Kertotaulukoe luontoretkellä, hävikkiruuan punnitseminen – kiertotalous on luonteva osa koululaisten arkea

Lasitehtaan koulun viidesluokkalaiset esittelevät koulunsa Viherveikot-toimintaa. Luokat osallistuvat siihen vuoroviikoin välitunneilla neljän oppilaan voimin keräämällä roskia koulun ympäristöstä.

”Kiertotalous näkyy koulussa siinä, että huolehdimme yhdessä siisteydestä. Luokkamme siivoaa Viherveikoissa noin kerran kuussa. Joskus siivoamme yhdessä ekaluokkalaisten kummioppilaiden kanssa, jotka ovat aina iloisina mukana”, Jenna Himmelroos ja Wilma Ritola kertovat.

”Viherveikot on tosi hyödyllistä ja kivaa toimintaa. Siinä näkee hyvin, kun piha puhdistuu”, Hugo Esselström jatkaa.

Heidän opettajansa, Lasitehtaan koulun rehtori Maija Kojo kuvailee kiertotalouden olevan koulussa juuri Viherveikkojen tapaista arkista ja oppilaille käytännönläheistä ympäristökasvatusta.

”Joka asiassa mietitään ekologisin vaihtoehto. Sekin on kiertotaloutta, että oppikirjat kierrätetään luokalta toiselle. Minun luokallani panostamme erityisesti luontokasvatukseen. Vitosilla on kaksi tuntia viikossa vapaavalintaisia opintoja, ja meillä se on isolla joukolla retkeilyä.”

Kiertotalous linkittyy vahvasti luonnon arvostamiseen. Lähiluonnossa opetellaan yhdessä retkeilytaitoja ja havainnoidaan ympäristöä.

“Lapsista on ihan parasta, kun pyöräilemme metsään, opiskelemme siellä ja syömme eväitä. Kertakäyttöastioita ei käytetä, vaan kaikilla on omat mukit ja juomapullot mukana.”

Kojo kehuu Epranojan luonnonsuojelualuetta, joka on Vantaanjoen latvavesillä oleva luonnontilainen puronvarsilehto. Vapun aikaan näsiät ja sinivuokot kukkivat siellä upeasti.

”Se on hieno paikka, jossa lapset voivat hyppiä koskipaikoissa kiviltä kiville. Kuuntelemme peipposten laulua ja käsittelemme ympäristöopin asioita. Olen pitänyt kertotaulukokeenkin luonnossa! Retkeilemme roskattomasti ja retkien jäljiltä kohteet jäävät siistiin kuntoon, kun keräämme muidenkin sotkut pois.”

Koulun lähellä on Lasimetsä, kaupungin jatkuvan kasvatuksen kokeilualue. Pyynnöstä sinne jätettiin metsätöiden jäljiltä puuta, jotta koululaiset voivat rakentaa siellä majoja.

”Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Kun oppilaat kokevat lähiluonnon tärkeäksi, he haluavat suojella sitä.”

Luontokasvatus on Riihimäellä tärkeä osa kiertotalousopetusta. Jotta lähiluontoon olisi mahdollisimman helppo lähteä opetuksen lomassa, kiertotalousvastaavat ovat laatineet kouluille 18 Riihimäellä olevan lähiluontokohteen retkivinkki-tiedoston.

”Opettajat jakavat toinen toisilleen arkiviisautta siitä, mitä kohteessa voi tehdä ja mihin vaikkapa pysäköidä polkupyörät.”

Oppilaat arvioivat ruokahävikkiä

Kiertotalous on Riihimäen kaupungin kärkihankkeita robotiikan ja teatteritaiteen rinnalla, sillä kaupungin tavoitteena on olla päästötön ja jätteetön vuonna 2030. Kiertotalous saatiin mukaan koulujen opetussuunnitelmaan jo vuonna 2019. Siitä asti kaikissa kouluissa on ollut kiertotaloudesta vastaava opettaja. Kiertotalousopetus koskettaa Riihimäellä vuosittain noin 3 000 lasta ja nuorta ja myös heidän vanhempiaan.

Riihimäen kiertotalousopetus palkittiin kunniamaininnalla Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailussa vuonna 2022.

”Saimme palkinnon varmasti viime vuonna joka koulussa kiertotalousviikolla järjestetyn ekoauditoinnin eli ympäristökatselmuksen ansiosta. Olemme siitä tosi ylpeitä. Kukin koulu toteutti ympäristökatselmuksen itselleen sopivalla tavalla. Meillä esimerkiksi koulun oppilaskunnassa on joka luokasta kaksi edustajaa. He tekivät ympäristökatselmuksen omissa luokissaan. Ihan pienimmät oppilaskunnan edustajat toteuttivat kyselyn luokissaan opettajiensa avustamina.”

Kiertotaloustekoja arvioitiin yhdessä laaditun tarkastuslistan avulla, ja pohdittiin, toteutuvatko väittämät. Suljen vesihanan, kun olen pessyt käteni. En tuota ruokahävikkiä. Osaan etsiä löytötavaroista oman vaatteeni. Tiedän, mihin toimitan bio-, metalli, lasi- ja paristojätteen.

”Pikkuoppilaille annoimme arkisia esimerkkejä, mutta yläkoululaisille vaikeampia. Yhdessä arvioimme esimerkiksi turhan kulutuksen välttämistä, hankintojen kestävyyttä, lajittelun toteutumista ja lähiluonnon hyödyntämistä”, Kojo kertoo.

Viime keväänä auditoinnissa tuli yhdeltä Lasitehtaan koulun oppilaalta tärkeä huomio, että löytötavaralaatikko on niin ylhäällä hattuhyllyllä, että vain aikuinen ylettää sinne.

”Nyt se on niin alhaalla, että pieninkin ylettää sitä penkomaan. Löytötavaroita on vuodesta toiseen tosi paljon! Syksyllä ja keväällä meillä on aulassa löytötavaranäyttely, jossa luokat käyvät opettajan kanssa. Myös vanhemmille laitetaan viesti näyttelystä. Vanhempainyhdistyksen Facebook-sivuilla on joskus kuvia löytötavaroista.”

Lasitehtaan koululla vietetään keväällä ruokahävikkiviikkoa. Silloin oppilaskunta mittaa ja punnitsee ruokahävikin määrä.

”Kun grammat muutetaan annoksiksi, oppilaat näkevät, kuinka monta annosta meni biojätteeseen. Henkilökunta saa ostaa ylijäämäruokaa.”

Kojo summaa kiertotalouden tavoitteena koulussa olevan säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti.

”Suositaan uuden tavaran hankkimisen sijaan jakamista, vuokraamista ja kierrättämistä. Näin materiaaleja ei tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.”

Näin kiertotalous toimii Riihimäen kouluissa

• Koulujen kiertotalousvastaavat tekevät paljon yhteistyötä ja jakavat käytännön vinkkejä toisilleen.
• Harjunrinteen koulun kasit maistelivat uudenlaisia kestäviä kouluruokia, kuten särkitortilloja. Suosikeista muokattiin maisteluannokset koko koululle.
• Eteläisellä koululla lapset saavat punnita neljästi vuodessa ruokahävikkimääriä, ja luokkien välinen kilvoittelu innostaa.
• Matematiikalla voi konkretisoida veden kulutusta. Lapsista oli hurja juttu, että käsien pesussa säästää 8 litraa vettä, jos hanaa ei valuta koko pesun auki.
• Kiertotalousaiheet poimitaan lasten arjesta. Oppilaiden kanssa tutkittiin, miten muovinkulutus väheni, kun koululla siirryttiin voinapeista rasioihin.
• Alakoululaiset tutustuivat Green Disposal -yrityksen toimintaan. He purkivat näppäimistöjä ja elektroniikkaromua ja näkivät kierrätysmateriaalista tehtyjä kulta-, tina- ja hopeaharkkoja.
• Löytötavaroita on valtavasti. Joissain kouluissa naulakkovahdit tarkastavat käytävät päivän päätteeksi, pidetään vaatteiden nimeämistalkoita ja tavaranvaihtotoreja ja lähetetään videoita löytötavaroista lasten koteihin.
• Paikallinen jäteyhtiö järjestää neljäsluokkalaisille kierrätysaiheisen kilpailun Kiertokapulan jäteselviytyjä.
• Opettajat ovat kehittäneet kiertotalouskävelyn tai -pyöräilyn, jossa kohteina Riihimäellä ovat esimerkiksi kierrätyspisteet, kirpputorit, kaupungin varikko ja kirjasto.

Reija Ypyä