Ympäristöterveystarkastaja valvoo kuluttajan etuja: ”Jos ravintola myy fetapizzaa, niin keittiöstä täytyy löytyä aitoa kreikkalaista fetaa”

Riksussa töissä on juttusarja, jossa Riihimäen kaupungin työntekijät kertovat työstään.

Jos ravintola mainostaa myyvänsä fetajuustopizzaa, niin keittiöstä pitää löytyä aitoa kreikkalaista fetaa. Edullisempi saman tapainen salaattijuusto ei käy. Jos listalla on parmesaanirisotto, niin kylmiössä täytyy olla aitoa parmesaania. Ja yksi pieni paketti ei riitä, vaan raaka-aineiden määrä pitää olla uskottava.

”Paljon mainostetaan kinkkupizzaa, mutta täyte onkin kinkkumakkaraa. Työssäni valvon kuluttajien etuja, koska he eivät pääse keittiöön. Olen merkintöjen suhteen tarkka, sillä asiakasta ei saa huijata. Osa toimijoista korvaa tietoisesti alkuperänimitystuotteen halvemmalla raaka-aineella, mutta jotkut tietämättömyyttään”, toteaa ympäristöterveystarkastaja Päivi Levänti.

Leväntin vastuualueella ovat Riihimäen ja Lopen rekisteröidyt elintarvikehuoneistot, kasviperäisten elintarvikkeiden alkutuotanto, ravintolisät, maatilamyymälät, leipomot ja elintarvikkeiden maahantuonti.

”Iso osa työtäni on tarkastusten tekoa ravintoloissa. Satoja annoksia päivässä tekevässä ravintolassa tarkastuksia tehdään yleensä kaksi vuodessa. Toisaalta valmiiksi pakattuja elintarvikkeita myyvälle kioskille riittää tarkastus kerran kolmessa vuodessa.”

Oiva auttaa kuluttajaa

Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, joka tuo valvontatulokset kuluttajien tietoon. Ne julkaistaan hymynaamoin sivulla oivahymy.fi.

Jos Oiva hymyilee, elintarviketurvallisuus on yrityksessä hyvää. A on oivallinen, B hyvä, C vaatii korjattavaa ja D on huono. Oiva-tulokset ovat paperilla ravintolan ovella tai myyntipisteen luona, joten  asiakas voi tarkistaa ennen ostopäätöstä ravintolan elintarviketurvallisuuden arvosanat. Ne täytyy olla myös yrityksen nettisivuilla.

”Menen aina tarkastamaan ennalta ilmoittamatta. Paras aika on kesken lounasvalmisteluiden, kun kaikki ovat paikalla. Teen yleishavainnoinnin toiminnasta ja työntekijöistä. Kerran puutuin siihen, että yksi työntekijä söi keittiössä. Se ei ole asianmukaista. Sitten katson yleishygienian, pinnat, kylmäkaappien lämpötilat ja onko lämpötilat kirjattu säännöllisesti omavalvontaan. Työssäni on paljon neuvontaa ja ohjausta.”

Levänti pukee tarkastuksille suojatakin, hatun ja kenkäsuojat. Hän ottaa aina kellon pois ja kysyy vesipistettä, koska pesee ensin kätensä.

”Samalla huomaan varustelun. Puutun asiaan, jos pisteestä puuttuu saippua tai käsienkuivauspaperi.”

Jos Levänti näkee puutteen, ja huomaa, että toimija ei ole ymmärtänyt sitä, hän antaa hän ensikerralla vain varoituksen. Selkeistä virheistä hän rokottaa, ja silloin Oiva-arvosana alenee. Esimerkiksi keittiössä ei saa olla tuolia, jossa on repaleinen pinta. Kaikkien pintojen pitää olla helposti puhdistettavia.

Monessa paikassa kerätään kertakäyttöisiä dynovuokia hyllyille jälkikäyttöä varten. Levänti puuttuu tähän, ja huomauttaa, että esimerkiksi jauhelihamuovipakkausta ei ole tarkoitettu kuin kerta käyttöön. Niiden konepesukemikaalien kestävyyttä ei ole testattu.

Jos moni asia on pielessä, Levänti kehottaa tekemään korjaukset ja tulee tekemään uusintatarkastuksen myöhemmin.

”En ole koskaan joutunut sulkemaan liikettä hygienian tai väärän mainostamisen takia. Mutta pakkokeinomääräyksiä olen joutunut antamaan: muutama päivä aikaa laittaa asia kuntoon. Ensin alennetaan arvosanaa ja seuraava keino on uhkasakko.”

Merkinnät pitää olla oikein

Levänti tarkastaa myös ravintolisien myyntiä ja kasvien alkutuotantoa. Ravintolisät ovat esimerkiksi vitamiineja, joita myydään apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa. Hän tutkii niiden merkintöjä ja markkinointia. Tuotteita myydään paljon verkossa, ja merkintöjen pitää olla sielläkin sekä suomeksi että ruotsiksi. Verkkomyynnissä pitää myös olla tuotteen tiedot yhtä laajasti kuin kivijalkakaupassa.

”Kesäisin käyn paljon maaseudulla Lopella. Viime kesänä otin Ruokaviraston pyynnöstä porkkananäytteitä kahdelta maatilalta suoraan pellolta. Niistä tutkittiin kasvinsuojelujäämiä.”

Lopella on yrityksiä, jotka kuorivat ja pakkaavat perunaa suurtalouksille. Näissä tarkastetaan pakkausmerkinnät ja erityisesti alkuperämaa. Jos pakkauksessa kerrotaan alkuperämaaksi Suomi, ruotsalaista perunaa ei saa pakata siihen pakkaukseen.

Levänti on opiskellut maitotaloustiedettä yliopistossa. Hän on työskennellyt eri firmoissa juustojen tutkijana ja tuotepäällikkönä. Kymmenen vuotta sitten hän oli vuoden hygieenikkona Libanonissa rauhanturvajoukoissa.

”Terveystarkastajana olen ollut Hangossa ja Vantaalla. Riihimäellä aloitin viime huhtikuussa. Asun Helsingissä, saan tehdä etätöitäkin, mutta tykkään olla paikan päällä Riihimäellä. Työtahti ja elämän syke on pienessä kaupungissa vähän rauhallisempi kuin Vantaalla”, Levänti kiittää.

Ihan superhyväksi työeduksi hän mainitsee Hirvijärven rannalla olevan puulämmitteisen saunan, jonne on mahtavaa mennä kylpemään rankan työpäivän jälkeen. Stressi häviää ja lauteilla tutustuu muihin kaupungin työntekijöihin.

”Antoisinta työssäni on se, että saan ohjeistaa toimijoita ja näen asioiden menevän eteenpäin. Tuon esille lakipykäliä, joihin homma perustuu. Työlläni on merkitystä.”

Etelä-Hämeen ympäristöterveys

Etelä-Hämeen kunnat muodostavat ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Järjestämisvastuu on Riihimäen kaupungilla, joka hoitaa Riihimäen, Forssan, Janakkalan, Hausjärven, Lopen, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kuntien ympäristöterveydenhuollon.

Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on varmistaa asukkaille terveellinen elinympäristö ja turvalliset elintarvikkeet sekä järjestää kotieläimille tarvittavat eläinlääkäripalvelut ja huolehtia eläinten hyvinvoinnista. Tehtäviä hoitavat terveystarkastajat ja eläinlääkärit.

Ympäristöterveydenhuolto valvoo talous- ja uimaveden laatua, asuntojen, päiväkotien, kauneushoitoloiden ja muiden julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita. Lisäksi valvotaan elintarvikkeiden turvallisuutta, kuluttajalle annettujen tietojen oikeellisuutta sekä tupakointikieltojen noudattamista.

Kunnallinen eläinlääkintähuolto tarjoaa peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkärin avun tuotanto-, harraste- ja lemmikkieläimille. Riihimäen kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotto on Peltosaaressa.

Virka-ajan ulkopuolinen eläinlääkäripäivystys on tarkoitettu vain kiireellistä apua tarvitseville. Päivystävä eläinlääkäri vastaa koko alueen pien- ja isoeläinten hoidosta. Eläinlääkäripäivystyspiste on joko Riihimäellä tai Jokioisilla.

Eläinlääkintähuollon tehtäviin kuuluu myös eläinsuojeluvalvonta, eläintautivalvonta ja -vastustus (esimerkiksi lintuinfluenssa), eläinten tuontiin ja vientiin liittyvät tarkastukset ja todistukset.

Reija Ypyä