk. nuorisokeskus Monari), Uudenmaankatu 1 (1945)
• osa sahan rakennuksista (1945, 1948)
• Oravan tehdas ja johtajan asuintalo (nyk. puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos (1945)
• kaupungintalon vanhempi osa, Kalevankatu 1 (1948)
• Sointulan (Puutteenmäen) omakotialue.

Kirjallisuudessa

• Meri: Goethen tammi
• Meri: Yhden yön tarinat
• Vammelvuo: Paratiisilintu ja muita novelleja.

1950-luku

Yleistä

Sodan jälkeen jatkunut elintarpeiden säännöstely päättyy – sotakorvaukset saadaan loppuun maksetuiksi. Kansainvälisten suhteiden väliaikaisesti lientyessä Suomi saa Porkkalasta Neuvostoliitolle vuokraamansa tukikohdan etuajassa takaisin. Suomi vapautuu sotavuosien henkisestä otteesta. Helsingin olympiakisat tekevät maata tunnetuksi ja myös suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri saavuttavat kansainvälistä mainetta. Kaupungistuminen kiihtyy. Erityinen nuorisokulttuuri syntyy ja televisiolähetykset alkavat. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen käynnistyy toden teolla.

Paikallista

Riihimäki kasvaa nopeasti ja siksi myös rakennetaan runsaasti: muun muassa Hirsimäki, Uramo ja Uhkola asemakaavoitetaan ja keskustan asemakaavaa uudistetaan 1954 ja 1958. Perustetaan uusia oppilaitoksia kuten ammattikoulu ja kauppaoppilaitos. Liikenteellisen aseman muutoksen merkkejä on ilmassa, kun uuden valtatie 3:n (nyk. maantie 130) rakentaminen alkaa vuosikymmenen lopussa.

Asukkaita vuoden 1959 lopussa on 19 721.

Kaupunkikuvassa

• Sipusaaren ja Petsamon omakotialueet
• jatkokoulu (myöh. kansalaiskoulu, nyk. Harjunrinteen peruskoulu), Kalevankatu 3 (1950)
• kauppalan sairaala, nyk. pääterveysaseman vanha osa, Koulukatu 13 (1950)
• lasitehtaan pääosa (1919/1935/1943/1951)
• Karlskoga-talo (lastentalo), Junailijankatu 14 (1951)
• Vesilinna (1952)
• Paloheimo Oy:n sähkölaitos ja lämpövoimala nykymuodossaan (1910/1934/1949/1953)
• maauimala ja Urheilupuiston kokonaisuus (1955)
• Teräksen ja Laakson talot, Hämeenkatu 21, 23 (1950, 1952)
• Kappelikirkko, (1956)
• paloasema (1956)
• tyttölyseo, nyk. Karan peruskoulu, Kalevankatu 13–17 (1956)
• ent. linja-autoasema, Torikatu 5 (1957)
• SOK:n (nyk. Myllyn Parhaan) viljavarasto, Paalukatu 3 (1957)
• Riihimäen ammattikoulun vanhempi osa (nyk. Hyria), Sakonkatu 1 / Arjavirrankatu 4 (1959).

Kirjallisuudessa

• Vakkuri: Elämää Fredan kanssa
• Ylänne: Ympyrä sulkeutuu.

1960-luku

Yleistä

Kansainvälisesti vuosikymmenen alkupuolta leimaavat suurpoliittiset kriisit. Suomessa presidentti Urho Kekkosen valta on huipussaan. Muuttoliike maaseudulta kaupunkien lähiöihin ja Ruotsiin on erityisen voimakasta. Suomi autoistuu ja rakennetaan uusia valtateitä. Rautateillä alkaa paikallisliikenteen kuihtuminen, mutta toisaalta rataverkon sähköistäminen käynnistyy ja sähköjunaliikenne alkaa Helsingin ja Kirkkonummen välillä talvella 1969. Naisten työssäkäynti lisääntyy. Vuosikymmenen lopussa uusi sukupolvi haastaa vanhempiensa arvomaailman koko läntisessä maailmassa, ja yhteiskunnat politisoituvat voimakkaasti.

Paikallista

Riihimäki saa kaupunginoikeudet vuoden 1960 alusta. Kaupunkikuvan muutos on nopeimmillaan. Asukasluku kasvaa vauhdilla ja paikkakunnan teollisuuslaitokset palkkaavat suurin joukoin uusia työntekijöitä. Uutena aloittaa muun muassa Tuottajain Maidon meijeri Herajoella 1967 – siellä aletaan ensimmäisenä Suomessa valmistaa jogurttia 1968. Lähiöitä rakennetaan Otsolassa ja Sipusaaressa ja omakotialueita muun muassa Räätykänmäessä. Peltosaaren asemakaavasta järjestetään pohjoismainen kilpailu.

Asukkaita vuoden 1969 lopussa on 22 391.

Kaupunkikuvassa

• Sipusaaren ja Otsolan kerrostaloja
• Kassatalo, Keskuskatu 10 (1960)
• Riihimäen Autola, Torikatu 9 (1962)
• Kansallis-Osake-Pankin (nyk. Nordean) talo, Keskuskatu 16 (1962)
• valtion virastotalo (nyk. poliisi ja taidemuseo), Temppelikatu 8 (1963)
• kauppaoppilaitos (nyk. Suomen ympäristöopisto ym.) Kalevankatu 5 (1963)
• RiTY:n talo, Hämeenkatu 48–50 (1963)
• Kirkkopuiston seurakuntakoti, Hämeenkatu 5, pappila (nyk. nuorisotila Narnia), Kirkkopolku 2a, ja seurakunnan virastotalo,
• Temppelikatu 9 (1964)
• Riihimäen teknillinen oppilaitos (nyk. Hämeen ammattikorkeakoulu), Kaartokatu 2a (1965/1972/1998)
• Riihimäen yhteiskoulu (nyk. Pohjolanrinteen peruskoulu) ja urheilutalo, Pohjolankatu 6, 8 (1967).

Kirjallisuudessa

• Airisto: Runoja Riihimäelle
• Alsta: Vakavat leikit.

1970-luku

Yleistä

Kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muuttuminen kiihtyy edelleen. Peruskoulu tarjoaa entistä tasavertaisemmat kouluttautumismahdollisuudet kaikille ja sosiaaliturvaa kehitetään. Öljykriisiä seuraa talouslama vuosikymmenen puolivälissä. Ympäristönsuojeluun aletaan kiinnittää entistä enemmän huomiota. Poliittisesti Suomi joutuu ajoittain tiukkaankin Neuvostoliiton puristukseen, mutta saa myös myönteistä huomiota ETY-kokouksen järjestäjänä 1975.

Paikallista

Riihimäen perinteinen teollisuus, kuten lasinvalmistus joutuu vaikeuksiin, jotka heijastuvat koko kaupunkiin. Lasitehtaan toiminta loppuu pakkauslasin valmistusta lukuun ottamatta 1977. Vuosikymmenen lopussa aletaan kuitenkin rakentaa teollisuuskylää Mattilan pellolle. Asuntorakentaminen on näkyvintä Peltosaaressa, joka ei kuitenkaan pysty lunastamaan niitä odotuksia, joita sille alkuaan oli asetettu. Lisäksi rakennetaan muun muassa Ilomäen kerrostalot ja Suojalan omakoti- ja rivitaloalue. Pääradan sähköistäminen ulottuu Riihimäelle asti 1972.

Asukkaita vuoden 1979 lopussa on 23 882.

Kaupunkikuvassa

• Ilomäki
• Peltosaari pääosin
• aluesairaala (nyk. Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikkö), Kontiontie 77 (1970)
• Uramon koulu, Uramontie 63 (1970)
• kaupungintalon uusi osa (1973)
• Peltosaaren silta (1974)
• uimahalli, Salpausseläntie 16 (1979).

Kirjallisuudessa

• Lundán: Ilman suuria suruja
• Paronen: Huone puutalossa.

1980-luku

Yleistä

Toisen maailmansodan jälkeisistä ajoista saakka vallinnut kylmä sota päättyy vuosikymmenen lopussa. Suomessa vuosikymmen merkitsee voimakkaan taloudellisen nousun aikaa, joka kääntyy lamaksi vuoden 1990 vaiheilla.

Paikallista

Uusia pienteollisuusyrityksiä alkaa kohota korvaamaan edellisen vuosikymmenen lopussa menetettyä perinteistä teollisuutta. Suomen Ongelmajäte Oy:n ongelmajätteenkäsittelylaitos valmistuu 1984. Rakennetaan omakotialueita kaupungin laidoille. Viestinnän maailmassa nähdään muun muassa paikallistelevision tulo 1984 ja paikallisradio 1988. Riihimäki alkaa vahvistaa kuvaa itsestään kulttuurikaupunkina: lasimuseo saa uudet tilat 1981 ja kesäkonsertit käynnistyvät 1982.

Asukkaita vuoden 1989 lopussa on 24 880.

Kaupunkikuvassa

• Riihimäen Seudun Osuuspankin talo, Keskusk. 12/Hämeenk. 19 (1983)
• Kunnallistieto Oy (nyk. Logica), Hämeenkatu 10 (1984)
• kaupunginkirjasto, Kauppakatu 16–18 (1986)
• pääterveysaseman laajennus, Penttilänkatu 5/Kallionkatu 10 (1987)
• metsästysmuseo, Tehtaankatu 23A (1989, museon avaaminen 1990)
• kauppaoppilaitoksen laajennus (1989)
• teatterihotelli (nyk. hotelli Scandic), Hämeenaukio 1 (1989).

Kirjallisuudessa

• Lahdenperä: Yö etsii vankilaa
• Lundán: Ilman suuria suruja
• Manninen: Vessalukemista.

1990-luku

Yleistä

Euroopan ja maailman mullistukset jatkuvat: Neuvostoliitto hajoaa ja koko sen johtama valtajärjestelmä murentuu. Suomessa eletään vuosikymmenen puoliväliin asti edellisen vuosikymmenen lopun kasinotalouden romahduksesta ja idänkaupan lakkaamisesta johtuvaa talouslamaa, joka on täällä syvempi kuin muualla. Vuoden 1995 alussa Suomi liittyy Euroopan Unionin jäseneksi.

Paikallista

Lama koettelee myös Riihimäkeä. Muun muassa lasitehdas lopetetaan 1990. Toisaalta vuosikymmenen kuluessa puolustusvoimat aloittaa Riihimäen varuskunnan kehittämisen todelliseksi viestiteknologian keskukseksi. Liikenneyhteydet maanteitse kohenevat entisestään moottoritien valmistuessa Helsingistä Tampereelle. Kaupunkia rakennetaan esimerkiksi Uhkolassa ja sen takaisilla alueilla.

Asukkaita vuoden 1999 lopussa on 26 106.

Kaupunkikuvassa

• ammattioppilaitoksen laajennus (1995)
• Eteläisen koulun laajennus (1996)
• HAMK:n laajennus (1998).

Kirjallisuudessa

• Manninen: Mies hatun alla
• Herkman: Valon mykkä karnevaali.

2000-luku

Yleistä

Edellisen vuosikymmenen yleismaailmallinen optimismi hukkuu kansainvälisiin kriiseihin. Toisaalta vuosikymmen on Suomelle menestyksekäs, kunnes loppuvuosina taloustaantuma alkaa puristaa maailmaa.

Paikallista

Riihimäki kasvaa nopeasti. Uusia asuinalueita rakennetaan niin keskustan tuntumassa kuin esimerkiksi Korttionmäessä ja Herajoellakin. Paikkakunnan asema rautatieristeyksenä heikkenee jonkin verran radan Keravalta Lahteen avautuessa liikenteelle syksyllä 2006. Kaupungin asutus laajenee esimerkiksi Herajoen suunnalla ja Teerimäessä.

Asukkaita vuoden 2009 lopussa on 28 587.

Kaupunkikuvassa

• Ragnar Granitin aukio (2006)
• Pohjoisen koulun laajennus (2006)
• Atomi-korttelin liikekeskus (2008)
• matkakeskus (2009)
• Uunilinnun päiväkoti, Kallionkatu 2 (2009).

Kirjallisuudessa

• Karppi: Murha Meripäivillä
• Remes: 6/12
• Sirkiä: Seuraavana Pasila.