Yhteys
Eho Jouni
Kaupunginjohtaja
Jouni Eho: Kiitos luottamuksesta Riksu!
Tulin hetki sitten valituksi Riihimäen uudeksi kaupunginjohtajaksi.
Ensi alkuun luonnollisesti haluan kiittää lämpimästi Riihimäen kaupunginvaltuustoa luottamuksesta. Yksimieliset päätökset sekä hallituksessa että valtuustossa antavat mahtavat edellytykset toimia kaupunginjohtajana. Otan tehtävän vastaan kiitollisena, nöyrin mielin ja innostuneena!
Haluan tällä blogikirjoituksella esittäytyä ennen kaikkea kaupunkilaisille. Tekstini pohjautuu esitykseen, jonka pidin valtuustolle osana hakuprosessia maanantaina 27.6.2022.
Rakenne on kirjoituksessani sama kuin valtuustoesityksessä eli ensimmäisessä osiossa on tiivis henkilöesittely ja toisessa osiossa ajatuksiani Riihimäen tulevaisuudesta. Koen tärkeänä, että julkisessa johtajavirassa oleva henkilö esittäytyy avoimesti ja avaa omia ajatuksiaan myös kaupunkilaisille. Moderni viestintäteknologia antaa siihen tänä päivänä erinomaisen mahdollisuuden.
Kuka olen, minkälainen on koulutus- ja työtaustani ja mitä vahvuuksia omasta mielestäni tuon Riihimäelle?
Passissani syntymäpaikkana on Utsjoki. Olen kasvanut Rovaniemellä ja juureni ovatkin vahvasti Lapissa. Perheeseeni kuuluvat vaimo, kolme teini-ikäistä lasta sekä muutama lemmikki.
Identiteetilleni leimallista on, että ponnistin Rovaniemeltä koripalloilijaksi (lajissa, joka ei tunnetusti kuulu Rovaniemen vahvimpiin) aina miesten maajoukkueeseen asti. Olen aina ollut vahvimmillani altavastaajan roolissa, joka mielestäni myös hyvin kuvaa Riihimäen asemaa suomalaisten kaupunkien välisessä kilpailuasetelmassa. Riihimäki on mielestäni haastaja, jolla on mahdollisuus yllättää. Tuore strategiakin viittaa “suureen pikkukaupunkiin”, joka henkii halusta hypätä maakuntasarjasta pääsarjatasolle.
Minulla on kaksi akateemista loppututkintoa. Ensimmäisen suoritin koripallostipendiaattina Yhdysvalloissa, Davidson Collegessa, North Carolinassa. Opinahjo on yksi arvostetuimmista Liberal Arts Collegeista koko maassa. Pääaineeni oli political science (valtio-oppi), jossa suuntauduin kansainväliseen politiikkaan. Opiskeluaika eurooppalaisena Yhdysvalloissa vuosina 2000–2004 antoivat erinomaista perspektiiviä globaaliin maailmanjärjestykseen. Olin korkeakouluharjoittelijana Ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikössä kesällä 2003, jossa tutkin EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä NATO+-sopimusta. Mitä ajankohtaisin aihepiiri. Opinnot jatkuivat Joensuun yliopistossa, jossa suoritin yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon poikkitieteellisessä Islam and the West — Cultural Diversity -ohjelmassa, pääaineenani sosiologia.
Työurani ja CV:ni
Työuraani ja CV:tä (johon voi tutustua LinkedIn profiilissani) kiteyttäisin seuraavasti:
- yli 16 vuoden kokemus alue- ja kuntakehittämisen johtotehtävistä.
- monipuolinen public-private-osaaminen
- elinkeinopolitiikan ja verkostojen johtaminen.
Minulla oli ilo toimia Pyhtään kunnan kunnanjohtajana reilun kolmen vuoden ajan. Veimme johdollani läpi strategiaprosessin, jonka kantava ajatus oli “Pyhtää kartalle,” eli erottautuminen Suomen kuntakentästä aktiivisella ja ulospäinsuuntautuneella tekemisellä. Tässä muutamia nostoja yhteistyön tuloksista ja strategian toteuttamisesta:
- Kymenlaakson piikkipaikka Suomen Yrittäjien kuntabarometrin mittauksissa vuosina 2020 ja 2022.
- Vanhan kunnanviraston myynti ja muuntautuminen kulttuuritaloksi
- Syvyyssuuntaisen kasvun käsite ja YLE:n A-Studion juttu Pyhtäästä viime kesäkuusta
- Voiko hyvinvointia luoda ilman väsetönkasvua? (Yle, Areena 3.6.2021)
Toin haastattelussa esiin, että vahvuuksiani ovat viestintä- ja vuorovaikutustaidot, tulos- ja tavoiteorientoituneisuus, monipuolinen työkokemukseni aluekehityksen parissa sekä yhdistelmä visionäärisyyttä ja toimeenpanokykyä, inhimillisyyttä unohtamatta. Näillä ominaisuuksilla ja kokemuksilla tulen siis Riihimäen kaupunginjohtajan tehtävässä aloittamaan, avoimin mielin.
Miltä Riihimäki näyttää vuonna 2030?
Osana valtuustolle esittäytymistä meille kaupunginjohtajaehdokkaille annettiin tehtäväksi kertoa, miltä Riihimäki näyttää vuonna 2030. Totean tässä saman, kun totesin myös valtuutetuille — on mielestäni epäreilua olettaa, että ulkopuolelta tuleva henkilö voisi haastattelutilanteessa uskottavasti kertoa minkään kaupungin tulevaisuudesta juuri mitään.
Minulla ei ole taikasauvaa, kaneja hatussa tai hopealuoteja, enkä usko sellaisiin. Totean sen, että kokemukseni mukaan optimismi, yhdessä tekeminen, rohkeus ja päätöksentekokyky ovat ratkaisevassa roolissa, kun puhutaan kaupunkien menestymisestä tulevaisuudessa. Kukaan muu ei myöskään tee Riihimän tulevaisuutta, vaan se pitää rakentaa itse. Valintaprosessin aikana minulle on vahvistunut käsitys siitä, että Riihimäellä on kaikki eväät pärjätä kaupunkien välisessä kiristyvässä kilpailussa.
Vahvuudet, joiden varaan on hyvä rakentaa
Olen tunnistanut selkeitä vahvuuksia, joiden päälle Riihimäen kaupungin tulevaisuutta voi rakentaa. Nämä näkemykseni perustan reilun viikon (huom! erittäin lyhyt aika) tausta-aineisto analyysiin, keskusteluihin edeltäjieni kanssa sekä luonnollisesti kattavaan työkokemukseeni suomalaisten maakuntien, seutujen, kaupunkien ja kuntien kehittämisestä. Kuhunkin tunnistettuun vahvuuteen olen lisäksi tunnistanut kysymyksen tai pari, joiden toivon herättävän lisää ajatuksia ja keskustelua tunnistetun vahvuuden kääntämisessä konkreettiseksi muutokseksi.
Erinomainen sijainti
Sanomattakin selvää, että Riihimäellä on radanvarsikaupunkina metropolialueen ja Tampereen välissä potentiaalia rakentaa kestävää kasvua. Sijainti yksin ei tosin riitä (kuten ei pelkkä pituus koripallossa), vaan ydinkysymys kuuluu – kuinka rohkeasti Riihimäki uskaltaa profiloitua keskikokoisten seutukaupunkien joukossa? Mikä olisi sopiva kansainvälinen benchmark Riihimäen kokoiselle radanvarsikaupungin onnistuneelle keskusta-alueen transformaatiolle?
Poikkeuksellisen tiivis kaupunkirakenne
Paino sanalla poikkeuksellisen. Yli 90 prosenttia riihimäkeläisistä asuu kolmen kilometrin säteellä rautatieasemasta. Globaalisti tutkittuna radanvarsikaupungeilla on erinomaiset eväät kukoistaa. Ydinkysymys kuuluu: Kuinka rohkeasti ja millä aikajänteellä uskallamme toteuttaa asemaseudun yleissuunnitelman? Keitä kumppaneita saamme mukaan kehittämään?
Laadukkaat peruspalvelut
Kunnilla ja kaupungeilla on valtavan iso rooli ihmisten arjen peruspilareissa, senkin jälkeen kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille: varhaiskasvatus, peruskoulu, kirjasto, liikunta- ja nuorisopalvelut, ennaltaehkäisevä terveydenedistäminen… Riihimäen kaupunkistrategiassa korostuukin positiivisella tavalla arjen sujuvuus. Peruspalveluiden rahoitusta kuitenkin haastaa koko Suomen kuntakenttää piinaavat väestökehitysennusteet. Ydinkysymys Riihimäelle kuuluu: Miten saamme päätökset palveluverkosta maaliin ja toteutettua ne ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla?
Valitut ja rajatut kärjet
Pidän siitä, että kaupungin strategiassa on valittu robotiikka yhdeksi korkean osaamisen kärjeksi. Kanta-Hämeen maakunnasta puuttuu oma yliopisto ja juuri siksi on tärkeää, että Riihimäellä haetaan konkreettisia keinoja korkean osaamisen juurruttamiseksi. Seutukaupunkien ja korkeakoulutuksen vuorovaikutusta selvitettiin hiljattain valtioneuvoston teettämässä selvityksessä. Riihimäen tehtävänä onkin vahvistaa HAMK:n asemaa kaupungissa ja verkostoitua tiiviisti elinkeinoelämän ja tiedeylipistokentän kanssa kaupungin osaamispohjan vahvistamiseksi.
Riihimäeltä löytyy AMK:n ja toisen asteen koulutuksen lisäksi myös puolustuvoimien elektronisen sodankäynnin (ELSO) koulutusta. Voisiko Riihimäelle avautua Suomen NATO-jäsenyyden kautta uusia mahdollisuuksia robotiikan siviili- ja sotilasteollisuuden sovellusten rajapinnoilta? Viitteitä tulevasta antaa hiljattainen NATO:n 1 mrd euron satsaus nk. “dual-use” teknologian startuppeihin. Voisiko Riihimäki olla mukana resursoimassa HAMK:lle uutta tutkimuspäällikköresurssia tai käynnistämässä lahjoitusprofessuuria yhteistyössä alueen teollisuuden kanssa? Näitä kysymyksiä tulen varmasti nostamaan esiin, kun alueen innovaatioekosysteemiin perehdyn tarkemmin.
Selkeä valinta strategiassa on myös “kasvattaa tulevaisuuden teatterin osaajia.” Pidän tätäkin valintaa strategista kirjausta äärimmäisen hienona. Luovat alat ja nuorisokulttuurin vaaliminen ovat kaupunkien elinvoiman ja pitovoiman kannalta tärkeitä tekijöitä. Ydinkysymys kuulukin – uskallammeko rakentaa robotiikan rinnalle maailmanluokan kulttuurielämyksiä? Ymmärrämmekö kulttuurin todellisen merkityksen elinkeinopolitiikan rinnalla? Minkälaisia kansainvälisiä kumppanuuksia Riihimäen nuorisoteatteri voisi tulevaisuudessa hakea?
Elinkeinopolitiikka omissa käsissä
Kaupungissa on oma elinkeinoyhtiö Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, jonka toimitusjohtaja on samalla myös kaupungin elinkeinojohtaja. Rakenne, jossa elinkeinopalvelut ovat tiiviisti lähellä kaupungin päätöksentekoa, on kokemukseni mukaan hyvä lähtökohta elinkeinopolitiikan toteuttamiselle. Yksi ensimmäisiä onnittelijoitani oli Riihimäen-Hyvinkään seudun kauppakamarin toimitusjohtaja. Riihimäen kaupunginjohtaja on keskeinen vaikuttaja talousalueen kauppakamarissa. Riihimäen tulee pyrkiä tiiviiseen yhteistyöhön elinkeino- ja yritysasioissa niin maakunnallisesti kuin ylimaakunnallisesti, mutta samalla toki ajettava myös kaupungin omaa etua. Ydinkysymys kuuluukin – miten pärjäämme kilpailussa uusista teollisista investoinneista? Minkälaisia uusia rakenteita tai foorumeita voisimme kehittää yritysten ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen edelleen kehittämiseksi?
Samassa kuvassa
Haastoin valtuustoa haastatteluni lopuksi kuvaparilla (alla). Kuvaparissa vasemmalla puolella on arkkitehdin havainnekuva tulevaisuuden Riihimäen asemanseudusta ja oikealla puolella Riihimäen nuorisoteatterista. Totesin, että arkkitehtien visiokuvat voivat olla vaarallisia ja “luotaantyöntäviä” paikallisille, jotka ovat tottuneet oman kaupunkinsa näyttävän vuodesta toiseen samalta. Totesin myös, että tällaiset visiokuvat ovat samanaikaisesti äärimmäisen tärkeitä signaaleita kaupungista ulospäin, sillä ne henkivät kaupungista, jolla on ambitiotasoa mennä eteenpäin.
Vähintään yhtä tärkeä signaali, erityisesti kaupunkilaisille itselleen on, että kaupunki haluaa satsata nuorten taide- ja kulttuuritoimintaan. Riihimäen nuorisoteatteri on tällaisesta toiminnasta hieno esimerkki. On tärkeää, että kaupungeissa nuorilla on merkityksellisiä yhteisöjä, jotka tukevat heidän kasvuaan ja kehitystään mielekkäällä tavalla. Teatterin lisäksi näitä varmasti on muitakin, toimikoon se tässä esimerkkinä.
Haluan itse uskoa, että Riihimäellä nämä kaksi kuvaparin visiota “mahtuvat samaan kuvaan.” Tarvitaan ambitiotasoa ja tarvitaan paikallisuutta. Tarvitaan elinkeinopolitiikkaa ja tarvitaan kulttuuria. Tarvitaan visioita ja tarvitaan jalkoja maahan. Tarvitaan liikettä, energiaa, dynamiikkaa, monimuotoisuutta. Ja tarvitaan ennen kaikkea rakentavaa dialogia kaupungin tulevaisuuden suunnasta. Keskustelu ja asioiden kriittinenkin tarkastelu kuuluvat mitä suurimmissa määrin lähidemokratiaan. Olisi vaarallista jos tulevaisuuskeskustelua ei käytäisi.
Lopuksi
Kun katsoo, mitä maailmalla tapahtuu, ei voi kuin olla huolissaan demokratian tilasta. Jakolinjat kasvavat, kommentoinnista on tullut yhä aggressiivisempaa ja ihmiset ovat mieluummin hiljaa kuin tuovat mielipiteitään julki.
Haluan itse omalta osaltani rakentaa Riihimäelle vuorovaikutuskulttuuria, jossa toisia ihmisiä arvostavalla tavalla voidaan tuoda eri näkökulmia julkiseen keskusteluun.
Edeltäjäni, Jere Penttilä, ennätti toimia Riihimäen kaupunginjohtajana noin vuoden verran. Se on lyhyt aika. Odotukset kaupunginjohtajan sitoutumiselle ovat luonnollisesti kovat. Se on vähintäänkin inhimillistä.
Kaupunkien ja kuntien johtajien professiosta on viime aikoina kirjoitettu paljon. Teemana on ollut pikemminkin kyseisen ammattikunnan “tuuliset paikat”, mitä ihmeellisemmät rekyrtointiprosessit tai luottamuspula valtuutettujen ja johtajien välillä.
Minulla on oman kokemukseni kautta noussut suuri kunnioitus tätä ammattikuntaa kohtaan.
Henkilökohtaisesti kohdalleni ei vajaan kolmen ja puolen vuoden kunnanjohtajakokemuksen aikana sattunut suuria hankauksia liiemmin luottamushenkilöiden, kollegoiden tai kuntalaistenkaan kanssa. Olen luottavainen, että myös Riihimäellä löydämme yhteisen sävelen yhteistyöstä. Lupaan tehdä parhaani kaupunkilaisten eteen ja sen luottamuksen eteen, minkä valtuusto valitessaan minut kaupunginjohtajaksi on antanut.
Vaikka kaupunginjohtajilta odotetaan (ainakin työhakemusilmoitusten perusteella) usein sateentekijän roolia ja ihmetekoja “per heti,” olen itse oppinut soveltamaan uuteen tehtävään astuessa sitä viisautta, että ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu syystä. On hyvä ottaa uusi ympäristö haltuun kuuntelemalla.
Näillä sanoin odotan kohtaamisia Teidän kanssanne. Tehdään Riksusta yhdessä (uuden strategian mukaisesti) vastustamaton vartin kaupunki, tulevaisuuden tekijöiden koti ja kestävän kasvun yhteisö.
Palveluksessanne (syyskuun alusta),
Jouni Eho.
Kirjoittaja on Riihimäen uusi kaupunginjohtaja.