Sydämenasiana se, että lapset kokevat kirjan lumon

Riksussa töissä on juttusarja, jossa Riihimäen kaupungin työntekijät kertovat työstään.

Kirjastonhoitaja Tiina Löfberg on kerännyt pöydälle kolmasluokkalaisten kirjavinkkausta varten runsaasti yhdeksänvuotiaille sopivaa luettavaa. Oikeus oppia -hankkeen myötä tänä vuonna kaikki Riihimäen kakkos- ja kolmosluokkalaiset pyydetään kirjastoon.

”Pyrin lukemaan kaikki lasten- ja nuortenkirjat, joista vinkkaan. Muistilappu kirjan välissä auttaa palauttamaan mieleen kirjan kohokohdat. Minulle on sydämenasia, että lapset löytävät mieluisaa luettavaa ja kokevat kirjan lumon.”

Riihimäkeläiset lainasivat viime vuonna kirjastoaineistoa yli 340 000 kertaa. Se on kova luku alle 30 000 asukkaan kaupungissa. Lasten- ja nuorten kirjastotyöntekijöitä on neljä. Jokaista osastolle tulevaa tervehditään, sillä henkilökohtainen palvelu saa heidät parhaimmillaan innostumaan lukemisesta.

”Sanon aina lapsille, että ihanaa, jos luette, mutta olette tervetulleita vain oleilemaankin. Kirjasto on kaikkia varten. Tuntuu hyvältä, kun lapset ja jopa teinit moikkaavat minua kaupungilla. Olen ollut yli 30 vuotta Riihimäellä kirjastossa töissä ja tavannut tuhansia lapsia.”

Löfberg kertoo Ronjasta ja Ruskasta, jotka oppivat lukemaan jo ennen koulua. Kun he olivat lukeneet tuhat kirjaa toi heidän äitinsä kiitokseksi kakun kirjastoon.

”Sain myös tyttöjen tekemän hienon helmikoristellun kirjanmerkin. Eilen tuli kasiluokkalainen tyttö kysymään, että onko minulla vielä tallella hänen aikoinaan minulle askartelemansa Prinsessa Tiina -kirja. Tietenkin on!”

654 uutta kirjastokorttia

Löfberg aloittaa kolmosten vinkkauksen lukemalla heille satuhuoneessa ääneen. Moni ottaa pehmolelun kainaloonsa. Sadun jälkeen Tiina vinkkaa kirjoja, ja sen jälkeen mietitään, miten kirjat ovat järjestetty kirjastoon ja perehdytään erityisesti kaunokirjallisuuteen. Sitten lapset saavat tehtävän etsiä pareittain tietty kirja hyllyistä.

”Jos jollain ei ole kirjastokorttia, lähetän opettajan mukana vanhemmille kirjastokorttianomuksen.”

Tähän mennessä vuonna 2022 uusia kirjastokortteja on Riihimäen kaupunginkirjastoon tehty jo 654 eli uusia lukijoita tulee koko ajan. Syksyllä 2022 kirjastossa järjestetään lapsille kahdeksan avointa satutuntia, koululuokille kaksi kirjailijavierailua ja ryhmille useita satutuokioita tai kirjanvinkkauksia.

”Kahdeksasluokkalaisten genre-vinkkauksessa esittelen heille esimerkiksi scifin, fantasian, kauhun ja dekkarit.”

Uusi uljas kirjasto

Kirjaston remontissa entisestä autotallista ja talonmiehen asunnosta saatiin noin sata neliötä lisää tilaa. Niihin tehtiin pieni musiikkistudio, jossa voi laulaa, soittaa pianoa ja rumpuja sekä tehdä omia demoja. Nuorille saatiin oma nurkkaus, jossa voi myös pelata. Alakerran digistudiossa voi muuttaa VHS-aineistoja digimuotoon, tehdä tasokkaita videoita ja ottaa laadukkaita valokuvia.

”Lainausautomaatteja on hankittu lisää. Suurin muutos on alakerran omatoimikirjasto, jossa voi asioida ilman henkilökunnan läsnäoloa aamulla, illalla ja sunnuntaina. Sieltä voi noutaa varaukset, lukea lukusalissa ja lainata dekkareita, pokkareita ja sarjakuvia. Omatoimikirjasto aloitti toimintansa lokakuussa.”

Lukeminen pitää pintansa

Löfberg kerää viikoittain kirjoja kasseihin, jotka kaupungin lähetti vie päiväkoteihin ja kouluihin 1–8-luokkalaisille. Jokainen luokka voi tilata kaksi kassia kirjoja kerran lukuvuodessa ja varhaiskasvatusryhmä kaksi kassia kahdesti lukuvuodessa.

”Kun päiväkoteihin ja kouluihin viedään ikäryhmille sopivia kirjoja, kaikki pääsevät kirjojen kanssa tekemisiin.

Löfberg oli vastikään Lasten ja nuorten kirja 10 vuoden päästä -koulutuksessa, jonka antina oli vahva usko kirjaan.

”Digitaalisuus on vaihtoehto painetulle kirjalle. Mitä enemmän luemme erilaisia formaatteja, sen parempi. Lapsille on kirjojen lisäksi paljon kilpailevaa viihdykettä. Pelit ja äänikirjat ovat ok, mutta on hyvä päästä pienestä pitäen kokemaan myös kirjan lumoa.”

Kirjasto on kaikille tärkeä

Riihimäen kirjastossa kävi viime vuonna 88 588 lainaajaa. Elokuussa tehtiin 37 131 lainaa. Uusia kirjoja hankitaan koko ajan, esimerkiksi vuonna 2021 kirjastoon ostettiin 7241 uutta kirjaa. Kirjasto on edullinen palvelu, sillä sen kulut ovat vain noin prosentti kunnan menoista, keskimäärin 57 euroa vuodessa asukasta kohti.

”Suomalaiset arvostavat kirjastoa. Meillä käy paljon lapsiperheitä, jotka kysyvät aihekirjoja esimerkiksi sisaruksen syntymästä tai päiväkodin aloittamisesta. Joka toinen keskiviikko pidettävällä satutunnilla taaperot istuvat tuoleilla ja vauvat mönkivät lattialla. Viimeksi siellä oli 35 lasta ja vanhempaa. Eräs isä on tuonut monta lasta satutunnille, ja hän kertoi olleensa itsekin lapsena täällä.”

Lukuinto pitää sytyttää uudelleen, ja kirjavinkkaus on hyvä lukemiseen kannustava työtapa. Kirjastot ovat kaikille avoimia viihtyisiä, ilmaisia ja epäkaupallisia tiloja kaikille.

Kymmenen luetuinta lastenromaania

• Parvela, Timo: Ella ja kaverit kansankynttilöinä, 2022
• Troll: Mestarietsivä Peppunen, 2018
• Pilkey, Dav: Kapteeni Kalsari ja radioaktiivisten robobokserien karmaiseva kosto, 2015
• Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja ujo Elmeri, 2019
• Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja komea Kullervo, 2002
• Noronen, Paula: Yökoulu ja hyytävä home, 2021
• Troll: Mestarietsivä Peppunen: Rauniotemppelin arvoitus, 2020
• Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja pakastaja-Elvi, 2001
• Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja juonikas Julia, 2018
• Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja sitkeä finni, 2003

Reija Ypyä