Kymmeniä totuuksia Riihimäestä

Oletko koskaan miettinyt, kuinka pitkä on Riihimäen vankilan tiilimuuri? Entä mikä on Riihimäen korkein piippu? Olit tai et, tässä faktoja Riihimäestä:

• Riihimäellä asuu 17 ihmistä, jonka sukunimi on Riihimäki.
• Vuonna 1960 Riihimäellä oli 974 katuvalolamppua. Tällä hetkellä katuvalaisimia on 7690.
• Riihimäen vesitornin huipulle on matkaa 168 portaan verran.
• Riihimäen kauppaoppilaitos otti vuonna 1966 ensimmäisenä kauppaoppilaitoksena Suomessa opetusaineeksi atk-peruskurssin. Tietotekniikan opetus oli pitkään kauppaoppilaitoksen erityispiirre.
• Riihimäen kaupunginmuseon vanhimmat esineet, tasataltta ja kirves, ovat mesoliittiselta kivikaudelta, joka ajoittui Suomessa aikakaudelle 8850–5200 eaa. Mesoliittinen kivikausi tunnetaan myös metsästäjä-keräilijä – kautena, sillä sen ajan kulttuuri pohjautui metsästykseen ja kalastukseen sekä sienten, marjojen ja kasvien keräilyyn. Riihimäen kaupunginmuseossa on esillä myös useita muita kivikautisia esineitä.

 

• Riihimäen korkeimmat piiput sijaitsevat Fortum Waste Solutionsin Kuulojan laitoksella. Niiden korkeus on hieman yli 70 metriä.
• Riihimäen kaupungin kanssa 60-vuotissyntymäpäiväänsä viettää tänä vuonna 406 riihimäkeläistä. Onnea!
• Yksi Suomen lasimuseon kokoelmaan kuuluvista oudoimmista esineistä on puristettu lasikuituvene, jonka korkeus on 24 senttimetriä, pituus 74 senttimetriä ja leveys 27 senttimetriä. Veneessä on Flipper 717 s – tarramerkinnät.
• Riihimäen pamaus on sisällissodassa sattunut ammusvaunun räjähdys. Se tapahtui, kun Saksan Itämeren divisioonan hyökkäys jatkui Helsingistä pohjoiseen, Riihimäelle. Ratapihalla ollut ammusvaunu räjähti tykistökranaatin osumasta. Aikalaisten mukaan räjähdys ”huumasi korvat kilometrien säteellä, nostatti kymmenien metrien korkuiset tulenlieskat, väänsi kiskot mutkalle ja lennätti niiden kappaleita kolmen kilometrin päähän.”
• Riihimäen tunnetuin some-eläin lienee Omenalaakson Blaze –labradorinnoutaja. Sen erityisominaisuutena on valkopälvisyys, joka värittää Blazen mustaa karvaa valkoiseksi. Blazella on Instagramissa noin 11700 seuraajaa. Blazea voi seurata myös Facebookissa ja Tiktokissa. Lisäksi se on saanut niin kotimaista kuin kansainvälistä mediahuomiota.

 

• Riihimäen taidemuseon mystisin esine on puinen Horus-veistos egyptiläisten esineiden kokoelmasta. Horus on haukkapäinen muinaisegyptiläinen auringon- ja taivaanjumala, Isiksen ja Osiriksen poika. Egyptiläisen mytologian mukaan Horus kosti isänsä Osiriksen surmaamisen Sethille ja nousi tämän paikalle Egyptin kuninkaaksi. Puiset patsaat liittyvät muinaisiin hautarituaaleihin. Vainajan arkkua kuljetettiin puusta veistetyllä veneellä, jonka kyydissä oli erilaisia jumalia. Patsas on parhaillaan esillä taidemuseossa.
• Jogurtin teollinen valmistus alkoi Suomessa Tuottajain Maito Oy:n Herajoen meijerissä vuonna 1968. Tuotesarjaan sisältyi ensivaiheessa maustamaton jogurtti ja mansikka-, mustikka- ja ananasjogurtit. Maustamattoman jogurtin kahden desilitran pakkauksen hinta oli 35 penniä ja maustettujen jogurttien 50 penniä.
• Riihimäen vankilan tiilimuuri on 640 metrin pituinen.
• Vuonna 1960 Riihimäen kirjaston lainatuimmat kotimaiset olivat Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla, Niilo Lauttamus: Hiljaiset sotilaat ja Mauri Sariola: Ei loitsu eikä rukous. Riihimäen kirjastossa oli 22102 kirjaa. Kuluvan vuoden lainatuimpien kotimaisten kirjojen kolmen kärkeen Riihimäen kirjastossa kuuluvat Enni Mustosen teokset Sotaleski ja Taiteilijan vaimo ja Ilkka Remeksen Kremlin nyrkki. Kirjastossa on 180172 kirjaa.
• Pomolinna on Riihimäen Saha Oy:n työnjohdolle 1940-luvulla rakennettu talo, joka sijaitsee Paloheimonkadun ja Välittäjän kulmassa. Nälkälinna on Riihimäen Saha Oy:n työntekijöille 1940-luvulla rakennettu talo, joka sijaitsee Paloheimonkadun ja Hallikujan välissä.

 

• Riihimäen varuskunnan ortodoksinen Kristuksen kirkastumisen kirkko vihittiin Riihimäen evankelisluterilaisen seurakunnan käyttöön 60 vuotta sitten. Vihkimistä edelsi kirkon mittava kunnostus, sillä Suomen itsenäistymisen jälkeen kirkko oli riisuttu ortodoksisista tunnuksistaan ja se toimi pitkään varastona. Kirkko sai vihkiäisissään paljon lahjoja, kuten kristallisen kastemaljan Riihimäen kaupungilta. Lahjoituksiin on kirjattu myös vanhan matonkuteidenleikkaajamummon lahjoitus 5000 vanhaa markkaa, joka oli Riihimäen kunnalliskertomuksen mukaan todellinen leskenropo.
• Riihimäen Havin tehtaalla valmistetaan vuosittain noin 41 miljoonaa kynttilää.
• Suomen lisäksi Riihimäellä käytettyjä yleisimpiä äidinkieliä ovat muun muassa viro, venäjä, vietnam, ruotsi, thai, arabia, englanti, kiina ja puola. Harvinaisimpia riihimäkeläisten äidinkieliä ovat muun muassa valkovenäjä, uzbekki, twi, tsekki, tigrinja, singali, serbokoriatia, samoa, saame, moldavia ja heprea. Suomi on 27167 riihimäkeläisten äidinkieli.
• Yksi metsästysmuseon erikoisimmista esineistä on karbidikanuuna Exid, jota on käytetty hirvien ja muiden eläimien karkottamiseen taimikoista ja pelloilta. Kun kanuunan karbidikaasu saavuttaa määrätyn paineen, se räjähtää ja saa aikaan kovan äänen, joka muistuttaa haulikon pamausta. Laite on esillä museon perusnäyttelyssä.
• Kuusikymmentä vuotta sitten juhlittiin 11. syyskuuta Riihimäen kaupunkia sekä Riihimäki–Pietari-rataa. Juhlatilaisuuden kohokohta oli historiallinen kulkue, jonka käsikirjoituksen oli laatinut yliopettaja Pulkkila Jyväskylästä. Kulkueeseen osallistuivat muun muassa Riihimäen teatteri, Kisapirtin näyttämö, koulujen opettajia ja oppilaita sekä varuskunnan upseereja.

Tekstiä muokattu 22. elokuuta 2024. Kuvatekstistä poistettu virheellinen kohta, joka viittasi Riihimäen robotiikkaopetuksen alkuun.

Marke Harkas