Mäenpää Elina
Ympäristöjohtaja
Elinvoiman toimiala
Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea
Suurimmat liikennemäärien kasvut kohdistuvat seudullisesti Kantatielle 54 ja Valtatielle 3. Suurin melulähde tieliikenteen osalta onkin Helsinginväylä (Vt3), mutta moottoritien vaikutusalueella ei kuitenkaan ole suuria asuinkeskittymiä. Lahdentien osalta melutasot tulevat liikennemäärien kasvaessa lisäämään melulle altistuvia asukkaita erityisesti Lemmenmäen ja Kirjauksen alueella. Kaupunkialueella melutasojen nousu ja melulle altistujien määrä kasvaa mm. Pohjoisen rautatiekadun, Kokonkadun ja Vanhan Kormuntien vaikutusalueella. Muun tie- ja katuverkon osalta melulle altistuvat asuinkiinteistön jakautuvat suhteellisen tasaisesti kaupungin rakennetulla alueella. Nykytilanteessa 55 dB tieliikenteen päiväaikaiselle melulle altistuu 1977 henkilöä ja vuoden 2035 tilanteessa 2270 henkilöä. Yöajan ohjearvon 50 dB ylittävillä alueilla asuvien henkilöiden määrä on selvästi pienempi.
Tieliikenteen osalta melulle altistujien määrä on kasvussa. Melutilannetta arvioitaessa, voidaan todeta, että melulle altistujien määrä on kasvanut enemmän kuin vuonna 2008 on arvioitu. Syitä melulle altistuvien määrän kasvuun ovat mm. muutokset maankäytössä, liikenne-ennusteen tarkentuminen, sekä kehittyneet laskentamenetelmät.
Helsinki-Riihimäki ja Riihimäki-Lahti rataosuuksien varressa on melko laajasti asutusta. Raideliikenteen osalta yö on merkittävämpi melun kannalta. Alueilla joilla junaliikenteen melu yöaikaan ylittää ohjearvon, asuu nykytilanteessa noin 740 henkilöä ja vuoden 2035 ennustetilanteessa noin 800 henkilöä.
Raideliikenteen osalta altistujien määrä pysyy pitkälti samalla, hyvin maltillisella kasvulla. Vuoden 2008 selvitykseen verrattuna tavaraliikenteen, sekä taajamaliikenteen ennustemäärät ovat pienentyneet. Raideliikenteen sujuvuus on kuitenkin parantunut ja aseman kohdalla nopeudet ovat ohiajavien junien osalta suuremmat.
Riihimäen meluesteistä suurin osa on meluvalleja. Vallit on rakennettu pääosin raideliikennemelun torjuntaan, joiden kokonaispituus on noin 2 km. Melulaskentojen perusteella valleilla on saatu alennettua melutasoja oleellisesti. Lisäksi Riihimäen alueella on myös nykytilanteessa kaksi meluaitaa V.I. Oksasenkadulla ja Karankadulla. Ennustetilanteessa huomioitiin nykyisten meluesteiden lisäksi meluaitasuunnitelmat Kirjauksentiellä ja Virtakadulla.
Vuoden 2008 meluselvityksessä on kuvattu meluntorjuntasuunnitelma, jossa on tarkasteltu lähemmin kolmea tieliikenteen ja neljää raideliikenteen melun torjunnan kohdetta. Yhdessä kohteessa huomioitiin sekä tie- että raideliikenteen aiheuttama meluvaikutus.
Vuoden 2008 meluselvityksessä tarkasteltiin Riihimäen kaupungin alueella olevia hiljaisia alueita. Suuret osat Riihimäen alueesta voidaan luokitella hiljaisiksi. Hiljaisia alueita löytyy erityisesti kaupungin länsi- ja pohjoisosista sekä lisäksi osasta Helsinginväylän ja pääradan välistä aluetta. Melulaskentojen ja asukaskyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että hiljaisuuden kokemuksia saadaan yleensä alueilla, jotka ovat helposti saavutettavissa (lähiympäristö) tai joilla on muuta virkistyksellistä arvoa esimerkiksi vesistön tai hyvien ulkoilumahdollisuuksien kautta. Kasvavassa kaupungissa huomiota tulisi kiinnittää lähivirkistysalueiden riittävyyteen ja niiden miellyttävään äänimaisemaan.
Riihimäen meluselvitys valmistui vuonna 2019. Työn tarkoituksena oli päivittää vuonna 2008 laadittu meluselvitys. Työssä selvittiin Riihimäen melutilanne sekä melualueilla asuvien asukkaiden määrä.
Laskennallisessa selvityksessä kartoitettiin Riihimäen melutilanne tie- ja raideliikennemelun osalta. Tilanne muiden melulähteiden osalta arvioitiin yleisluonteisesti olemassa olevan tiedon pohjalta.
Melutilanteen kartoitus tehtiin sekä nykytilanteesta, että vuoden 2035 ennustetilanteesta. Melutilanteen kartoituksessa selvitettiin sekä päivä että yöajan melutasot. Tarkempi meluntorjuntasuunnitelma on laadittu ja hiljaiset alueet kartoitettu vuonna 2008.
Ympäristöjohtaja
Elinvoiman toimiala