Pikkukaupungissa on hyvä olla opettajana

Riksussa töissä on juttusarja, jossa Riihimäen kaupungin työntekijät kertovat työstään.

Eteläisen koulun opettajat Jukka Eronen ja Anja Sankari kiittävät koulun sijaintia keskellä ihmisen kokoista pikkukaupunkia. Oppilaiden kanssa on helppo kävellä niin museoon, kirjastoon, uimalaan kuin luontopoluillekin. Junalla pääsee kätevästi kauempaakin töihin Riihimäelle.

Työ pysyy mielekkäänä, kun pääsee itseään innostavaan lisäkoulutukseen. Eronen on hankkinut lisäoppia robotiikasta, Sankari ympäristökasvatuksesta.

Robotiikan kautta ulkomaille kisaamaan

”Valmistuttuani luokanopettajaksi vuonna 2014 opetin ensin vuoden Hyvinkäällä ja syksyllä 2015 siirryin Riihimäen Eteläisen koulun opettajaksi. Robotiikka alkoi parin vuoden kuluttua tulla vahvasti Riihimäelle ja pääsin moniin kiinnostaviin koulutuksiin. Olin monta vuotta koulumme robotiikkavastaava, mutta nyt toimin robotiikkavastaavan aisaparina”, Eronen kertoo.

Riihimäki on robotiikan opettamisen edelläkävijä Suomessa. Kaupunki panostaa siihen, ja jokainen opettaja koulutetaan robotiikkaan muutaman päivän peruskoulutuksella.

”Välillä koulutuksia on ollut Riihimäen ulkopuolellakin. Ollaan arkena pari yötä jossain ja opiskellaan tehokkaasti. Alkuopetusopettajille sekä ala- ja yläkouluille on eri koulutussisällöt.”

Robotiikan opetuksessa yhdistyy mekaaninen rakentaminen ja ohjelmointi. Robotiikka on ongelmanratkaisua, luovuutta ja ryhmätyötätaitoja. Sen opettaminen aloitetaan Riksussa jo esikouluiässä.

”Meidän koulumme vitosilla on robotiikkaa yhdeksän kaksoistuntia vuoden aikana. Heidän syksyn robotiikkajaksonsa loppui juuri. Aiheena oli hyötykäyttöön tarkoitettu robotti, ja he rakensivat autopesurin legopalikkamaisilla vex-osilla, jotka perustuvat vex robotics -välineistöön.”

Eronen kehuu robotiikkaa kiehtovaksi maailmaksi, joka tuo esimerkiksi käsityön ja ympäristöopin opettamiseen uusia mahdollisuuksia.

Riihimäellä on joka koulussa robotiikkakerho. Eteläisen koulun kerhossa on noin 20 oppilasta, ja yleensä he ovat 3–5-luokkalaisia. Kerhon toiminta tähtää robotiikkakisoihin. Ensin kisataan koulujen välillä, sitten SM-kisoissa Riihimäellä ja yläkoulujoukkueiden on mahdollista päästä ulkomaille kisaamaan.

”He aloittavat keväällä rakentamisen, ja palo tehdä on välillä niin iso, että he haluavat jatkaa välitunneillakin työtä. Näen paljon onnistumisia ja on siistiä pystyä auttamaan heitä. Pääsin viime vuonna koulun robotiikkajoukkueiden kanssa Pärnuun kisaamaan. Opettajana on hienoa päästä seuraamaan pitkäjänteisen toiminnan tulosta.”

Ammatin parhaimpina puolina Eronen pitää sitä, että itseään voi kehittää monella tavalla. Esimerkiksi Riihimäellä voi erikoistua robotiikkaan tai draamapedagogiikkaan. Eronen on myös Eteläisen koulun apulaisrehtori eli hän hoitaa juoksevia asioita rehtorin tukena.

”Ylivoimaisesti parasta opettajana on vapaus tehdä työstä oman näköistä omalla persoonallaan, opetussuunnitelman puitteissa.”

Vihreä tiimi suunnittelee ekotekoja

Kakkosluokan opettaja Anja Sankari aloitti lastentarhanopettajana esikoulussa, mutta innostuikin niin koulumaailmasta, että opiskeli vielä luokanopettajaksi.

”Valmistuin vuonna 2008 ja tulin Eteläiselle opettamaan 1–2-luokkia. Meillä on käytössä kynä, paperi ja perinteinen kirja, sillä ne ovat tärkeitä koulupolun alussa.”

Sankari on ollut jo useamman vuoden koulunsa kiertotalousvastaava. Hän kehuu ympäristökasvatuksen antavan paljon, kun oppilaiden kanssa mietitään pieniä ekotekoja koulun arkeen.

”Meillä on myös todella hyvä kiertotalousopetuksesta vastaavien opettajien porukka, jossa on jokaiselta ala- ja yläkoululta yksi opettaja. Kokoonnumme muutaman kerran vuodessa vaihtamaan ideoita. Esimerkiksi lähiluontokohteista on hyvä, yhdessä koottu lista. Tämä porukka antaa valtavasti kollegiaalista tukea.”

Kiertotalous on Riihimäen kärkihankkeita, sillä kaupungin tavoitteena on olla päästötön vuonna 2030. Kiertotalous tuli opetussuunnitelmaan jo vuonna 2019. Riihimäen kiertotalousopetus palkittiin kunniamaininnalla Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailussa vuonna 2022.

Eteläinen koulu haki ja sai vihreä lippu -sertifikaatin useiden vuosien ajan. Mutta koska siihen liittyy valtavan paljon raportointityötä, nyt on päätetty toimia entiseen tapaan ilman vihreä lippu -statusta. Koululla on vihreä tiimi, jossa on jokaiselta luokalta kaksi oppilasta miettimässä ympäristöasioita.

”Tiimi päätti, mitkä kymmenen ympäristöasiaa laitetaan tämän lukuvuoden vihreisiin tehtäviin luokissa. Näitä ovat muun muassa luokan kierrätysastiat ja niiden ohjeiden lukeminen, ulkovaatteiden nimikointipäivä, lähiympäristön siivouspäivä ja ruokahävikin vähentämispäivä.”

Sankari kertoo olleensa vastikään antoisassa yhteispelikoulutuksessa, jossa paneuduttiin oppilaiden ryhmätyö- ja työskentelytaitojen kehittämiseen.

”Tavoitteena on vahvistaa lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka tuntuvat välillä olevan katoavaa kansanperinnettä.”

Osa kiertotalousopettajista on osallistumassa kestävä, tutkiva koulu -koulutukseen, jonka Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK järjestää yhdessä Helsingin yliopiston Lammin biologisen tutkimusaseman kanssa. Sankari käy sen ehkä ensi vuonna.

”Opettajan työssä parasta ovat lapset ja oppimisen ilon kokeminen yhdessä. Myös pikkukaupungin työyhteisö tukee. Tunnen suurimman osan opettajista, ja joka toinen vastaantulijakin on tuttu, entisiä oppilaita tai heidän vanhempiaan”, Sankari nauraa.

Reija Ypyä

Katso video Riihimäellä robotiikkaa ja kiertotaloutta opiskellaan pienestä pitäen YouTube-upotteena.