Riihimäellä keskustellaan rakentavasti kansainvälistymisen haasteista ja mahdollisuuksista

Riihimäelle on siirtynyt vastaanottokeskuksista satoja Ukrainasta sotaa paenneita ihmisiä, jotka muodostavat kaupunkiin suuren ukrainalaisyhteisön, joka kasvaa edelleen.

Lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on aloittanut Riihimäen kampuksellaan kaksi uutta kansainvälistä opintolinjaa, mikä on näkynyt kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheidensä saapumisena kaupunkiimme. Kaupunginvaltuuston asettama vuosittainen väestökasvutavoite 0,2 % on ylitetty maahanmuuton ansiosta. Ja kasvu jatkuu.

Tilastokeskus julkaisi hetki sitten oman ennusteensa maamme väestönkehityksestä. Viesti oli selkeä. Ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy ja maan sisäinen muuttoliike keskittyy suuriin kaupunkeihin. Kysymys kuuluukin, miten Riihimäen kaupunki aikoo vastata väestön kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin?

Kaupunginvaltuusto näkee kansainvälisyyden aitona mahdollisuutena

Kansainvälisyyteen liittyvä keskustelu sai lähtölaukauksen Riihimäen kaupunginvaltuuston seminaarissa 24.-25. lokakuuta 2024. Viranhaltijoiden positiivinen havainto seminaarista ja sen kansainvälisyystyöpajasta oli, että kaupungin ylin päättävä elin, puoluetaustasta riippumatta, näkee kansainvälisyyden Riihimäellä aitona mahdollisuutena ja erityisenä kilpailuetuna muihin saman kokoluokan kaupunkeihin verrattuna. Valtuutetut keskustelivat poliittisesti herkästä aiheesta analyyttisesti ja keskittyen nimenomaisesti Riihimäen näkökulmaan. Kansainvälistyminen kun ei ole pelkästään väestökasvua, vaan siihen liittyy myös kielteisiä ilmiöitä, joista on pystyttävä keskustelemaan aivan samoin kuin kaikista positiivisistakin asioista, jotka kansainvälisyyteen liittyy.

Valtuustoseminaarissa esillä oli kansainvälinen Riihimäki -toimenpideohjelman laatiminen. Tavoitteeksi asetettiin, että kaupunki lähtee työstämään läpileikkaavaa kansainvälistymisen toimenpideohjelmaa, jossa kaikki mahdollisuudet ja haasteet tuodaan julki ja yhdessä pohditaan, millä keinoin pystymme jatkossakin olemaan edelläkävijä – kestävän kasvun näkökulmasta.

Kansainvälistyminen tuo kasvua ja takaa sen, että nopeasti heikkenevän huoltosuhteen vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Samaan aikaan meidän on kuitenkin pohdittava, miten taklaamme alueellisen eriytymisen, rasismin, lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden kotoutumisen haasteet, miten työllistämme vaikuttavimmin ja erityisesti, miten turvaamme hyvän elämän kaikille Riksuun muuttaneille.

Kansainvälisten osaajien houkuttelu pk-yritysten kohtalon kysymys

Riihimäen kaupunki on tunnistanut kansainvälisen rekrytoinnin arvon yrityksille ja alueen elinvoimalle. Kaupunki antaa tukea alueen yrityksille kansainvälisen rekrytoinnin prosesseissa sekä tuottaa laadukkaita asettautumispalveluita kansainvälisille osaajille ja opiskelijoille sekä heidän perheilleen. Juuri julkaistu E2 Tutkimus -tutkimuslaitoksen raportti maalaa kansainvälisten osaajien houkuttelun jopa pk-yritysten kohtalon kysymykseksi lähitulevaisuudessa. Ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnit ovat pk-yrityksille iso mahdollisuus. Tarvitaan avointa vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten kanssa, jotta saamme kaikkien tarpeet ja ajatukset kuuluviin.

Riihimäen kaupungin tunnettuus on kehittynyt bränditutkimuksen tulosten valossa myönteiseen suuntaan viimeisen viiden vuoden aikana. Vetovoimaa meillä siis on. Kansainvälisyysteeman ympärillä pitovoima luo meille aidon haasteen. Kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden pitää saada ensinnäkin heidän tarvitsemansa asettautumispalvelut ja muut peruspalvelut, mutta tärkeämpi seikka on, että he tuntevat olevansa tervetulleita kaupunkiin. Tässä tarvitaan kaikkia riksulaisia, yrityksiä, yhdistyksiä, seuroja, siis meitä kaikkia.

Riihimäkeä tehdään tutuksi monilla eri kansainvälisillä areenoilla ja jokaisella meillä on oma roolinsa tässä tehtävässä. Yrittäjät tarvitsevat osaavaa työvoimaa, kaupunki tarvitsee lisää ihmisiä, urheiluseurat tarvitsevat lisää harrastajia, museot tarvitsevat lisää yleisöä. Näitä kaikkia tavoitteita tukee kansainvälistyminen ja se on meidän kaikkien yhteinen asia.

Jouni Eho, kaupunginjohtaja
Juha Hiltunen, kotoutumispäällikkö