Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Riihimäki rakentaa uudenlaista puolustusalan yhteistyötä – Nato avaa uusia mahdollisuuksia

12.4.2023 2023 Entistä Ehompi Blogi Elinkeinoelämä Innovaatiot Kaupunginjohtaja Talous

Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.
Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho. Kuva: Jenniina Nummela

Entistä ehompi on juttusarja, jossa kaupunginjohtaja Jouni Eho kertoo arjestaan, työstään ja Riihimäestä.

Maailman turvallisuustilanne on ollut viimeisen vuoden aikana mittavassa murroksessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyys ovat nostaneet kansallisen turvallisuuden prioriteettilistan kärkeen niin päättäjien kuin tavallisten kansalaistenkin mielessä. Tämä tulee varmasti näkymään myös siinä, kuinka paljon turvallisuuteen ja sen kehittämiseen investoidaan ja kohdennetaan resursseja niin julkishallinnossa kuin elinkeinoelämässä.

Niin haastava kuin maailmantilanne onkin, se luo Suomelle myös uudenlaisia talouskasvun mahdollisuuksia. Meillä on materiaalisen huoltovarmuuden lisäksi valtava määrä osaamispotentiaalia, jota meidän kannattaa hyödyntää monipuolisen yhteistyön avulla.

Puolustusalalle on mahdollista rakentaa tehokas ekosysteemi, joka sitoo yhteen niin julkishallinnon toimijoita, yrityksiä, korkeakouluja kuin tutkimuslaitoksia. Tällaisen yhteistyön kautta meillä on mahdollisuus synnyttää uutta yritystoimintaa ja avata rahoitusmahdollisuuksia sekä EU:n että Naton kautta.

Riihimäen osaamiskeskittymä on vahva pohja ekosysteemille

Riihimäen kaupunki haluaa olla tässä kehityksessä edelläkävijä. Riihimäellä toimii erittäin vahva Puolustusvoimien osaamiskeskittymä digitalisaation ja kyberpuolustuksen alueella. Puolustusvoimien tutkimuslaitos, johtamisjärjestelmäkeskus ja elektronisen sodankäynnin keskus (Elso) ovat esimerkkejä korkean osaamisen huippuyksiköistä. Nämä yksiköt antavat varusmieskoulutusta, kouluttavat uusia osaajia henkilökuntaan, tekevät tutkimusta ja kehittävät uusia ratkaisuja Puolustusvoimille. Pelkästään Riihimäen varuskunnan alueella toimii noin 600 työpaikan keskittymä.

Panssarivaunun edessä seisovat everstiluutnantti Hannu Koivisto (panssariprikaatin esikuntapäällikkö), kaupunginjohtaja Jouni Eho ja eversti Rainer Kuosmanen (panssariprikaatin johtaja).
Vasemmalta panssariprikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Hannu Koivisto, kaupunginjohtaja Jouni Eho ja panssariprikaatin johtaja, eversti Rainer Kuosmanen.

Euroopan suurimman kiväärivalmistajan ja Beretta-konserniin kuuluvan Sakon viimeaikaiset uutisoinnit uusista kiväärikaupoista tarkoittavat niin ikään uusia investointeja ja kymmeniä uusia työpaikkoja Riihimäelle. Kun tarkastelemme koko Kanta-Hämeen maakuntaa, puhutaan yhteensä tuhansien työpaikkojen klusterista.

Tämä vahva osaamispohja mahdollistaa puolustusalan innovaatiotoimintaan keskittyvän ekosysteemin rakentamisen, joka tekee laajasti yhteistyötä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin eri toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on muodostaa korkean teknologian yritys- ja innovaatiotoimintaan keskittyvä kokonaisuus, johon voivat liittyä alueella jo toimivat yritykset ja Hämeen ammattikorkeakoulu (Hamk) yhteistoiminnassa muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Mukaan tarvitaan luonnollisesti myös uusia toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita maanpuolustusta tukevien innovaatioiden kehittämisestä ja kaksikäyttötuotteiden eli sekä sotilas- että siivilikäyttöön soveltuvien ratkaisujen kehittämisestä.

Puolustusvoimat on valmis kokeilevaan yhteistyöhön

Innovaatiotoiminta on nostettu monien maiden puolustusvoimissa yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä. Yhteistoiminnan ympäröivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa on todettu tuottavan tuloksia kunkin maan puolustusratkaisujen ja sitä tukevan toiminnan lisäämisessä.

Tuore puolustusministeriön tilaama haastatteluihin perustuva raportti Murrokselliset teknologiat ja kansallinen turvallisuus: Onko Suomi valmis haasteeseen vahvistaa samaa asiaa. EU:n vaikuttavuusarvion mukaan Suomi on maailman johtava maa yliopistojen ja yritysten yhteistyössä sekä kyberturvallisuuskapasiteetissa. Meillä on Nokia-klusterin perintönä vahva pohja, jonka päälle rakentaa.

Vasemmalta elinvoimajohtaja Mika Herpiö, Robotiikkakampuksen kehittämisjohtaja Esa Santakallio, HAMKin yksikön johtaja Lassi Martikainen,kaupunginjohtaja Jouni Eho, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja, eversti Mano-Mikael Nokelainen ja tutkimusjohtaja, insinöörieverstiluutnantti Jouni Koivisto.
Vasemmalta elinvoimajohtaja Mika Herpiö, Robotiikkakampuksen kehittämisjohtaja Esa Santakallio, HAMKin yksikön johtaja Lassi Martikainen, kaupunginjohtaja Jouni Eho, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja, eversti Mano-Mikael Nokelainen ja tutkimusjohtaja, insinöörieverstiluutnantti Jouni Koivisto.

Suomessa Puolustusvoimat on aina ollut kiinteä osa muuta yhteiskuntaa. Yleinen asevelvollisuus on tässä tärkeä lenkki: asevelvollisuuttaan suorittaville henkilöille syntyy palveluksen aikana merkittävää uutta osaamista aiemmin opiskeltujen tai työssä opittujen taitojen päälle. Tätäkään potentiaalia ei kannata jättää hyödyntämättä elinkeinoelämän kasvun näkökulmasta. Myös tässä näemme mahdollisuuden luoda uutta: Riihimäellä järjestetään ensi syksynä erikoisjoukkohaun kautta valituille kybervarusmiehille innovaatio- ja yrittäjyyskoulutusta sekä innovaatiohaaste. Tarkoituksena on antaa varusmiehille lisävalmiuksia innovatiiviseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun.

Kokeilulla on tarkoitus selvittää, syntyykö koulutuksen avulla sellaista innovointi- ja ratkaisukykyä, joka parhaimmillaan tuottaa startup-yritystoiminnan siemeniä. Samalla koulutus tukee välillisesti kybervarusmiesten onnistumista päätehtävissään.

Kokeilu antaa perusteita jatkon arvioinnille ja toiminnan mahdolliselle laajentamiselle. On selvää, että tämäntyyppisiä kokeiluja tarvitsemme jatkossa lisää. Erinomaisena esimerkkinä toimii tässä Israelin valtio, jonka kybervarusmiehistä muun muassa Helsingin Sanomat kirjoitti laajan jutun otsikolla Startup-sotilaat huhtikuussa 2022.

Riihimäen kaupunki valmistautuu Nato-jäsenyyden tuomiin mahdollisuuksiin

Suomen tuore Nato-jäsenyys tuo myös uusia kasvun mahdollisuuksia ja Suomessa olevan osaamisen hyödyntämistä koko liittokunnan käyttöön. Riihimäki olisi erinomainen paikka Naton osaamiskeskukselle (Centre of Excellence).

Osaamiskeskuksen ytimen muodostaisivat Riihimäellä olevat Puolustusvoimien yksiköt. Teknisiin johtamisjärjestelmiin keskittyvä osaamiskeskus puuttuu Natolta, ja Puolustusvoimien osaaminen tällä alueella on kansainvälisesti tunnustettua. Monet rakenteet ovat jo valmiina eikä suuria alkupanostuksiakaan tarvittaisi. Korkeaan teknologiaan keskittyvä osaamiskeskus toisi myös lisää kasvua jo vahvaan suomalaiseen yrityskenttään digitalisaation alueella.

Kaupunki on jo nyt reagoinut mahdollisuuden konkretisoimiseksi. Laadimme yhdessä tiekarttaa innovaatiotoiminnan kehittämiseksi, verkoston rakentamiseksi ja toimijoiden sitouttamiseksi yhteistyöhön.

Järjestämme toukokuun lopulla roundtable-tilaisuuden, johon olemme kutsuneet edustajia niin Puolustusvoimista, puolustusteollisuudesta, yksityiseltä ja julkiselta sektorilta sekä akateemisesta maailmasta keskustelemaan uudenlaisesta yhteistyöstä. Olemme lisäksi tiivistäneet vuoropuhelua Puolustusvoimien Riihimäen yksiköiden sekä Panssariprikaatin johdon kanssa.

Kaupungit ovat avainasemassa, kun rakennetaan uusia yhteistyöalustoja kansantaloudellemme elintärkeän kasvun aikaansaamiseksi. Suomen Nato-jäsenyys nähdään Riihimäellä tällaisena kasvun mahdollistajana. Riihimäki on valmis haasteeseen ja uudenlaiseen yhteistoimintaan puolustusalan innovaatiotoiminnan edistämiseksi.

Jouni Eho
kaupunginjohtaja
Riihimäen kaupunki

Ilkka Korkiamäki
kenraaliluutnantti evp.
Riihimäen kaupungin johdon neuvonantaja