Kiinteistönmuodostus

Lohkominen

• Tontti, jolle enintään kaksi asuntoa: 883 €
• Tontin pinta-ala enintään 2 000 m²: 1101 €
• Tontin pinta-ala 2 001–10 000 m²: 1330 €
• Tontin pinta-ala on yli 10 000 m²: 1624 €
• Mikäli lohkomisessa käsitellään (KmL 24 § mukainen) pantinhaltijoiden sopimus 131 €.
• Mikäli tontti vapautetaan lohkomisessa kiinnityksistä 262 €.
• Mikäli tontin lohkomisen yhteydessä suoritetaan tontinosan lunastus 883 €.

Rasitteet

• Enintään kahta rasitetta koskeva rasitetoimitus 273 €.
• Jokaisesta seuraavasta rasitteesta suoritetaan 131 €.

Kun rasitteen tai oikeuden perustamisesta, siirtämisestä poistamisesta tai muuttamisesta koskeva asia käsitellään tontin lohkomisen yhteydessä, suoritetaan jokaisesta rasitteesta 131 €.

Rajankäynti

• Rekisteriyksiköiden välisten rajojen välinen  tarkistaminen kiinteistönmääritystoimituksessa 621 €.
• Rajan näyttö 140 €.

Muusta kuin kiinteistönmääritystoimituksesta suoritetaan todelliset kustannukset, katso työaikakorvaus ja yleiskustannuskorvaus.

Tilusvaihto

• Tilusvaihto omana toimituksenaan 665 €.
• Tilusvaihto käsitellään tontin lohkomisen yhteydessä 338 €.

Muista asemakaava-alueella suoritetuista KmL:n 5 § 3 momentissa tarkoitetuista kiinteistötoimituksista peritään korvaus Maanmittauslaitoksen voimassa olevan  kiinteistötoimituksia koskevan hinnaston mukaan.

Erillinen tonttijako ja tonttijaon muutos

Kaupungilla on oikeus periä maanomistajalta tai maanhaltijalta tonttijaon laatimisesta tai muuttamisesta aiheutuneet kustannukset, mikäli toimenpide on pääosin yksityisen edun vaatima ja maanomistaja tai -haltija on sitä hakenut.  Perusmaksu tonttijaon muuttamisesta on 320 €.

Kiinteistörekisterin pitäjän päätökset

• Toimenpide, jolla kaavatontti merkitään kiinteistörekisteriin 283 €.
• Toimenpide, jolla muodostusluetteloon merkitty tontti merkitään kiinteistörekisteriin 283 €.
• Kiinteistöjen yhdistäminen KmL 214.1 §:n mukaisessa tapauksessa 283 €.
• Kiinteistöjen yhdistäminen KmL 214.2 §:n mukaisessa tapauksessa 403 €.

Asiakirjojen hankkiminen

Toimitusinsinöörin muilta viranomaisilta hankkimista asiakirjoista suoritetaan niiden lunastus- yms. maksujen lisäksi (euroa/asiakirja) 10 €.

Työaikakorvaus ja yleiskustannuskorvaus

Kiinteistötoimitusmaksulain 3 §:n mukaiseen työaikakorvaukseen ja yleiskustannuskorvaukseen perustuvat veloitushinnat ovat voimassa olevan teknisen lautakunnan päätöksen mukaiset.

11 § Jos 1, 2, 3, 4 ja 6 §:ien mukaisen toimituksen kustannukset ovat selvästi keskimääräistä korkeammat, suoritetaan kiinteistötoimitusmaksu todellisten kustannusten mukaisena 10 §:n mukaisin veloitushinnoin.

• Toimitusinsinöörin tehtävät 78 €/h.
• Toimitusvalmistelu (tietojen hankinta, kiinteistörekisterin ylläpito, asiakirjojen valmistelu, karttojen laatiminen) 57 €/h.
• Maastotyöt/ryhmä 92 €/h.

Kiinteistön vaihtaessa omistajaa tarvitaan kauppaa tai lahjoitusta tehtäessä myyjän ja ostajan lisäksi paikalle myös julkinen kaupanvahvistaja, ellei kauppaa tehdä sähköisesti kiinteistökaupan verkkopalvelussa.

Kaupanvahvistuksessa kiinteistön luovutus, esimerkiksi kauppa tai lahja, vahvistetaan kaikkien luovutuskirjan allekirjoittajien läsnäollessa. Ilman kaupanvahvistusta luovutus on mitätön, eikä ostaja voi saada lainhuutoa kiinteistöön. Vahvistuksen voi tehdä ainoastaan julkinen kaupanvahvistaja.

Kiinteistövaihdannan verkkopalvelussa tehtävissä luovutuksissa ei kaupanvahvistajaa tarvita.

Kaupanvahvistajana toimiminen liittyy eräisiin valtion sekä kuntien virkoihin ja lisäksi Maanmittauslaitos on hakemuksesta antanut määräyksiä toimia kaupanvahvistajana. Alla olevasta linkistä löytyvät kaikkien julkisten kaupanvahvistajien tiedot. Riihimäen kaupungilla on kaupanvahvistajia, jotka ovat virkansa puolesta oikeutettuja toimimaan kaupanvahvistajina kaikissa kiinteistökaupoissa.

Kaupanvahvistuksesta perittävästä palkkiosta säädetään Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (563/2024) § 18. Kaupanvahvistajan palkkio on 1.11.2024 alkaen 138 € luovutukselta. Luovutuskirjan tai muun asiakirjan jäljennöksestä maksu on 2,00 euroa sivulta. Jos kaupanvahvistus asianosaisten pyynnöstä tapahtuu muualla kuin kaupanvahvistajan virka- tai toimipaikalla, kaupanvahvistaja perii lisäksi matkakustannukset.

• Kiinteistövaihdannan palvelu
• Kaupanvahvistajahaku
• Laki kaupanvahvistajista

Voit hakea kiinteistötoimitusta, tonttijakoa tai tonttijaon muutosta Riihimäen kaupungilta kirjallisesti täyttämällä toimitushakemus. Toimitushakemuksen ja ohjeet sen täyttämiseen saat toimitusinsinööriltä.

Rajan määrääminen

Jos tontin rajaa osoittava rajamerkki on hävinnyt tai tonttien välisen rajan paikasta on epäselvyyttä, voidaan tontin omistajan kirjallisesta hakemuksesta tehdä rajankäynti.

Raja määrätään kiinteistönmääritystoimituksessa. Toimitus kestää noin kaksi kuukautta.

Jos rajan paikasta ei ole naapureiden kesken epäselvyyttä, eikä rajaa haluta virallisesti uudelleen maastoon merkitä, maanomistaja voi tilata rajan näytön, jollainen tehdään muun muassa aidan paikan osoittamiseksi.

Rasitetoimitus

Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen kiinteistön alueelle pysyvä käyttöoikeus eli rasite. Toimituksessa perustettu rasite on voimassa vaikka kiinteistöt vaihtaisivat omistajia.

Pysyvänä rasitteena perustettavia oikeuksia ovat muun muassa kulkuyhteys- eli tierasitteet, erilaiset vesi-, viemäri-, sähkö- tms. johtorasitteet sekä autojen pitämistä varten perustettavat rasitteet. Myös jätteiden kokoamispaikkaa varten voidaan perustaa rasite.

Rasitteet perustetaan omistajan hakemuksesta tontin lohkomisen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa, jonka seurauksena perustettu rasite merkitään kiinteistörekisteriin.

Rasitteiden perustaminen edellyttää yleensä tontin omistajien välistä kirjallista rasitesopimusta, joka tulee liittää kiinteistötoimitushakemukseen. Sopimuksessa tulee sopia rasitteeseen liittyvistä asioista, kuten rasitteen käytöstä, rakentamis-, kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksista sekä rasiteoikeudesta maksettavasta korvauksesta.

Rasitetoimitus kestää noin 2 kuukautta. Kiireellisissä tapauksissa hakija voi nopeuttaa toimitusta hankkimalla sille kaikkien asianosaisten kirjallisen hyväksymisen.

Tonttijako ja tonttijaon muutos

Tonttijako tai tonttijaon muutos laaditaan joko erillisenä tonttijakona tai asemakaavan yhteydessä hyväksyttävänä tonttijakona. Erillinen tonttijako laaditaan alueelle maanomistajan hakemuksesta. Tonttijakokartta osoittaa kuinka asemakaavan mukainen korttelialue jaetaan tonteiksi tontin lohkomistoimituksilla.

Jos maanomistaja haluaa muuttaa voimassa olevaa tonttijakoa, voidaan tontille laatia hänen hakemuksestaan tonttijaon muutos. Tonttijaon muutoksen edellytykset tutkitaan tapauskohtaisesti ja päätöksen tonttijaon muuttamisesta tekee kiinteistöinsinööri.

Tontin lohkominen

Asemakaava-alueella rakennuspaikat erotetaan kaavan mukaisiksi tonteiksi lohkomalla. Ennen lohkomista alueella tulee olla voimassa kaavan mukainen tonttijako (kts. tonttijako ja tonttijaon muutos).

Tontin lohkominen tulee vireille omistajan kirjallisesta hakemuksesta tai käräjäoikeuden toimitettua tiedon määräalaan myönnetystä lainhuudosta. Lohkomisen edellytyksenä on, että omistajalla on lainhuuto kaikkiin niihin kiinteistöihin ja määräaloihin, joista kaavan mukainen tontti muodostuu. Myös muodostajakiinteistöjen ja määräalojen kiinnitykset tulee olla yhtenevät tai vain yhteen muodostajakiinteistöön tai määräalaan voi kohdistua velkakiinnityksiä.

Asemakaava-alueella rakennusluvan edellytyksenä on, että tontti on muodostettu voimassa olevan asemakaavan ja tonttijaon mukaiseksi tontiksi. Aikaa tontin lohkomiseen tulee varata hakemuksesta rekisteröintiin 1–3 kuukautta.

Tontin muodostamista asemakaavan mukaiseksi ei aina tarvitse tehdä tontin lohkomistoimituksella, vaan kysymykseen voi tulla tunnusmuutos tai laadunmuutos. Päätöksen tunnus- tai laadunmuutoksesta tekee kiinteistörekisterin pitäjä tontin omistajan hakemuksesta.

Yleisen alueen lohkominen

Yleisen alueen lohkomisessa muodostetaan asemakaavassa osoitetut kadut, puistot, torit sekä urheilu-, retkeily-, liikenne-, vaara-, erityis- ja vesialueet kiinteistöiksi. Yleisen alueen lohkomistoimitusta voi hakea Riihimäen kaupunki tai maanomistaja. Yleisen alueen lohkomiskustannukset maksaa Riihimäen kaupunki.

Kiinteistönmuodostustiimi antaa kiinteistölle osoitenumeron kiinteistön muodostuksen yhteydessä. Kaava-alueella olevat kadunnimet vahvistuvat asemakaavassa. Uudet kadunnimet otetaan käyttöön, kun asemakaavan toteutuminen alueella edistyy.

Asemakaava-alueella parilliset osoitenumerot sijoitetaan kadun vasemmalle puolelle ja parittomat oikealle, numeroiden kasvusuuntaan nähden. Haja-asutusalueella numerot määräytyvät kiinteistön etäisyyden perusteella tien alkupisteestä lähtien siten, että etäisyyden metrimäärästä jätetään viimeinen numero pois.

Kadunnimen ja osoitenumeroinnin käyttöönotosta ilmoitetaan tarvittaessa kaikille asianosaisille ja viranomaisille kirjeellä ja sähköpostilla.

Osoitenumerokilvet kiinteistölle hankkii ja asentaa kiinteistön omistaja rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti. Kadunnimikilvet hankkii ja asentaa Riihimäen kaupunki.

Tietyn osoitteen voit selvittää karttapalvelusta. Karttapalvelussa siirry kartalla haluamaasi kohtaan ja klikkaa hiiren oikealla ”Mitä täällä on”-valintaa.