Letkajenkkaa, pulkkamäkeä ja karjalanpiirakoita – Harjunrinteen koulu on Riihimäen kansainvälisin

Harjunrinteen koulu on Riihimäen kansainvälisin koulu, sillä koulun käytävillä voi säännöllisesti kuulla esimerkiksi portugalin, liettuan tai turkin kieliä. Koulu on mukana useissa kansainvälisissä projekteissa, joiden kautta riihimäkeläiset oppilaat, vanhemmat ja opettajat isännöivät muualta tulevia vieraita.

Vieraiden aamupäivä kuluu aina koululla majoittavan oppilaan mukana tavallisilla tunneilla ja projektityöskentelyssä. Iltapäivisin retkeillään.

”Usein vieraat kutsutaan Riihimäelle talvella, jotta he saavat kokea lumen. Menemme aina Hirvijärvelle Kotaniemeen saunomaan ja pulahtamaan avannossa. Talviuinti on uusi kokemus monille riksulaisillekin! Myös hiihtoa, luistelua ja pulkkamäkeä kokeillaan vieraiden kanssa”, kertoo kansainvälisyystoimintaa vetävä historian ja yhteiskuntaopin opettaja Vesa Vanhanen.

Ulkomaalaisten vieraiden kotimajoittajat löytyvät helposti, kun Vanhanen laittaa kyselyn Wilma-viestillä ensin yseille, sitten kaseille ja seiskoille. Vieraista tulee oppilaille positiivisia ja avartavia kokemuksia, ja vanhemmat kiittävät toiminnasta. Jotkut perheet ovat jopa ystävystyneet.

”Kun meille tulee vieraita, on majoittajille ja nuorille ilta ennen vieraiden saapumista. Samalla lailla ennen meidän oppilaidemme reissua on vanhempien ilta, johon oppilaatkin tulevat.”

Ystävyyskaupungin koulu

Kansainvälinen toiminta alkoi yli 15 vuotta sitten, kun Vanhanen otti yhteyttä Riihimäen ystäväkaupungin, Latvian Olainen, yläkouluun. Pian sinne lähti 20 oppilasta vierailemaan, ja olainelaiset tulivat vastavierailulle. Oppilaat majoittuivat kodeissa.

”Hyvien kokemusten ansiosta toiminta lähti laajenemaan. Seuraavaksi tuli Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen kansainvälisyysohjelma, jonka vaihdoissa oppilailla on projekti, joka liittyy koulussamme usein robotiikkaan tai ympäristöasioihin.”

Tammikuussa Harjurinteeseen tulee 20 yläkouluikäisen oppilaan ympäristöasioihin keskittyvä Sloveniasta, Turkista, Alankomaista, Espanjasta ja Portugalista. He majoittuvat kodeissa.

”Teemme yhdessä vieraiden kanssa hiilijalanjälkimittauksia ja videosanakirjan ilmastoon liittyvistä sanoista eri kielillä. Vaatteiden tuunauspajassa tehdään kirpparivaatteesta entistä ehompi.”

Edellisen kestävän kehityksen projektin vieraiden piti etsiä Riihimäeltä virtuaalinen kaivo kännykälle tehdyn lisätyn todellisuuden sovelluksen kautta. Kun vanhanaikainen pumppukaivo ilmestyi kännykkään, piti heidän vastata siihen liittyviin kysymyksiin.

”Kun maltalaiset ja italialaiset vierailivat meillä viime vuonna, he saivat leipoa karjalanpiirakoita karjalaisen isoäidin opastuksella. Useimmissa maissa ei ole lainkaan kotitalousopetusta, ja hyvin varusteltu kotitalousluokkamme saa aina ihailua.”

Kansainvälisyys on koulun positiivista arkea

Riihimäkeläiset oppilaat käyvät säännöllisesti Sloveniassa robotiikan tiimoilta ja sinne valitaan robotiikkaa harrastavia oppilaita. Koululla on aktiivinen robotiikkakerho, jossa oppilaat suunnittelevat pienryhmissä robotin. Sen pitää kyetä tekemään annettu tehtävä joko kaukosäätimen komennoilla tai ohjelmoinnilla.

”Meillä on helmikuun alussa lopussa robotiikan SM-kisat Riihimäellä. Lähdemme kuuden oppilaan ja kahden opettajan kanssa alkuvuodesta Sloveniaan robotiikkakisoihin toimitsijoiksi ja myös osallistumaan kisaan.”

Kansainvälisten vieraiden ja reissujen myötä oppilaat rohkaistuvat puhumaan englantia. Varsinkin matkalla he puhuvat Vanhasen mukaan rohkeasti, vaikka kotioloissa epäilisivät sosiaalisia kykyjään ja kielitaitoaan. He huomaavatkin puhuvansa hyvin englantia ja ovat usein enemmän ulospäin suuntautuneita kuin monien muiden maiden oppilaat.

”Oppilaiden täytyy rohkaistua esiintymään reissussa ja täälläkin vetämään ryhmiä. Eräs oppilas, joka ei ollut kovin ulospäin suuntautunut, veti letkajenkan Maltalla lämmittelyleikkinä noin 50 ihmiselle. Eli parhaimmillaan he löytävät itsestään uusia piirteitä.”

Keväällä Harjurinteen oppilaita lähtee käymään Sloveniassa, Italiassa, Puolassa, Portugalissa ja Maltalla.  Ensiksi pyritään aina valitsemaan vanhimmat eli ysiluokkalaiset ja ensikertaa matkalle lähtijät.

”Tämä on oppilaille mahtava ja tasa-arvoinen mahdollisuus, sillä lähtö ei ole rahasta kiinni. Erasmus+ on EU-rahaa, joten oppilaat eivät maksa vaihdoista mitään. Moni oppilas on ollut ensimmäistä kertaa lentokoneessa ja ulkomailla.”

Monenlaisia projekteja

• Erasmus+ -ohjelman puitteissa miljoonat eurooppalaiset nuoret ja opiskelijat voivat opiskella ja harjoitella ulkomailla ohjelman tuella. Erasmus+ on EU-rahaa, joten oppilaat eivät maksa vaihdoista mitään. Vuonna 2023 Harjurinteen koulu osallistuu useisiin Erasmus+ -projekteihin.
• Opetushallitus on myöntänyt Harjunrinteen koululle Erasmus-akkreditoinnin 1.2.2022 alkaen. Se on lupaus kansainvälisen toiminnan rahoituksesta vuosille 2022–2027.
• Scope on Sustainability Connects Europe eli ympäristöasioihin keskittyvä kestävän kehityksen projekti. Siinä on oppilaita Sloveniasta, Turkista, Alankomaista, Espanjasta, Portugalista ja Suomesta.
• ARTse eli Augmented Reality Enhanced Toolkit for sustainable Education on maltalaisten vetämä projekti, jossa lisätyn todellisuuden kautta opetetaan oppilaille kestävän kehityksen asioita. Artse-porukassa on Italia, Malta ja Suomi.
• NordPlus on Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen kansainvälisyysohjelma, jonka projekti liittyy koulussamme usein robotiikkaan tai ympäristöasioihin.

Reija Ypyä