”Robotiikka on nykyajan käsityötä, jota ilman kukaan ei pärjää”

Riksussa töissä on juttusarja, jossa Riihimäen kaupungin työntekijät kertovat työstään.

Syksyllä eläkkeelle jäävä Esa Santakallio on Riihimäen robotiikan isä, joka on väsymättä puhunut teknologiaopetuksen tärkeydestä jo 80-luvulta lähtien. Hänen ansiostaan Riihimäki on Suomessa robotiikan pääkaupunki, jossa elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen lupaa hyvää tulevaisuutta.

”Robotiikka ja tietotekniikka on niin arvokas asia, että sitä ei voi antaa pelkästään insinöörien käsiin. Se on tämän päivän yleissivistystä, modernia käsityötä, jota me kaikki tarvitsemme arjessamme.”

Santakallio toteaa robotiikan tuovan elämää helpottavia ja hyvinvointia lisääviä toimintoja.

”Esimerkiksi Tanskassa kehitetty käsi, jolla Parkinsonin tautia sairastava voi itse valita syöttönopeuden silmiensä liikkeillä. Jos ihminen syöttäisi, potilaalla ei olisi samaa hallinnan tunnetta.”

Esa Santakallio

• Peruskoulutukseltaan KTM, teknisen työn opettaja. Jyväskylästä lähtöisin, asunut 11 paikkakunnalla Suomessa. Edistänyt koulutuksen teknologiakasvatusta 1980-luvun lopulta lähtien. Kouluttanut opettajia ja kehittänyt opettajankoulutusta.
• Työskennellyt 23 vuotta Riihimäellä kasvatus- ja opetustoimenjohtajana, sivistysjohtajana ja robotiikkakampuksen kehittämisjohtajana.

Robotiikka on osa käsityöopetusta

Riihimäellä jokainen lapsi opiskelee peruskouluaikanaan 250 tuntia robotiikkaa. Jos hän ottaa sen valinnaisaineeksi, tunteja tulee 225 lisää. Jos hän käy kerhossa niin lisäoppia saa parhaimmillaan vielä 200 tuntia vuosittain. Osaamispotentiaali on kova jo lukioon tai ammattikouluun siirtyessä.

”Koulu antaa huonosti onnistumisen mahdollisuuksia akateemisesti heikolle oppilaalle. Robotiikassa jokaisella lapsella on mahdollisuus loistaa, sillä se on aina ryhmätyötä, jossa tarvitaan erilaisia vahvuuksia.”

Riihimäen perusopetuksessa kaikille yhteinen käsityö jakautuu kolmeen osa-alueeseen. Esimerkiksi 7. luokalla on Riihimäellä 1/3 teknistä työtä, 1/3 tekstiilityötä ja 1/3 robotiikkaa.

Kouluille hankittiin VEX-robotiikan oppimisympäristöt ja välineet 3,5 vuoden aikana. Niihin meni 141 000 euroa eli 38 euroa per oppilas. Se vastaa yhden oppikirjan hankintahintaa.

”Kymmenessä vuodessa olemme menneet valtavilla loikilla eteenpäin. Robotiikkaa on mahdollista opiskella päiväkodista kanditasoon asti. Opetus menee jo itsekseen, koska vahva järjestelmä on jo luotu. Peruskoulussa robotiikka on oppilaille normaali aine siinä missä muutkin.”

Santakallio on syystäkin ylpeä tästä saavutuksesta. Riihimäellä on rakennettu kustannusneutraali malli, mikä onnistuu vain tuntemalla syvällisesti opetussuunnitelman tavoitteet sekä opetuksen järjestämistä säätelevät normit. Riihimäellä on robotiikassa vahvat pohjat ja tukiverkot, sekä kontaktit kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämisen jälkeen vuorossa oli lukio, sekä Hyrian ja HAMKin yhteistyö lukion kanssa.

”Ensimmäinen tehtäväni oli saattaa alueen kuusi toisen asteen koulujärjestäjää saman katon alle, etteivät ne kilpaile itseään hengiltä. Vuonna 2004 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeen pohjalta käynnistyivät neuvottelut Hyria koulutus Oy:n perustamisesta. Oppilaitos perutettiin vuonna 2009, ja sitä pidän kovana saavutuksena. Samoin sitä, että saimme Riihimäellä läpi 2002–2012 valtavan kouluinvestointiohjelman. Silloin rakennettiin tai perusparannettiin 12 koulurakennusta.”

Elinkeinoelämä mukaan

Riihimäellä on robotiikan opetuksessa kolmen vuoden etumatka muihin paikkakuntiin. Tulevaisuuden tavoitteena on kytkeä Riihimäen robotiikka vahvemmin elinkeinoelämään.

”Jos osaamme käyttää etsikkoajan hyvin, niin meillä on tuhannen taalan paikka lähellä pääkaupunkiseutua. Viidessä vuodessa robotiikka ja automaatio ovat yleistyneet valtavasti. Viime vuonna haastattelimme 23 lähialueen yritystä ja kysyimme heidän osaamis- ja työvoimatarpeitaan. Tajusin, että yrityshautomon ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen vaatii vielä aikaa. Uskon vahvasti, että viiden vuoden sisään alkaa syntyä uusia robotiikan alan start up -yrityksiä. Nyt on oikea aika minun antaa paketti uudelle vastuualuepäällikölle.”

Yhteistyöllä kaikki sujuu. HAMK on vuodesta 2018 lähtien opettanut robotiikkaa koneinsinööriopiskelijoille. Vuonna 2024 käynnistyvään uuteen englanninkieliseen ICT and Robotics -koulutusohjelmaan odotetaan vuosittain 100 uutta insinööriopiskeijaa. Lisäksi Hyria kehittää tällä hetkellä laajoja robotiikkaopintoja kolmella koulutusalla. Riksun nuorista 85 prosenttia hakeutuu opiskelemaan joko Hyriaan tai lukioon.

Kauppakamari, Insinööriliitto ja OP Etelä-Häme ovat olleet taloudellisena tukena. Lahjakkaimmat oppilaat palkataan roboagenteiksi opettajien tueksi kerhotoimintaan ja kilpailuihin.

”On tärkeää rakentaa elinkeinoelämälähtöinen systeemi. Se on nyt työn alla ja voin huoletta lähteä eläkkeelle. Aion toteuttaa kaksi haavettani: käydä Norjassa ja kiertää vaimon kanssa Itämeren ympäri autolla ja pienellä asuntovaunulla.”

Suurimmat onnistumiset robotiikassa

• Robotiikkaopetuksen jatkumo päiväkodista korkea-asteelle, jota ei löydy muualta Euroopasta.
• Riihimäen lukiossa on tarjolla robotiikkaa 25 opintopisteen laajuisesti, joista HAMK hyväksyy vähintään 15 opintopisteen verran kaikkien amk-tutkintojen osaksi.
• Robotiikkaopetusta ja opettajankoulutusta on kehitetty yhteistyössä Oulun, Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa.
• HAMK aloittaa 1.8.2024 kansainvälisen englanninkielisen ICT and Robotics -koulutusohjelman Riihimäellä
• Vuosien 2021–2023 aikana kehitettiin robotiikassa elinkeinoelämän ja oppilaitosyhteistyön uusia toimintatapoja.

Teksti: Reija Ypyä
Kuvat: Jenniina Nummela