Kaupunki olohuoneena

Riihimäellä on loistavat mahdollisuudet kehittyä kaupungiksi, jossa kaikki ihmiselle tärkeä on lähellä. 15 minuutin kaupungin konseptia toteutetaan niin Pariisissa kuin New Yorkissa- ja sen perusajatus näkyy myös Riihimäen kaupungin yleiskaava-arkkitehdin Niina Matkalan puheessa. Hän puhuu kokemuksellisesta kaupunkiympäristöstä, jossa kaupunkilaisille halutaan luoda paikkoja kohtaamiseen ja oleiluun.

15 minuutin kaupunki tarkoittaa kaupunkia, jossa kaikki ihmisen arjelle tärkeä on saavutettavissa joko kävellen tai pyörällä 15 minuutissa. Konsepti nousi julkisuuteen vuonna 2019, ja sen kiteytti ranskalainen professori Carlos Monero, joka tutkii työkseen monimutkaisia systeemejä.

Konseptilla halutaan luoda kaupunkeja, joiden asukkailla menee vähemmän aikaa paikasta toiseen siirtymiseen ja aikaa jää enemmän itselle ja perheelle tärkeisiin asioihin. Morenon ajatus myös vie autot pois kaupungin keskiöstä ja tuo tilalle jalankulkijan ja pyöräilijän.

Ajatus vartin kaupungista

Vartin kaupungin ajatus elää Riihimäelle rakenteissa olevan Jokikylän asuinalueen suunnitelmissa, joka on osa asemanseudun yleissuunnitelmaa.

– Jokikylästä pyöräilee noin vartissa niin Suomen lasimuseolle kuin Käräjäkosken luontopolullekin. Riihimäki on kokonaisuudessaan 15 minuutin kaupunki, Matkala sanoo.

Jokikylän arkkitehtuurissa huomiota kiinnitetäänkin paitsi itse taloihin, myös siihen, mitä talojen väleihin tulee: tilaa ihmisille olla yhdessä.

Alueen läpi tulee virtaamaan Vantaanjoki ja jokiuoman ympärille rakennetaan julkinen puistoalue.

– Ajatus on rakentaa puisto, joka on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille. Haluamme luoda asumisen mahdollisuuksia siten, että omannäköinen elämä on toteutettavissa niin kotona kuin sen ulkopuolellakin, Matkala sanoo.

– Puisto-alueet voivat olla kaupunkilaisten yhteisiä olohuoneita. Haaste Riihimäellä on tietysti sama kuin kaikilla suomalaisilla kaupungeilla; miten tehdä puistoista viihtyisiä myös talvella?

Jokikylän asuinalueelta tulee olemaan lyhyt kävelymatka rautatieasemalle. Riihimäeltä moni pendelöi töihin toisille paikkakunnille, joten siinä suhteessa 15 minuutin konsepti ei täysin voi täällä toteutua.

– Toisaalta, etätyön lisääntyminen vaikuttaa täällä ja antaa ihmisille enemmän vapaa-aikaa, Matkala sanoo.

Virkistysalueet esille

Kaupunkisuunnittelu kytkeytyy Rakas Riksu ja Uusi Riksu -kärkihankkeiden alle, joilla on tarkoitus lisätä muun muassa Riihimäen elinvoimaisuutta ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Tavoitteena on myös nostaa näkyviksi Riihimäen virkistysalueita.

– Pohdinnassa on esimerkiksi se, miten tehdä ulkoilualueista, kuten Hatlamminsuosta ja Vahteristosta, helpommin saavutettavia jalan tai pyörällä kaikkialta kaupungista, Matkala kertoo.

Kolmas tärkeä ulkoilualue Riihimäellä on Riutta. Vanhemmat riihimäkeläiset muistavat Riuttan laskettelukeskuksena, mutta nykyään siellä on hiihto- ja luontopolkuja, suunnistusmahdollisuus sekä 18-väyläinen fribeegolf-rata. Riuttassa on myös koko perheen kahdeksan rastinen luontopolku, joka on noin kilometrin mittainen videoseikkailureitti. Reitin varrella Iita Ilves ja tohtori Riutta Tomera seikkailevat QR-koodien takana olevissa videoissa ja kertovat luonnon ihmeellisyyksistä.

Riihimäki on hyvä paikka harrastaa luonnossa. Hatlamminsuolla on hiljattain uusitut pitkospuut, joita pitkin kesäisin pääsee tutustumaan suoalueen monimuotoisuuteen. Siellä kasvaa niin karpaloa kuin lakkaakin, jota viime kesän ulkoilualueella on talvisin hyvät ladut, ja jos koko lenkin tekee, maastovaihtelu on hurjaa ja tekee hiihtämisestä varmasti raskasta, kertoo riihimäkeläinen erä- ja luonto-opas Pekka Poutiainen.

Ihmisen on pakko päästä ulos. Fakta on, että kun luonnonhelmassa kuuntelee ja katselee, kesällä vihreyttä ihmettelee, syksyllä ruskaa ja talvella valkoisuutta, niin kyllähän siinä hermo lepää, Poutiainen sanoo.

Luonnon terveyttä edistävät vaikutukset ovat kiistattomat ja siksi luonnon tulisi olla kaikkien saavutettavissa.

– Bussilinja voisi vaikkapa viikonloppuisin kulkea kaikki ulkoilualueet läpi – Hatlamminsuon, Vahteriston, Riuttan ja Käräjäkosken, Poutiainen ehdottaa.

Saavutettavuus on huomioitu myös Riihimäen uusilla omakotitaloalueilla. Metsäkorven alue sijaitsee lähellä Hausjärven rajaa ja sinne on matkaa kaupungin keskustasta noin kolmisen kilometriä. Alueelle pääsee helposti niin autolla, bussilla kuin kevyen liikenteen väylää pitkin. Alueella on vielä myynnissä ja vuokrattavana noin 30 omakotitalotonttia sekä noin 600m kokoisia minitontteja.

– Meille tulee paljon kyselyitä isompien kaupunkien suunnalta. Niiden asukkaille kolmen kilometrin matka keskustan ja omakotitaloalueen välillä tuntuu todella lyhyeltä, kertoo Riihimäen kaupungin maankäyttövalmistelija Ulla Peppanen.

Vartti. Se on aika, jonka pyörämatka keskustasta Metsäkorpeen suurin piirtein vie.

Kati Ala-Ilomäki

Kestävä kehitys on läsnä Riihimäellä

Riihimäellä pyöri tammikuusta 2020 saman vuoden elokuuhun Kestävä Elämä riihimäkeläisille eli KERI-hanke. Hankkeen tavoitteena oli luoda yhteisöllisyyttä ja tuoda kestävän kehityksen mukaiset palvelut yhteen, jotta kaupunkilaisten olisi helpompi tehdä kestäviä valintoja. KERI-hankkeen seuraajana kaupungissa toimii KERI-verkosto. Verkosto jatkaa hankkeen työtä seurojen, yhdistysten ja kaupunkilaisten parissa.

Kevään kokoontumisrajoitusten vuoksi emme ole päässeet suunnittelemaan toimintaa, mutta tämä toivottavasti helpottuu syksyllä ja tapaamisiin on mahdollisuus, kertoo Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija Jenni Takala.

Lisää tietoa KERI-toiminnasta saa tilaamalla uutiskirjeen sähköpostiosoitteesta jenni.takala@riihimaki.fi tai Riihimäen kaupungin resurssiviisautta käsitteleviltä verkkosivuilta