Tulevaisuuteen katsojat

Riksussa töissä on juttusarja, jossa Riihimäen kaupungin työntekijät kertovat työstään.

Monissa työtehtävissä eletään vahvasti tätä hetkeä, mutta Riihimäen kaavoituksen työntekijät ovat tulevaisuuteen katsovia visionäärejä. Kaavasuunnittelija Otto Mäkelä ja yleiskaava-arkkitehti Anu Ylitalo pohtivat jo vuoden 2050 Riihimäkeä.

”Meillä on parhaillaan käynnissä yleiskaavan 2050 laadinta. Se on Riihimäen kaupungin suuria linjoja käsittelevä maankäytön ja liikenteen suunnitelma, joka tähtää vuoteen 2050”, yleiskaava-arkkitehti Anu Ylitalo selittää.

Yleiskaava pyrkii kaupungin kehittämiseen RakasRiksu2035-strategian mukaisesti. Nyt tarkistetaan vuonna 2017 tehtyä yleiskaavaa, jonka tavoitevuosi oli 2035.  Kaikkea ei siis suunnitella uudestaan, vaan maailman muuttumisen myötä päivitetään teemoja. Nyt tärkeitä ovat esimerkiksi uusiutuva energia ja ilmastonmuutos. Yleiskaavassa kiinnitetään huomiota kestäviin liikkumistapoihin ja kaupungin viheralueisiin. Yleiskaavan etenemistä voi seurata kaupungin verkkosivulla.

Asukkaat mukaan

Osallistavuus on trendi kaikessa kaupungin kehittämisessä, mutta kaavoituksen porukka on kuunnellut kaupunkilaisten mielipiteitä jo ennen tuon sanan keksimistäkin.

”Jokaiseen kaavaan liittyy lakisääteistä kaupunkilaisten kuulemista. Pidämme helmikuussa Riksulassa avoimen tilaisuuden, jossa kaavoituksen viiden hengen tiimi kertoo tulevasta yleiskaavasta. Sen jälkeen kuuntelemme asukkaiden toiveita kaupungin kehittämiseksi. Paras vaihe vaikuttaa kaavoitukseen on juuri suunnittelun alkuvaiheessa, kun tehdään ensimmäistä luonnosta”, Ylitalo sanoo.

Erilaisia kaavoja on paljon. Maakuntakaavalla ratkaistaan maakunnalliset kysymykset. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Osayleiskaava voidaan tehdä vaikkapa ranta-alueille ja se voi olla tarkempi kuin yleiskaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan.

Tarkka asemakaava

Otto Mäkelä toteaa yleiskaavan ohjaavan asemakaavaa, joka on yksityiskohtaisin kaavataso. Yleiskaava on kaupungin kokonaisrakenne, ja yksi asemakaava saattaa joskus käsittää vain pienen tontin.

”Asemakaavassa määritetään mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Siinä osoitetaan rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Siinä missä minä hieron räystään kulmia, Anu pohtii kaupunkikehityksen isoja linjoja”, vertaa Mäkelä.

Hänen työtään on kaavakartan suunnittelu ja millimetritarkkuudella kohteiden piirtäminen kaupungin paikkatietojärjestelmään sekä kaavaselostuksen kirjoittaminen. Työtä tehdään yksin tietokoneella, mutta päivittäin myös vaihdetaan tiimin kanssa ajatuksia.

”Kaupunkilaiset ottavat yhteyttä esimerkiksi kysyäkseen rakentamisesta omalle juuri ostetulle tontilleen. Uuden asemakaavahankkeen alkaessa käyn tutustumassa maastoon. Joskus järjestämme rennon kaavakävelyn asukkaiden kanssa. Viimeksi pohdiskelimme alueen kaavamuutosta kävellen Haukankaarteessa Metsäkorven kaupunginosassa.”

Asemanseutu elävämmäksi

Riihimäki on varhaisimpia kaavoitettuja kaupunkeja, sillä asemakaavoja on tehty jo sata vuotta. 1920-luvun kaavoituksen henki näkyy parhaiten Keskuskadulla ja Hämeenkadulla.

Sekä Mäkelä että Ylitalo toivovat asemanseudun kehittämistä, koska se ja keskusta ovat Riihimäen sydän. Asemalta ulos astuessa pitäisi heti olla elävää ja monipuolista kaupunkitilaa.

”Riihimäellä kaikki on lähellä ja tiiviisti asemoitunut aseman ympäristöön. Mutta kaupunki voisi olla vielä vetovoimaisempi, jos kiinnostavia alueita nivottaisiin toisiinsa yhtenäisemmin. Riihimäkeä pitää kehittää omista lähtökodistaan: rikas kulttuurihistoria, luonnonläheisyys ja pikkukaupunkimaisuus. Riihimäellä on kaikki muut vetovoimatekijät paitsi vesi”, Ylitalo toteaa.

Mutta vesikin voidaan järjestää, sillä tulevaisuuden Jokikylään siirretään Vantaanjoen kapea uoma keskelle asutusta. Sen rannalle rakennetaan julkinen puistoalue.

”Jokikylä on osa asemanseudun yleissuunnitelmaa, 800 asukkaan uusi ja tiivis alue todella lähellä asemaa. Asemakaavaprosessi on nyt luonnosvaiheessa ja kolmen vuoden sisään aloitetaan rakentaminen.”

Riihimäellä lähes kaikki asuvat kolmen noin kilometrin päässä asemasta, mikä tekee siitä ihanteellisen kompaktin pikkukaupungin. Yhdyskuntarakennetta ei ole tarkoitus levittää eikä hajottaa asutusta. Kaavoitusta ohjaa se, että vanhoja kulttuuriympäristöjä ja rakennuksia kunnioitetaan.

”Riihimäellä kaavoitus on yhtenäinen yksikkö. Yleiskaavaan ladatut odotukset ovat koko ajan asemakaavoittajillakin tiedossa. Punainen lanka ja idea ei huku välissä. Kaavoitus toimii paremmin kuin isoissa kaupungeissa”, toteaa aikaisemmin Espoossa työskennellyt Ylitalo.

Reija Ypyä