Riihimäkeläisellä Isabella Sundbergilla on aarre: tsaarin sukulaisperheen lasijoulukoriste

Pieni korin mallinen lasinen joulukuusenkoriste roikkui 1900-luvun alussa venäläisen emigranttiperheen joulukuusessa Sipoon Östersundomissa. Tekla Nyberg palveli piikana tsaarin sukulaisperheessä, ja perheen ostaessa uusia koristeita hän sai pienen korin lahjaksi. Nyt se on hänen tyttärentyttärentyttärellään Isabella Sundbergilla Riihimäellä, ja se on kuukauden ajan esillä lasimuseon näyttelyssä.

Suomen lasimuseossa Riihimäellä on juuri avautunut näyttely, jossa on esillä saksalaisessa Lauschan pikkukaupungissa perinteisellä suupuhallustekniikalla valmistettuja nostalgisia joulukoristeita.

Sundberg on yli 200 lasipallon jouluttaja

Riihimäkeläinen Isabella Sundberg on henkeen ja vereen jouluihminen, joka koristelee joulukuusen jo marraskuun puolivälissä. Hänellä on yli 200 joulukuusen lasipalloa. Sundberg toi aarteensa, isomummin vanhan kuusenkoristeen, lasinäyttelyn koonneen amanuenssi Uta Laurénin arvioitavaksi.

Laurén toteaa sen olevan Lauschan malli 1800-luvun lopulta. Krouvi kantaosa paljastaa sen tosi vanhaksi. Laurén innostuu, ja pyytää Sundbergin koristeen näyttelyyn. Se pääsee vitriiniin, jossa on vanhimmat joulukoristeet.

”Sain koristeen 93-vuotiaalta mummoltani, joka on saanut sen äidiltään. Isomummini oli piikana tsaarin sukulaisperheessä Sipoossa. Perheen toinen koti oli Cannesissa. Mummo kertoi minulle katsoneensa salaa verhojen takaa Mannerheimia, joka kävi siellä juhlimassa. Palvelusväki sai joskus perheeltä lahjaksi vanhoja vaatteita ja esineitä, ja todennäköisesti sieltä tämä joulupallokin on. Tavallisella palvelusväellä ei olisi ollut varaa moisiin koristeisiin”, Sunberg toteaa.

Laurén kertoo, että lauschalaiset kuusenkoristeet yleistyivät Euroopan aatelisten ja hovien kautta. Kuningatar Victorian saksalainen mies Albert toi joulukoristeita Englantiin. Hän on kotoisin Coburgista, joka on lähellä Lauschaa.

”Kaikki hovit olivat sukulaisia keskenään, ja joulukoristeet levisivät myös Venäjälle keisariperheen kautta. Isabella Sundbergin joulukuusenkoristeen mallista muottiin puhallettua pientä koria tehdään edelleen”.

Lasimuseossa on jouluihmisen paratiisi

Näyttelyn suunnitellut amanuenssi Uta Laurén kertoo, että Lauschan kaasuliekin avulla suupuhalletut ja käsinmaalatut joulupallot ja -koristeet ovat maailmankuuluja. Koristeita on valmistettu kaupungissa jo 1800-luvun puolivälistä, ja siellä on lasikoulu Berufsfachschule Glas. Lauscha elää joulua koko vuoden.

”Onton lasiputken pää lämmitetään kuumalla kaasuliekillä, ja lasinpuhaltaja puhaltaa siitä pallon. Hän voi myös puhaltaa lasipallon muottiin, jolloin siitä tulee esimerkiksi joulupukki, enkeli, sieni tai kukkakori. Myöhemmin se maalataan”, selittää Laurén.

Perinteisten lasikoristeiden mallit ovat pysyneet vuosikymmeniä lähes muuttumattomina. Monet Lauschan lasipajat ovat pieniä yhden miehen yrityksiä.

”Tilasimme myymäläämme lauschalaisen Michael Haberlandin puhaltamia kuusenkoristehahmoja: esimerkiksi joulupukki, enkeli, nokikolari, kirkko ja lintuja. Hän käyttää paljon isoisoisänsä vanhoja muotteja. Lauschalaiset koristeet ovat käsityötä alusta loppuun.”

Myymälässä on myös tsekkiläisiä automaattipuhallettuja lasipalloja, mutta ne ovat käsin maalattuja. Puhaltaminen automaatilla on halvempaa kuin käsityö.

”Näyttelyn Riihimäelle saamiseksi kävin kaksi kertaa Lauschassa neuvottelemassa. Näyttelyssä on satoja kuusenkoristeita, jotka ovat lainassa Lauschan ja Gernheimin lasimuseoilta. Jotain on omista kokoelmistammekin, sillä saimme 1980-luvulla ison lahjoituksen.”

Lasisilmät ovat kuin pieniä taideteoksia

Näyttelyssä on pääosassa tekniikka, lasin puhaltaminen kaasulampulla. Suurin osa joulukoristeista on aikakausittain jaettuina vitriineissä, ja myös nykytuotantoa on esillä. Nostalgisia, vanhojen mallien mukaan tehtyjä uusia koristeita on vaikea erottaa vanhoista.

Joulukuusenkoristeiden lisäksi esillä on taide-esineitä, maljakoita ja pienoisveistoksia. Yllättävintä on huomata, että samalla tekniikalla valmistetaan myös lasisilmiä!

”Lauschassa on kaksi lasisilmäproteeseja valmistavaa yritystä. Ocularprothetik Müller-Uri lainasi näyttelyymme yhdeksän lasisilmää ja he tekivät myös työvaihelaatikon. Lasisilmien teko aloitettiin Lauschassa vuonna 1835, kun würzburgilainen silmälääkäri rohkaisi lasinpuhallusmestari Ludwig Müller-Uria valmistamaan lasisia silmäproteeseja”, Laurén kertoo.

Silmäproteesit ovat kuin mittatilaustyönä tehtyjä pieniä taideteoksia. Materiaalina käytetään kryoliittilasia, jota valmistetaan vain yhdessä lasitehtaassa maailmassa.

Joka jouluksi uusi pallo

Museokaupan torikatoksessa roikkuu saksalaisia koristeita Lauschasta ja tsekkiläisiä koristeita. Kaikki koristeet ovat lampputekniikalla kaasuliekillä käsityönä tehtyjä, käsinmaalattuja ja koristeltuja.
Saksalaiset koristeet maksavat 5-26 euroa ja tsekkiläiset koristeet 1,50-22 euroa.

Sundberg kiertelee ihastellen museokaupassa ja kertoo ostavansa joka vuosi uuden lasisen joulupallon itselleen ja kolmelle lapselleen.

”Täältä mukaani lähtee neljä Lauschan lasista kuusenkoristetta: käkikello, lintu, kukka ja sieni. Ne ovat todella kauniita.”

Reija Ypyä