Riihimäellä noin 200 ukrainalaisen yhteisö – kotoutumisohjaajat auttavat Riksuun muuttaneita arjen asioissa

Riksussa töissä on juttusarja, jossa Riihimäen kaupungin työntekijät kertovat työstään.

Vuoden Riihimäellä asuneet ukrainalaiset Olha Sahan, Dmytro Zubenko ja heidän 14-vuotias Liza-tyttärensä kehuvat uuden kotikaupunkinsa toimivuutta, metsiä ja puistoja sekä kotiaan Peltosaaressa. Vieressä myhäilevät heitä auttaneet kotoutumisohjaaja Anton Batura ja kotoutumispäällikkö Juha Hiltunen.

”Arvostamme rauhallista kotona oloa ja varmuutta huomisesta. Riihimäen kaupunki on antanut meille paljon. Tulimme tänne heinäkuussa 2022, ja saimme juuri kotikuntaoikeuden. Olemme jo työn syrjässä kiinni, sillä Olha opiskelee Hyriassa puhtaus- ja kiinteistöalaa ja minä olen neljän viikon työharjoittelussa Würthilla”, Dmytro Zubenko kertoo.

Kotoutumisohjaaja Anton Batura (kuvassa keskellä) tuli Riihimäelle kesällä 2022 äitinsä ja vaimonsa kanssa. Ukrainassa hän työskenteli kielenkääntäjänä. Juha Hiltunen palkkasi hänet helmikuussa 2023 tiiminsä auttamaan ukrainalaisia.

Kasvua maahanmuutosta

”Havahduin joulukuussa 2022 siihen, että Riihimäellä asui satoja ukrainalaisia, joille avautui 1. maaliskuuta kuntaan siirtymisen mahdollisuus. Kun vastaanottopalveluista siirrytään kunnan ja hyvinvointialueen palveluihin, henkilö on tasavertainen kunnan asukas ja oikeutettu kunnan palveluihin”, Hiltunen selittää.

Suomessa vain noin 30 prosenttia kunnissa asuvista ukrainalaisista on hakenut kotikuntaoikeutta, mutta Riihimäellä luku on noin 60 prosenttia. Esimerkiksi syyskuussa oikeuden sai 29 ukrainalaista ja lokakuussa 27. Työikäiset ovat merkittävin ryhmä.

”Teemme kotoutumispalveluissa alkuhaastattelun kaikille kuntaan siirtyneille ukrainalaisperheille. Kaikki ovat jäämässä pysyvästi eli Riihimäen yli 200 hengen ukrainalaisyhteisö jatkaa kasvuaan”, Hiltunen toteaa.

Riihimäen kaupunki haluaakin kasvaa, ja yksi keino on maahanmuutto. Kotoutumispalveluiden kuusihenkinen tiimi auttaa kaiken maalaisia, mutta erityisen selkeä toimintasuunnitelma on ukrainalaisille. Kotoutumispalveluiden asiakasmäärä on tänä vuonna kasvanut lähes 500 prosenttia.

”Haluamme tehdä hyvää kotoutumistyötä, jotta säästyisimme ongelmilta. Mietimme keinoja saada yhteen suomalaiset ja ukrainalaiset niin asumisessa, koulussa, töissä kuin harrastuksissakin. Teemme tiivistä yhteistyötä yhdistysten, urheiluseurojen, musiikkiopiston, taidekoulun ja nuorisopalveluiden kanssa, jotta ukrainalaiset löytäisivät harrastuksen. Esimerkiksi kirjastolla alkoi marraskuussa kaikille avoin taidekerho, jossa on suomalainen ja ukrainalainen taideohjaaja.”

Tärkeä tie työelämään

Hiltusen tiimi tekee yhteistyötä kaikkien kaupungin toimialojen kanssa ja panostaa yritys- ja oppilaitosyhteistyöhön.

”Aikaisemmin kotoutumistyö on ollut enemmän sosiaalipalvelua. Haluamme eroon siitä leimasta, sillä keskitymme työllistymiseen ja kotoutumiseen. Jos kaupungin työllisyyspalvelut tai yritys ottaa meihin yhteyttä etsiessään työntekijää, käännämme ilmoituksen ukrainaksi ja lähetämme sen ukrainalaisyhteisölle ja olemme myös mukana rekrytointiprosessissa tulkkaamassa”, Hiltunen kertoo.

Kaupunki on työllistänyt ukrainalaisia esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Kun he ovat hakeneet kotikuntamerkintää, heille avautuu valtion 6, 8 tai 12 kuukauden palkkatukioikeus. Työnantajan näkökulmasta se helpottaa rekrytointia.

”Työkaluyritys Würth on ostanut Hyrialta logistiikan alan rekrytointi- ja koulutuspalvelun. Seitsemän ihmistä on siellä nyt työharjoittelussa pakkaajina ja kerääjinä. Hyria tekee operatiivisen yhteistyön, mutta kotoutumispalvelut on ollut mukana löytämässä sopivia ihmisiä sinne.  Moni ukrainalainen on myös lähihoitajakoulutuksessa”, Hiltunen kertoo.

Maahanmuuttajille kuuluu TE-toimiston kotoutumiskoulutus, yhteiskuntaorientaatio ja kielikoulutus. Perusopetuksessa on noin 150 ukrainalaista lasta, ja monet heistä osaavat jo hyvin suomea.

”Kieli on avain kotoutumiseen. Neuvottelin juuri Riihimäen kansalaisopiston kanssa kaksi uutta yhteensä 30 hengen suomen kurssia alkavaksi. Tämä on ollut pullonkaula Riihimäellä. Lähetämme kuukausittain kaikille Riksuun muuttaneille maahanmuuttajille kirjeen, jossa kerromme tiiviisti kaupungin palveluista. Kaupungin kotisivut on käännetty myös ukrainaksi.”

Apua ja tietoa ukrainaksi

Kotoutumisohjaaja Anton Batura kääntää tiedotteita ukrainaksi ja vastaa ukrainalaisten kysymyksiin verkossa. Maanantaisin ja torstaisin hän auttaa kasvokkain Riksulassa ukrainalaisia käytännön asioissa.

”Teemme yhdessä esimerkiksi sähkösopimuksen tai käymme pankissa. Tärkeä osa työtäni on auttaa kunnan asukkaaksi siirtymisessä. Tykkään työstäni tosi paljon, vaikka minulle ei ole vastaavasta kokemusta Ukrainassa. Onneksi voin aina kysyä apua Juhalta.”

Kotoutumispalvelut järjestävät Riksulassa (Eteläinen Asemakatu 2) teemoittain yhteiskuntaorientaatiota. Silloin pyydetään esimerkiksi terveyskeskuksesta hammashoitaja kertomaan hammashoidosta ja kotoutumispalvelu järjestää ukrainan tulkit.

Hiltunen kuvailee työssään parhaaksi kotoutumiseen liittyvät onnistumisen elämykset.

”Kun asiakkaamme saa työ- tai opiskelupaikan ja löytää harrastuksen, se tuntuu hienolta.”

Riihimäen kaupungin kotoutumispalvelut

• Kotoutumispalveluissa on noin 350 asiakasta, joista ukrainalaisia noin 270. Vastaanottopalveluiden piirissä on noin 500 ukrainalaista.
• Kotikunnan saaneita ukrainalaisia on 233. Määrä on 59 prosenttia edellytykset täyttäneistä, jotka voisivat hakea kotikuntaa.
• Riihimäen asukkaista noin 5,5 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Äidinkieleltään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia on 1568. Eniten on venäjää, viroa, vietnamia, englantia, turkkia, thaita, arabiaa ja puolaa puhuvia. Tilasto on tehty 31.12.2022.
• Pakolainen vai maahanmuuttaja? Suomi ottaa vuosittain kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä. Kiintiö oli 1050 henkeä vuonna 2023. Eduskunta päättää ensi vuoden kiintiön joulukuussa. Hallitusohjelmaan on kirjattu kiintiöksi 500 henkeä. Ely-keskusten kautta heidät jaetaan kuntiin.
• Turvapaikanhakija tulee rajalle, anoo turvapaikkaa ja hänet ohjataan vastaanottokeskukseen, jossa lähtee turvapaikkaprosessi käyntiin. Valtion Maahanmuuttovirasto hoitaa sen.
• Ukrainalaisten osalta EU organisoi uuden nopeutetun tilapäisen suojelun statuksen, jonka perusteella myönnetään oleskelulupa Ukrainasta sotaa paenneille.
• Maahan voi toki muuttaa muistakin syistä. Viime vuosina Suomeen on muuttanut enemmistö työluvalla. Samoin kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat olleet kasvussa. EU-kansalaisilla on Schengen-alueella vapaa liikkuvuus.
• Maahanmuuttovirasto vastaa vastanottokeskusten kustannuksista.  Riihimäellä on iso vastaanottokeskus, joka tuottaa peruspalvelut asiakkailleen. Kaupunki kuitenkin tarjoaa varhaiskasvatusta sekä perusopetusta myös vastaanottopalveluissa oleville lapsille.

Reija Ypyä