Taide elävöittää Riihimäen kaupunkikuvaa

Riihimäellä kulkija kohtaa taidetta arjessaan koko ajan. Autoilijalle kaupunki on lähes drive in -taidenäyttely. Esimerkiksi Pohjoisen Rautatienkadun ja Keskuskadun kiertoliittymässä on tunteita herättävä Tommi Toijan pieni Eksynyt-veistos. Sen takana Jukka Jalosen puistossa seisoo jykevä radanrakentajien muistoksi vuonna 1970 tehty Topparoikka-patsas. Läheinen taloyhtiö on tilannut seinäänsä pienen resiinamuraalin, ja sen vieressä on värikkäästi maalattu jakokaappi.

Vastaava kulttuurintuottaja Anna Vesén kertoo, että Riihimäen kaupunki on luonut selkeät julkisen taiteen periaatteet, joita on Suomessa vain muutamassa isossa kaupungissa.

”Kaupungin rakennushankkeissa eli uudis- ja korjausrakentamisen sekä katujen ja puistojen rakentamisen yhteydessä yksi prosentti budjetista laitetaan julkiseen taiteeseen. Esimerkiksi kunnallistekniikan investointiohjelmasta on ensi vuonna taiteelle varattu 85 000 euroa. Voimme olla ylpeitä, että Riihimäellä taiteen hankkiminen on sujuvaa”,Vesén sanoo.

Taide herättää tunteita

Ensimmäinen katurakentamiseen liittynyt julkinen taidehankinta oli Tommi Toijan Eksynyt -veistos vuonna 2018. Se aiheutti polemiikkia erityisesti pienen koon ja 9700 euron hinnan vuoksi. Puolustajiakin oli, mutta vastustajat olivat äänekkäämpiä.

Kiihkeän alun jälkeen inhimillisen söpöstä Eksyneestä on tullut tärkeä osa kaupunkikuvaa. Kaupunkilaiset tykkäävät siitä. Se lakitetaan vappuna ja puetaan tonttulakkiin jouluna. Sen inspiroimana on tehty sarjakuvia ja matkamuistoja. Seuraava taideteos otettiin jo rauhallisesti vastaan.

Vesénin mielestä julkisen taiteen on tarkoitus puhuttaa, avata uusia näkökulmia ja herättää tunteita. Kaikista ei ole pakko tykätä. Rohkeilla taidevalinnoilla haastetaan kaupunkilaiset ihmettelemään nykytaidetta ja sen merkityksiä. Ainutlaatuiset taideteokset muodostavat kiintopisteitä ympäristöön ja vaikuttavat alueen identiteettiin.

Riihimäellä on kaksi hienosti rinnakkain ja osittain limittäinkin toimivaa julkisen taiteen kenttää: ammattitaide ja katutaide.

”Katutaidetta voivat tehdä myös ammattitaiteilijat. Katutaide voi joidenkin mielestä olla helpommin lähestyttävää kuin ammattitaiteilijoiden teokset. Osallistava taide saa aina kiitosta, ja kaupunkilaiset pitävät esimerkiksi jakokaappimaalauksista. Kaupunkitilaan mahtuu kuitenkin monenlaisia arkiympäristöä elävöittäviä taidekokemuksia.”

Näyttävät muraalit

Kuvataiteilija Edwina Goldstonen maalaama Riihimäki-muraali Taidemuseon seinässä on satukirjamainen. Suurin osa kuva-aiheista on Lasitehtaan koulun oppilaiden ideoimia, ja taiteilija on siirtänyt ne 72-neliöiseen seinämaalaukseen.

”Edwina on tehnyt toisen hienon muraalin Peltosaareen yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. Ostarin seinälle tehtiin Pelmuraali, jossa on laudoista tehtyjä värikyniä ja valokuvia asukkaista.”

Myös taloyhtiöt ovat innostuneet seinämaalauksista. Vesén toteaa, että ideaalitapauksessa taloyhtiö voisi tulevaisuudessa hakea kaupungilta taloudellista tukea teokseen, ja kaupunki pääsisi näin mukaan keskustelemaan muraalin sisällöstä.

Arkkitehti ja muraalitaiteilija Timo Tyynismaa on maalannut Hämeenkatu 22:een näyttävän ilvesmuraalin. Hän on tehnyt myös pienen resiinaseinämaalauksen Keskuskadulle. Molempien taloyhtiöiden isännöitsijä Ari Heikkonen kertoo, että päätös seinämaalauksista syntyi nopeasti taloyhtiöiden hallituksissa. Palaute muraaleista on ollut positiivista, sillä ne raikastavat rakennuksen julkisivua.

Kaupungin tunnetuin muraali on Seurahuoneen seinässä oleva Maija Isola -maalaus, jonka ideoi ja toteutti taiteilija Patrik Korhonen. Riihimäellä syntynyt Maija Isola oli tekstiilisuunnittelija ja taiteilija, jonka tunnetuin työ on Marimekon Unikko-kuosi.

Värikkäät boksit

Viralliset kaupungin julkisen taiteen hankkeet menevät ammattilaishakujen kautta, mutta katutaide-ehdotukset tulevat usein asukkailta. Koko kaupunki innostui Boxit-katutaideprojektista kesällä 2021. Kaupunkilaisilta saatiin 96 teosehdotusta ja niistä toteutettiin 38.

Lapset ja aikuiset, ammattilaiset sekä amatöörit lähtivät innolla mukaan. Jakokaapeissa on sekä lasten että ammattilaisten töitä. Projekti tarjosi tekijöille maalausopastusta ja maalaustarvikkeet. Värikkäät jakokaapit ovat saaneet ihastuneen vastaanoton, sillä ne tuovat väriä ja pirteyttä hämäläiseen pikkukaupunkiin.

”Myös puistopalvelut huolehtivat kaupungin viihtyisyydestä. Kaupunginpuutarhuri Päivi Sundmanin puistoihin hankkimat valokoristeet ja kiertoliittymien asetelmat kaunistavat katuympäristöä. Valon käytöstä hyvä esimerkki on pari vuotta sitten korjattu Kirjastopuisto.”

Mitä näemme seuraavaksi Riihimäellä? Vesén lupaa, että pimeän aikana vuodenvaiheessa nähdään valotaidetta ja tulevaisuudessa ainakin maauimalan alueelle saadaan taidetta.

Reija Ypyä

 

13 uusinta julkisen taiteen teosta Riihimäellä

• Kontiontien muraali, graffitityöryhmä, Kontiontie 41
• Ilves-muraali, Timo Tyynismaa, Hämeenkatu 22
• Kuppikivi, Antti Tenetz, rautatieaseman alikulkutunneli
• Noste, Laura Merz, kirjasto, Kauppakatu 16
• Maija Isola -muraali, Patrik Korhonen, Kauppakatu 11
• Riihimäki-muraali, Edwina Goldstone, Jarrumiehenkatu 7
• Uuden alku, Jussi Goman, Oravankadun ja Pohjoisen Rautatiekadun kiertoliittymä
• Sateen synty, Helmi Remes, Uramon koulu, Uramontie 63
• Crossroads, Jaakko Pernu, Kulmalan puistokadun ja Etelän Viertotien kiertoliittymä
• Eksynyt, Tommi Toija, Keskuskadun kiertoliittymä
• Hyrrä, Sampo Malin, jäähalli, Hj. Elomaan katu 4
• Ketju, Anni Paunila, jäähalli, Hj. Elomaan katu 4
• Pelmuraali, Edwina Goldstone, Linnunradankatu 17

Löydä jakokaapit

Riihimäen kaupungin sivuilta voit ladata boxit-gallerian, johon on koottu 38 jakokaappia virtuaalista tutustumista varten. Galleriassa on valokuvat kaapeista sekä kunkin kaapin maalaajan nimi tai nimimerkki. Galleriakuvat on numeroitu ja paikannettu karttaan