Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Riihimäen uusi elinvoimajohtaja Anna-Riitta Kujala: ”Ihmiset tekevät kaupungin elinvoimaiseksi”

11.9.2024 2024 Riksussa töissä Elinvoima

Nainen hymyilee valkoisen kaaren alla päällään musta paita, jossa värikkäitä kukkia. Taustalla utuisena vehreää kaupunkimaisemaa.
Elinkeinojohtaja Anna-Riitta Kujala. Kuva: Jenniina Nummela

Riksussa töissä on juttusarja, jossa Riihimäen kaupungin työntekijät kertovat työstään.

Elokuussa elinvoimajohtajana aloittanut Anna-Riitta Kujala, 42, tiivistää, että elinvoima on kaiken kaupunkitoiminnan ydin, kaupungin syke. Elinvoimassa keskiössä ovat ihmiset eli asukkaat, yrittäjät, kaupungissa töissä käyvät ja matkailijat.

”Elinvoimajohtajan tehtävänä on varmistaa, että kaupungissa on tilaa elinvoimalle, jonka ihmiset sitten synnyttävät.”

Kujala kehuu työtään innostavaksi ja kiinnostavaksi. Tärkeintä on yhyttää oikeat ihmiset toimimaan yhdessä. Hänen oman toimintansa kolme ydinsanaa ovat yhdessä, avoimesti ja rohkean luovasti. Vain yhdessä toisten kanssa voi saada aikaan paljon.

Tiiviys on arkkitehdin unelma

”Riihimäki on houkutteleva asuinpaikka, koska se on kaupunkisuunnittelullisesti äärettömän kiinnostava. Se on suomalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen tiiviisti aseman ympäristöön rakentunut kaupunki.”

Kujala näkee vetovoimaisuuden lisäämiselle hyvät edellytykset. Hämeenkatu on kansallisesti merkittävä, historiallinen kauppakatu. Rautatienpuisto on kaupungin vihreät keuhkot ihan ytimessä ja Voimalassa ja veturitalleissa on ainesta monenlaiseen kulttuuri- ja yritystoimintaan.

Kaupunki on aloittanut keskustan elävöittämishankkeen, koska keskustan elinvoimaluku on laskenut.

”Tavoitteena on kasvattaa keskustan houkuttelevuutta ja kävijämääriä muun muassa erilaisten tapahtumien ja markkinointikampanjoiden avulla. Keskusta on paras kokoontumispaikka, jonne täytyy luoda edellytyksiä kohtaamisille.”

Viipyilypaikkoja lisää kaupungille

Elinvoimajohtajan vastuulle kuuluvat kaupunkisuunnittelun lisäksi rakennusvalvonta, ympäristöterveys, kulttuuri- ja museopalvelut sekä ensi vuonna myös työllisyys- ja kotoutumispalvelut.

Kujala on arkkitehdin koulutuksen lisäksi taiteen maisteri ja opiskellut maankäytön suunnittelua sekä johtamista. Aikaisemmin hän toimi Vantaan kaupungin aluearkkitehtina ja johti Kivistön asemakaavoitusta ja kaupunkikehittämistä.

”Vantaalla on seitsemän keskusta, jotka kilpailevat keskenään resursseista. Riihimäellä me kehitämme yhdessä yhtä kaupunkia. Olen tutustunut kävellen ja pyöräillen Riihimäkeen, ja se on omaleimainen ja kompakti, itseään suurempi pikkukaupunki.”

Kujala pitää tärkeimpänä asiana kaupunkisuunnittelussa sitä, mitä talojen välissä tapahtuu. Hän nostaa esille kaksi elinvoimaista kaupunkia Keski-Euroopassa.

”Antwerpenissa Belgiassa on joka paikassa luonnonmukaista vihreää ja suunniteltua tilaa olemiselle ja hengailulle. On tärkeää, että kaupungissa on kohtia, joissa voi oleilla ilman ostopakkoa. Riihimäelle pitää saada lisää vehreyttä ja viipyilypaikkoja, esimerkiksi penkkejä ja lasten leikkivälineitä sinne tänne.”

Kujala vierailee usein siskonsa luona Saksassa Riihimäen kokoisessa Emsdettenin kaupungissa. Siellä on joka lauantai eläväinen tori, jossa paikalliset tuottajat myyvät tuotteitaan. Tori on niin viehättävä, että se vetää kaupunkilaisia sinne tapaamaan toisiaan, vaikka he eivät valtavia määriä ostaisikaan.

Juoksua ja joogaa

Kujala työskentelee kahdessa tiimissä. Kaupunginjohtaja vetää kaupungin johtoryhmää, jossa on kaikki toimialajohtajat.

”Oman elinvoiman toimialani johtoryhmässä ovat vastuualueiden päälliköt, joiden työkenttänä on kaavoitus, maankäyttö, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta, ympäristöterveys, kulttuuripalvelut ja tapahtumat ja museopalvelut. Uskon, että tulemme kehittämään entisestään poikkihallinnollisia tiiviitä yhteistyöryhmiä, koska haluamme nimenomaan kehittää elinvoimaa yhdessä. Siihen tarvitaan osaajia laidasta laitaan.”

Uudessa työssään hän noudattaa sadan päivän suunnitelmaa. 30 ensimmäisen päivän aikana hän tutustuu omaan tiimiinsä, ja 60 päivän sisällä hän yrittää tavata kaikki jatkuvan yhteistyön sidosryhmät. Kaupunkilaisiin tutustutaan viimeistään 90 päivän sisällä.

”Tuskin maltan odottaa Riihimäki-päivää, jolloin varmasti tapaan paljon kaupunkilaisia. Yritän myös kiertää kaikki lounasravintolat, jotta törmäisin riksulaisiin. Kahviloissa luuhaaminen on lempipuuhaani, ja Riihimäellä jo pelkästään Hämeenkadun tuntumassa on viisi kivaa kahvilaa.”

Kujala asuu Helsingissä puolisonsa ja kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa ja kulkee päivittäin InterCity-junalla töihin. Junassa on näin ollen yhteensä kaksi tuntia tehokasta työaikaa päivittäin. Muutto Riihimäelle ei ole suunnitelmissa niin kauan kun lasten koulut ovat kesken. Mutta myöhemmin se kiinnostaisi.

Vapaa-aikanaan Kujala juoksee, joogaa ja lukee. Yleensä hän juoksee aamulla, paitsi jos hyppää jo seitsemältä Riihimäen junaan. Silloin juoksulenkki siirtyy iltaan.

”Juoksu on minulle kuin meditaatiota. En ole vielä juossut Riihimäellä, mutta kävellyt ja pyöräillyt olen paljon. Kesän pyöräreissulla löysin kauniin ja puhdasvetisen Hirvijärven, joka on pyöräilymatkan päässä asemalta.”

Teksti: Reija Ypyä