Voisiko vähemmän olla enemmän?

Entistä ehompi on juttusarja, jossa kaupunginjohtaja Jouni Eho kertoo arjestaan, työstään ja Riihimäestä.

Riihimäen kaupunki vetäytyy asuntomessuista.
Riihimäen kaupunki ei rakenna Itäistä koulua ja päiväkotia.
Riihimäen kaupunki ottaa askeleen taaksepäin koulujen digiloikassa ja palaa perinteisiin kirjoihin.

Tässä uutisotsikoita Riihimäen kaupungista viimeisiltä kuukausilta.

Kun palasimme kesälomien jälkeen takaisin töihin, kysyin henkilöstöltämme minkälaisen kuvan Riihimäen kaupunki lähettää ulospäin näiden päätösten myötä? Onko viesti se, että käperrymme sisäänpäin, siilipuolustukseen? Vai piileekö päätösten takana kenties viesti strategisesti ajattelevasta, päätöksiin kykenevästä kaupungista, joka menee tavoitteellisesti eteenpäin?

Uskon itse jälkimmäiseen. Olen vankasti sitä mieltä, että kyseiset päätökset osoittavat kypsää harkintaa, taloudellisten realiteettien tunnustamista ja priorisointia. Päätös vetäytyä tai olla tekemättä jotain on monesti parempi, kuin päättämättä jättäminen.

Asuntomessut olisivat käyneet kaupungille liian kalliiksi

Asuntomessuista luopuminen pohjautui rationaaliseen ajatteluun siitä, että messujen hintalappu ja riskit olisivat tulleet kaupungille liian kalliiksi. On selvää, että messut ovat parhaimmillaan sysäys uuden asuntoalueen liikkelle lähdölle, jonka asemakaavoitettu Kokonharju olisi parhaimmillaan ansainnut. Kolikon kääntöpuolella on lähemmäs neljään miljoonaan paisuneet ylimääräiset käyttömenokustannukset, jotka messuista olisivat langenneet infrarakentamisen kustannusten päälle.

Tämä siis samaan aikaan kun kaupungissa on käynnissä vakaan talouden sopeutusohjelma, jossa joudumme käymään arvokeskustelua esimerkiksi opetustoimen resursseista. Nyt meillä on rauhassa aikaa pohtia asumisen kehittämistä sekä myös investointien jaksotusta ilman messujen aikataulupainetta ja ylimääräisiä käyttömenokustannuksia.

Itäinen koulu ja päiväkoti jakoi kaupunginvaltuuston

Itäisen koulun ja päiväkodin rakentamatta jättämispäätös jakoi karkeasti kaupunginvaltuuston keskeltä. Kevään aikana koulu- ja päiväkotiverkkoon liittyvä keskustelu nostatti tunteet ja vanhat haavatkin pintaan kaupunkilaisissa. Ymmärrettävästi.

Kouluverkkokeskustelut ovat joka kunnassa ja kaupungissa niitä kipeimpiä. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen patisti heinäkuussa suomalaisia kuntia uudelleen arvioimaan jokaista kouluinvestointia. Maassamme on 2030-luvulla 80 000 oppilasta vähemmän peruskouluissa kuin nyt. Nostan hattua kaupunginvaltuustolle siitä, että teimme asiassa päätöksen. Tähän ei joka kunnassa pystytä.

Yläkoulujen palaaminen kirjoihin nosti kaupunkimme maailmalla otsikoihin

Helsingin Sanomien juttu Riihimäen yläkoulujen kirjoihin palaamisesta nosti kaupunkimme Suomen kartalle. Tällä viikolla pääsimme maailman kartalle, kun samasta asiasta uutisoi kansainvälinen uutistoimisto Reuters. Sain itsekin paljon suoria yhteydenottoja ja kiitoksia asian tiimoilta. Kiitokset kuuluvat sivistyksen ja hallinnon toimialoille, joiden ajoitus tarjota juttua koulujen alkamisviikolle oli napakymppi.

Riihimäki on profiloitunut vuosikaudet robotiikan opetuksen pääkaupunkina. Robotiikan opetus tapahtuu pääosin kasvokkaisena opetuksena ja oivallukset tapahtuvat tiimityön lomassa. Robotiikan opetus ei ole lisännyt digitaalisten oppimateriaalien käyttöä kouluissamme.

Voimme tunnustaa olevamme robotiikan opetuksen edelläkävijä ja samaan aikaan palauttaa oppimateriaaleiksi kirjoja.

Tämäkin tapaus osoitti meiltä päätöksentekokyvykkyyttä ja myös kuntalaisilta saadun palautteen aitoa kunnioittamista.

Suunnitelmista luopuminen on myös päätöksen tekemistä

Kun pohtii näitä päätöksiä, herää itsellä vääjäämättä kysymys – voisiko vähemmän olla enemmän? Entäpä jos asioista luopuminen tai hankkeiden uudelleen arvioiminen ovat ennemminkin merkkejä päätöksentekokyvykkyyydestä kuin luovuttamisesta?

Olemme tottuneet yhteiskunnassa absoluuttisen kasvun tavoitteluun. Olipa kyseessä asukasmäärä, työpaikat, yksityiset investoinnit tai voittojen maksimointi – enemmän on tarkoittanut enemmän.

En kiistä sitä, etteikö kasvu olisi myös Riihimäen tavoitteena. Strategiamme mukaan sitä tulisi tavoitella kestävästi.

Päätän blogini tällä kertaa filosofiseen ajatukseen kasvusta, joka liittyy kasvun syvyyssuuntaiseen ulottuvuuteen. Kuulin kerran hienon sanonnan, että puut kasvavat ensin pituutta, sen jälkeen leveyttä ja viimeiseksi syvyyttä. Kasvua tapahtuu myös siis huomaamatta, syvyyssuunnassa.

Kaupunginjohtaja Jouni Eho

____

Näin Riihimäestä puhutaan maailmalla

Global News, Kanada, 10.9.2024: Some Finnish students ditch tech, go back to books
The Business Times, Singapore, 10.9.2024: Books in, screens out, some Finnish pupils go back paper after tech push