Salapoliisityötä ja lasinhakumatkoja ulkomaille – uuden näyttelyn takana on paljon lasimuseon ammattilaisten työtä

Riksussa töissä on juttusarja, jossa Riihimäen kaupungin työntekijät kertovat työstään.

Kun uusi näyttely avautuu Suomen lasimuseossa ja ihmiset pääsevät ihailemaan teoksia, huokaisee registraattori Maiju Moilanen tyytyväisenä. Takana on nimittäin kuukausien työ. Moilanen vastaa siitä, että keräilijöiltä ja muista museoista lainatut esineet kuljetetaan museolle turvallisesti.

Registraattori on melko uusi ammattinimike. Suomen lasimuseossa registraattori laatii esineiden lainasopimukset, kilpailuttaa ja järjestelee kuljetukset sekä vastaa museon vakuutuksista.

”Olen usein mukana kuljetuksissa. Esimerkiksi juuri päättyneeseen Nanny Stillin lasitaidenäyttelyyn haimme esineitä lainaksi yksityisistä kokoelmista ympäri Suomea”, Moilanen kertoo.

Noin 50 Nanny Stillin lasiesinettä haettiin Ruotsissa asuvalta keräilijältä. Moilanen pakkasi päivän lasia pehmustettuihin kuljetuskirstuihin. Kuljetus hoidetaan yleensä taidekuljetuksiin erikoistuneen firman avulla, sillä olosuhdevalvonta, reititys, aikataulutus ja kuorman oikeanlainen kiinnittäminen autoon vaatii ammattitaitoa.

Museo ei maksa esineiden lainasta keräilijöille, mutta hoitaa kuljetuksen kulut ja vakuutukset. Keräilijät ovat yleensä alan harrastajia, jotka haluavat esille omia kokoelmiaan. Teoksia lainataan myös muista museoista.

Valtavasti näkymätöntä työtä

Lasimuseosta lähtee esineitä lainaksi myös muihin museoihin, sekä Suomeen että ulkomaille. Moilanen tekee aina lainattaville esineille kuntokartoituksen. Tänä vuonna on ollut Nurmeksessa esillä Suomen lasimuseon Taidetta ja arkitavaraa -näyttely. Pian on lähdössä Jyväskylään Ikonit ja niiden tekijät -näyttely.

”Valokuvaan esineen kaikista kulmista, käyn vauriot läpi ja kirjaan tiedot ylös. Vakuutusten takia tarkka dokumentointi on tärkeää. Joskus kuntokartoituksessa ilmenee, että esine ei kestä kuljetusta. Silloin vaihdamme toisen esineen sen tilalle.”

Moilanen myös digitoi esineitä yhdessä museoassistentin ja valokuvaajan kanssa. Viimeksi työn alla olivat Helena Tynellin alkuperäiset piirrokset.

Museo on täynnä arvokkaita esineitä ja Moilasen tärkeimpiä tehtäviä on seurata, että esineiden vakuutusmäärät pysyvät oikeina ja ajantasaisina.

”Museoesineiden kanssa työskentely on ihanaa ja vaihtelevaa. Oli hienoa tavata Nanny Stillin tytär Nona McKinney ja kuulla hänen näyttelyyn tuomiensa esineiden tarinat. Esineet ja niiden säilyttäminen on tärkeää. Museotyö on intohimoni”, Moilanen sanoo.

Kansakunnan muisti

Kokoelma-amanuenssi Elina Karila kuvailee museon olevan yhteiskunnan muistiorganisaatio, joka elää vahvasti nykyajassa.

”Emme työskentele vain historian parissa, vaan tallennamme myös tietoa suomalaisen lasin nykyajan ilmiöistä sekä tämän päivän tarpeisiin että tulevaisuutta varten. Teemana voi olla niin pakkaus- kuin taidelasikin, tai nykytaide. Erittäin mielenkiintoinen on bioaktiivinen lasi, luun korvike ja luutumista edistävä aine, joka ei tulehdu”, Karila kertoo.

Keskustellessaan lasialan ihmisten kanssa Karila kuulee uusista ilmiöistä. Hän seuraa tiiviisti lasialaa, ja viimeksi museolaiset kuvasivat Iittalan lasitehtaalla kierrätyslasin valmistusta. Museo on myös dokumentoinut taiteilijoita, jotka käyttävät kierrätyslasia.

”Lasi on hyvin energiavaltainen ala, ja tulevaisuudessa varmasti dokumentoidaan sitä, miten energiakriisi on vaikuttanut lasistudioihin ja lasin valmistukseen.”

Suomen lasimuseon kokoelmissa on noin 40 000 esinettä, joista vain pieni osa on yleisön nähtävissä. Suomen lasimuseo on yksi lain säätelemä valtakunnallinen vastuumuseo, jonka vastuulla on ylläpitää ja jakaa tietoa suomalaisesta lasista.

”Kokoelman hallinta sähköisillä kokoelmahallinnan työvälineillä on työni ydintä. Kokoelmia kartutetaan, esineitä luetteloidaan ja niitä tutkitaan. Alamme tulevaisuudessa julkaista digitaalisesti tietoja, jotta yleisö pääsee katsomaan myös museon säilytyksessä olevia esineitä. Julkaisemme pian Finnassa Annilan vanhan lasin kokoelman. Finna on tiedonhakupalvelu, joka tarjoaa vapaan pääsyn noin sadan suomalaisen arkiston, kirjaston ja museon digitaalisiin aineistoihin ja kokoelmaluetteloihin.”

Kiinnostavat värikokeilut

Karila vastaa tietopalvelusta, johon tulee jatkuvasti paljon kyselyitä myös ulkomailta. Esimerkiksi muotoilijoista ja lasinpuhaltajien suvuista kysytään tietoja.

”Meillä on Suomen laajin lasialan kirjasto, jota voi tulla ajanvarauksella tutkimaan.”

Museolle tulee paljon lahjoitustarjouksia, mutta vain harvat päätyvät kokoelmiin. Tavoitteena on edustava läpileikkaus yksittäisten muotoilijoiden, taiteilijoiden tai tehtaiden toiminnasta.

”Kokoelmiin liitetyllä aineistolla pitää olla esimerkiksi historiallista merkitystä, taiteellista arvoa tai ne kertovat uudesta tekniikasta. Saimme jonkin aikaa sitten Airamin tehtaalla valmistetun lamppulasin värikokeiluesimerkit, joista lahjoittajalta oli myös tarkat taustatiedot.”

Karila myöntää katsovansa päivittäin mielenkiinnosta tärkeimmät huutokauppakamariluettelot, vaikka museolla on vain rajatut mahdollisuudet hankkia uutta.

”Nyt meillä on työn alla toukokuussa aukeava Alvar Aallon suunnittelemia maljakoita ja maljoja esittelevä näyttely. Tutkin, mitä löytyy museomme omista kokoelmista ja neuvottelen keräilijöiltä vaaseja lainaksi. Joskus esineiden etsintä muistuttaa salapoliisityötä, jossa Suomen lasimuseon ystävät -yhdistys auttaa paljon.”

Reija Ypyä

 

Suomen lasimuseo on kansainvälisesti arvostettu

”Kansainvälinen yhteistyön ylläpitäminen kuuluu Suomen lasimuseon valtakunnalliseen vastuumuseotyöhön. Museo on tuottanut näyttelyitä ulkomaille vuodesta 1983 saakka. Tällä hetkellä aktiivisia kiertonäyttelyitä on kolme. Oiva Toikan lasia esittelevä In Oiva’s Wonderland oli esillä viime vuonna Saksassa, ja kuudesta näyttelypaikasta ulkomailla on jo sovittu, mutta tieto ei ole vielä julkista”, kertoo museonjohtaja Hanna Mamia-Walther.

Lauchalaisia joulukoristeita esittelevä näyttely on avautumassa tänä vuonna Saksassa. Still Life – Nanny Stillin lasi, muotoilu ja taide -näyttelyä myydään Eurooppaan. Suomen lasimuseo tuottaa myös ulkomaista lasitaidetta esitteleviä näyttelyitä Suomeen.

Suomen lasimuseota pidetään ammattipiireissä maailman kolmanneksi arvostetuimpana lasimuseona. Tunnetuimmat ja arvostetuimmat lasimuseot maailmalla ovat Corning Museum of Glass New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa, Victoria and Albert Museum Lontoossa ja Suomen lasimuseo Riihimäellä.

”Tämä näkyy kansainvälisten vierailijoiden ja asiantuntijoiden määrässä ja yhteydenotoissa. Silloin kun museomme avattiin nykyisessä sijainnissaan, niin Corning Museum of Glass lahjoitti kuva-aineistoaan perusnäyttelyämme varten. Tapasimme juuri Corningin edustajia ja yhteistyö tiivistyy taas tulevaisuudessa”, Mamia-Walther kertoo.