Jätevedet

Hajajätevesiasetuksen lisäksi jätevesien käsittelyn järjestämisessä huomioitavia määräyksiä ja muita asioita ovat:

• kaavamääräykset
• Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys
• Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, joissa on muun muassa vähimmäisetäisyysvaatimuksia jätevesijärjestelmän sijoittamiselle sekä tiukennuksia jätevesien käsittelyvaatimuksiin pohjavesi- ja ranta-alueilla
• myös kiinteistön pohjavesiolosuhteet sekä maaperän laatu ja korkeussuhteet antavat rajoituksia eri järjestelmien käytölle

Jätevesijärjestelmien uusiminen vaatimukset täyttävälle tasolle edellyttää ammattimaista suunnittelua ja rakentamista. Jätevesijärjestelmän suunnitelman voi tehdä vain pätevä suunnittelija. Voit hakea päteviä haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijoita FISE:n pätevyysrekisteristä. Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai korjaaminen edellyttää rakennusvalvonnan toimenpide- tai rakennuslupaa.

Lisätietoa: Näin etenet haja-asutusalueen kiinteistön jätevesiremontissa, Vesi.fi -sivuston artikkeli

Uusien rakennettavien kiinteistöjen sekä rakennus- tai toimenpideluvan tarvitsevien vanhojen kiinteistöjen jätevesien käsittelystä vaaditaan jätevesisuunnitelma. Suunnitelma toimitetaan rakennusvalvontaan rakennuslupahakemuksen yhteydessä ja on edellytys luvan myöntämiselle. Suunnitelman sisältövaatimukset on esitetty hajajätevesiasetuksessa. Suunnitelma on aina osaavan ammattilaisen laatima. Jätevesijärjestelmän suunnittelu haja-asutusalueella, Vesi.fi -sivuston artikkeli

Kiinteistöllä on oltava jätevesijärjestelmästä selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä ympäristöön aiheutuva kuormitus. Selvitys on laadittava myös silloin, kun jätevedet voidaan ympäristönsuojelulain 27 b §:n 2 momentin nojalla johtaa puhdistamatta maahan. Selvitys on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Selvityksen voi laatia itse, eikä sille ole määrätty tiettyä muotoa, mutta siinä on esitettävä seuraavat tiedot:

• kuvaus jäteveden käsittelyjärjestelmästä
• arvio ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ja vaatimusten täyttymisestä
• asemapiirros, johon on merkitty jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat
• jätevesijärjestelmän käytön, hoidon, huollon ja valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot

Selvityksen laatimista voi helpottaa esimerkiksi Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton lomakkeen avulla. Sivulta löydät selvityslomakkeen lisäksi tarvittavia käyttö- ja huolto-ohjemalleja sekä käyttöpäiväkirjan.

Saostussäiliössä jätevedestä erotellaan kelluvat ja laskeutuvat kiintoaineet. Saostussäiliökäsittely ei juurikaan poista ravinteita, ja ei sellaisenaan ole riittävän tehokas puhdistusjärjestelmä. Saostusta käytettään muissa järjestelmissä jäteveden esikäsittelyyn.

Umpisäiliö on vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole purkuputkea ympäristöön. Jätevedet säiliöstä on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

Maahanimeyttämössä saostuskaivossa esikäsitelty jätevesi puhdistuu suodattuessaan luonnollisten maakerrosten läpi ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Imeyttäminen vaati suotuisat maaperäolosuhteet, eikä se sovellu käsittelyvaihtoehdoksi esimerkiksi tärkeillä pohjavesialueille.

Maasuodattamossa saostuskaivossa esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan maa-aineksesta rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi, jonka jälkeen puhdistettu jätevesi kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai tarvittaessa jatkokäsittelyyn.

Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia laitepaketteja, jotka puhdistavat jätevettä biologisesti, kemiallisesti tai biologiskemiallisesti. Puhdistamot edellyttävät usein jätevesien esikäsittelyä saostussäiliöissä.

Jätevesien ympäristöön aiheuttamaa kuormitusta voi vähentää mm. kuivakäymälällä, jolloin käymälässä syntyvät jätteet käsitellään kompostoimalla. Ympäristöhaitan ehkäisemisen kannalta ei ole merkitystä vähennetäänkö kuormitusta puhdistusta tehostamalla vai ehkäisemällä jätevesikuormituksen syntyä ja kuivakäymälä on verraton tapa vähentää jätevesien aiheuttamaa ympäristöhaittaa.

Normaalivarusteisen ympärivuotisesti asutun kiinteistön on jätevesien käsittelylle on olemassa neljä perusvaihtoehtoa:

• liittyä keskitettyyn viemäröintiin tai järjestää useamman kiinteistön jätevesien yhteiskäsittely, kerätä kaikki jätevedet umpisäiliöö
• rakentaa oma maaperäkäsittely tai pienpuhdistuslaitteisto
• siirtyä vedettömään käymäläratkaisuun tai johtaa käymäläjätevedet umpisäiliöön ja harmaat jätevedet puhdistettavaksi maaperäkäsittelyyn, eli järjestää kaksoisviemäröinti

Käytännössä järjestelmistä on useita eri variaatioita ja sopivan järjestelmän valitsemiseen vaikuttaa mm. kiinteistön maaperän laatu, korkeus- sekä pohjavesiolosuhteet ja vesistöjen läheisyys. Ammattitaitoinen suunnittelija on erittäin tärkeä, koska näin kiinteistölle saadaan kiinteistön olosuhteisiin sopiva, oikein mitoitettu ja oikein suunniteltu asetuksen määräykset täyttävä pitkäikäinen järjestelmä.

Lisätietoa eri käsittelyvaihtoehdoista, Vesi.fi -sivuston artikkeli

Hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien puhdistukselle on määritelty vähimmäisvaatimustaso sekä ohjeellinen ankarampi puhdistustaso. Kunnat voivat soveltaa ankarampia puhdistusvaatimuksia herkästi pilaantuvilla alueilla. Riihimäellä jätevesiä koskevia asetusta tiukempia vaatimuksia on annettu ympäristönsuojelumääräyksillä. Ympäristönsuojelumääräyksissä on tiukennettu hajajätevesiasetuksen vaatimuksia ranta- ja pohjavesialueilla. Esimerkiksi pohjavesialueella jätevesien johtaminen maastoon tai imeyttäminen maaperään on kielletty. Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön, tai ne on johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle.

Asetuksessa vaadittava puhdistustaso tarkoittaa keskimääräistä puhdistustulosta. Käytännössä puhdistustulos voi välillä vaihdella esimerkiksi sääolojen tai kiinteistön käytön muutoksista johtuen, ja silti järjestelmä täyttää lain vaatimukset. Prosentit kertovat, kuinka suuri osuus käsittelemättömän jäteveden lika-aineesta on poistettava.

Vähimäispuhdistustaso:

• orgaanisen aineen osalta (BHK₇) 80 prosentilla,
• kokonaisfosforin osalta (P_KOK) 70 prosentilla ja
• kokonaistypen osalta (N_KOK) 30 prosentilla.

Ankarampi puhdistustaso:

• orgaanisen aineen osalta (BHK₇) 90 prosentilla,
• kokonaisfosforin osalta (P_KOK) 85 prosentilla ja
• kokonaistypen osalta (N_KOK) 40 prosentilla.

Puhdistustehot lasketaan tavanomaisessa asumisessa yhden hengen käsittelemättömän jäteveden vuorokautisesta lika-ainekuormituksesta. Vaatimukset on määritelty hajajätevesiasetuksessa, jossa on myös kuvattu tarkemmin järjestelmän mitoitusta.

Jätevesien riittävästä puhdistuksesta on aina vastuussa kiinteistönhaltija tai -omistaja. Tarvittaessa kiinteistönhaltijan on käytettävä ammattimaista apua, jotta jätevedet saadaan käsiteltyä asianmukaisesti.

Haastavin asetuksen vaatimuksista on fosforinpoisto. Esimerkiksi tavalliset saostuskaivolla varustetut maasuodattimet riittävät harvoin puhdistamaan jätevesiä asetuksen vaatimusten mukaisesti ja niissä onkin varauduttava tehostamaan fosforinpoistoa.

Mikäli vesi kiinteistölle kannetaan tai pumpataan käsin ja syntyvien jätevesien määrä on vähäinen, eivätkä ne sisällä käymäläjätevesiä, voidaan jätevedet imeyttää hallitusti maahan. Toimenpiteellä ei kuitenkaan saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Kunnan toimivaltainen viranomainen (Riihimäellä ympäristönsuojeluviranomainen) voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa perustason puhdistusvaatimuksista 156 a §:ssä tarkoitetulla alueella enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan.

Poikkeamisen myöntämisen edellytyksenä on, että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä huomattavan vähäisenä verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen tai käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten ja teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon:

1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella;

2) kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät;

3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.

Myönnetty lupa raukeaa, jos kiinteistön käyttö muuttuu siten että kuormitus lisääntyy tai kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu.

Hae poikkeamista alla sähköisen lupapalvelun kautta.