Riihimäellä panostetaan esteettömään liikkumiseen

Markku Hirvelä saapuu Riihimäen teatterille omalla autollaan. Hän siirtyy pyörätuoliinsa ja kelaa Hämeenaukiolle, jossa olemme keskustelemassa esteettömästä Riihimäestä suunnitteluinsinööri Soili Miekkalan ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tutkijayliopettaja Merja Saarelan kanssa.

Hirvelä kiittää, että kallistettu reunakivi parkkipaikalta aukiolle on miellyttävä pyörätuolin käyttäjälle. Hän huomaa myös laakean huleveden pintakourun, joka on pyörätuolille parempi kuin perinteinen syvä kouru, johon pyörätuolin pyörät juuttuvat pahimmillaan kiinni.

Miekkala toteaa huleveden poiston erityisen tärkeäksi, jotta vesi ei jää aukion pintaan ja muutu jääksi. Vaikka pyörätuolille paras olisi tasainen pinta, niin pieni kaltevuus on tärkeää.

Hämeenaukio on toteutettu esteettömyyden erikoistasolla, jonka kohteiksi valitaan keskusta-alueita, joissa on paljon kulkijoita ja julkisia palveluita. Jatkossa muitakin alueita muutetaan katu kadulta esteettömyyden erikoistasolle.

Miekkala kuvailee, että koko aukion liikenne on järjestetty uudella tavalla. Eri käyttäjäryhmille on reilusti tilaa liikkua. Kävely, pyöräily ja ajorata on selkeästi eroteltu toisistaan eri väreillä ja materiaaleilla. Pyörätie on punaista asfalttia, kävelytie ruskeanharmaata tikkukiveä ja niiden välillä on selkeä kolmen rivin noppakiviraita.

”Sokeita ja heikkonäköisiä auttavat suojatien edustoilla olevat kohopintaiset vaalean kontrastiväriset leveät varoitusalueet. Ylityskohdissa on sekä madallettu pystysuora- että kallistettu reunakivi. Istutusalueiden reunoilla sekä penkkien ja pyörätelineiden ympärillä on noppakivipinta, josta kepin kanssa kulkeva tuntee edessä olevan esteen.”

Myös aukion valaistusta on parannettu maahan asennetuilla kohdevalaisimilla. Aukiolla on myös paljon penkkejä lepäämiseen, ja osassa on ylösnousua helpottavat käsinojat. Aukio on tehty kaikille viihtyisäksi.

Korotettu risteys Puputin kulmassa

Jatkamme Puputin kulmaan eli Hämeenkadun ja Keskuskadun risteykseen. Katutasolla ei voi kaahata autolla, koska korotetun suojatien kohdalla on pakko hidastaa.

”Korotettu ja noppakivin päällystetty suojatie erottuu hyvin näkövammaisille. Myös äänimajakan piipittävän äänen halutaan auttavan tunnistamaan, mistä suojatie alkaa ja mihin se päättyy”, kertoo Merja Saarela, joka opettaa Hamkissa liikkumisympäristön esteettömäksi suunnittelua muun muassa tuleville liikenneinsinööreille.

Hän on kouluttanut myös Riihimäen kaupungin katusuunnittelun työntekijöille esteettömään suunnittelun perusteita. Saarela vetää Elma-hanketta, joka edistää esteettömän liikkumisen matkaketjuja kartoittamalla nimenomaan liikkumisesteisten matkustuskokemuksia.

Hanke edistää Riihimäen pyrkimystä tulla esteettömyyden mallikaupungiksi. Hankkeessa on mukana vammaisyhdistyksiä, liikkumispalveluja tuottavia yrityksiä, Matkahuolto, Riihimäen kaupunki, VR ja Finntraffic, joka vastaa asemien matkustajainformaatiosta.

”Hanke auttaa liikenneratkaisujen kehittämistä sellaisiksi, että yhä useammalla olisi mahdollisuus käyttää julkista liikennettä. Mutta jo ennen matkaa pitää tietää, ovatko kaikki matkaketjun osat esteettömiä ja toimivatko esimerkiksi asemien hissit. Moni Kela-takseilla kulkeva voisi kulkea julkisilla, jos liikenneratkaisut olisivat esteettömiä”, Saarela toteaa.

Hän kehuu Riihimäen R-kyytiä huikean hienoksi ovelta ovelle -palveluksi. Kyydin voi tilata myös soittaen, jos ei halua käyttää puhelinsovellusta. Riihimäellä kaikki bussit ovat esteettömiä.

”Ikäihmiset ovat hirveän tyytyväisiä R-kyytiin, jolla pääsee kaupunkialueella mihin vain. Kun suuret ikäluokat vanhenevat, heille on suuri kynnys siirtyä käyttämään joukkoliikennettä. R-kyyti voisi olla hyvä ratkaisu monelle.”

Elma-hankkeessa kuunnellaan liikuntaesteisten kokemuksia. Saarela teki kesällä matkan Riihimäeltä Lahteen pyörätuolia ja rollaattoria käyttävien kaupunkilaisten kanssa. Lahteen lähtevään vanhaan sähkömoottorijunaan pitäisi nousta raput ylös junaan. Tämä ei onnistu rollaattoria ja pyörätuolia käyttäviltä.

”Niinpä menimme junalla Keravalle, tarkoituksena vaihtaa siellä Lahden junaan. Mutta Keravan asema hissi olikin rikki, eikä tarjolla ollut infoa vaihtoehtoisesta reitistä. Ohikulkija opasti pidemmän kävelyreitin, jonka kautta pääsee luiskalla laiturille. Mutta rollaattoria käyttävä ei jaksa kävellä yli puolen kilometrin matkaa. Olimme ostaneet pyörätuoliliput, ja siinä yhteydessä olisi pitänyt saada tieto rikkinäisestä hissistä. Hissi on Väyläviraston vastuulla”, Saarela toteaa.

Digitaalinen saavutettavuus on yhtä tärkeää kuin fyysinen saavutettavuus. Vielä on paljon kehitettävää. Saarela on tehnyt töitä muun muassa Näkövammaisten keskusliiton ja Väyläviraston kanssa.

”Talvikunnossapito on iso ongelma esteettömyydelle. Väylävirasto, HAMK ja liikennealan opiskelijat alkavat innovoida, mitä voisi tehdä toisin. Pohjana ovat monen vuoden aikana Väylävirastolle tulleet valitukset.”

Tavoitteena esteettömät bussipysäkit

Saarela kiittää aktiivista yhteistyötä järjestöjen ja Riihimäen kaupungin kesken. Se on tuonut hyviä tuloksia. Nyt on työn alla esteettömyyskartoitus bussipysäkeille.

”Siihen tarvitaan Matkahuolto mukaan, koska pysäkkitiedot pitää viedä valtakunnallisiin tietokantoihin. Riihimäki näyttää tietä muille pienille kaupungeille, miten liikenneasioita voi tehdä esteettömäksi.”

Hänen oppilaansa tulevat ympäri Suomea, ja he tekevät omista kotipaikoistaan esteettömyyskartoituksia ja ottavat kuvia.

”Näistä näen, että esteettömät ratkaisut tulevat aina ensin isoihin kaupunkeihin”, Saarela toteaa.

Markku Hirvelä ei ole käyttänyt julkista liikennettä – ainakaan vielä. Kaupungille hän lähtee omalla autollaan, ja säästä riippuen ottaa apuvälineeksi jalkaproteesit tai pyörätuolin.

”Jos matka autolta on lyhyt ja tiedän, että on pari rappusta kuljettavana vaikkapa Hämeenkadun liikkeeseen, otan mukaan proteesit. Pitkällä matkalla käytän pyörätuolia, sillä liikkuminen on raskasta proteesien ja kyynärsauvojen avulla. Töissä sisällä käytän proteeseja ja kyynärsauvoja liikkumisen apuna.”

Hirvelä kiittää, että hän pääsee Riihimäellä hyvin kulkemaan pyörätuolilla. On aika tasaista, luiskat on tehty hyvin ja invapysäköintipaikkoja on riittävästi.

Teksti: Reija Ypyä
Kuvat: Jenniina Nummela

Mikä on sinusta vuoden 2024 riihimäkeläinen esteettömyysteko? Vielä ehdit äänestää, aikaa on perjantaihin 31. tammikuuta 2025 asti.