Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Ilmakuva Etelän Viertotien ja Teollisuuskadun kiertoliittymästä.
Kuva: Kimmo Haapanen

Liikenneympäristö

Maankäytön suunnitteluvaiheessa luodaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikenneympäristölle. Liikenneympäristön hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella voidaan tehokkaasti parantaa liikenneturvallisuutta. Toimenpiteillä voidaan myös parantaa koettua turvallisuuden tunnetta, viihtyisyyttä ja liikkumismahdollisuuksien tasavertaisuutta. Suunnittelussa tulee huomioida kaikki kulkutavat. Liikenneympäristön tulee olla sellainen, että se osaltaan edistää kestäviä kulkutapoja.

  • Ajonopeuksia rajoitetaan ensisijaisesti liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Samalla voidaan vaikuttaa myös liikenteen sujuvuuteen, välityskykyyn, liikennekustannuksiin ja liikenteen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin sekä koettuun turvallisuuteen. Riihimäellä on ollut käytössä nykyinen nopeusrajoitusjärjestelmä vuodesta 2001. Päivitetty suunnitelma on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 21.1.2003 § 30. Järjestelmä on koettu pääasiassa toimivaksi. Nopeusrajoitusta määritettäessä on huomioitu kadun liikenteellinen tehtävä, kadun ja sitä ympäröivän maankäytön suhde, liikennejärjestelyt ja onnettomuustiedot.

    Riihimäen nopeusrajoitusjärjestelmä muodostuu yleisestä 50 km/h taajamarajoituksesta, rajoitusarvoltaan yleisrajoitusta alemmista nopeusrajoitusalueista sekä yksittäisistä muista katukohtaisista nopeusrajoituksista. Nopeusrajoituksia määritettäessä on lähdetty siitä, että luokitukseltaan sisääntulotiet ja pääkatu/ohikulkutiet ovat väyliä, joilla on 50 km/h rajoitus. Näillä väylillä kevyt liikenne on erotettu omille väylille. Raskaan liikenteen keskittyminen ja liikenteen sujuvuusvaatimus puoltaa 50 km/h nopeustasoa. Sisääntuloteistä poikkeuksena Pohjoinen Rautatienkadulla välillä Oravankadun pohjoispuoli ‐  kt 54 on 60 km/h rajoitus.

    Nopeusrajoitus 50 km/h olevista kaduista Sakonkatu, Etelän Viertotie ja Lasitehtaantie eivät täytä taajamien nopeusrajoitusten suunnitteluohjeen kriteereitä 50 km/h rajoituksesta. Suunnitteluohjeen mukaan näille kaduille pitäisi merkitä alhaisempi rajoitus, koska kaduilla ei ole suojateiden saarekkeita turvaamassa ylityksiä. Jatkossa tulee tutkia mahdollisuus toteuttaa turvallisempia kadunylityksiä lisäämällä ko. kaduille suojatien keskisaarekkeita tai mahdollisia muita toimia.

    Nopeusrajoitus 40 km/h on liikekeskustassa, teollisuusalueilla, Peltosaaressa sekä tonttikaduilta liikennettä välittävillä kokoojakaduilla. Nopeusrajoitus on osoitettu nopeusrajoitusalue‐merkillä.

    Pää‐ ja kokoojakatujen rajaamilla alueilla, jossa on asumista palvelevia paikallis‐ ja tonttikatuja, on voimassa suunnitteluohjeen mukaisesti 30 km/h rajoitus. Nopeusrajoituksen 30 km/h alueilla on yleensä suorat tonttiliittymät ajoradalle sekä kevyen liikenteen asema ajoradalla autoliikenteen seassa. Nopeusrajoitus on osoitettu nopeusrajoitusalue ‐merkillä.

    Nopeusrajoitus 20 km/h on voimassa asemakaavan mukaisilla pihakaduilla.

  • Kevyen liikenteen väyliä on Riihimäellä noin 130 kilometriä. Pääosa väylistä on toteutettu yhdistettyinä jalankulku- ja pyöräilyväylinä.

  • Kadunvarsipysäköinti sallitaan kaikilla niillä katuosuuksilla, joilla se on liikenneturvallisuuden ja ‐sujuvuuden vaarantumatta mahdollista. Tämä koskee myös raskasta liikennettä. Raskaalle liikenteelle ei ole varattu tai merkitty erillisiä pysäköintialueita. Asukas‐ ja vieraspysäköinnin järjestäminen on kiinteistön vastuulla.

    Aikarajoituksia pysäköinnille on lähinnä ydinkeskustassa, rautatieasemalla ja joidenkin päiväkotien sekä koulujen yhteydessä. Rajoituksilla pyritään turvaamaan keskustan liikkeissä asioiville pysäköintipaikkojen kierto sekä päiväkotien, koulujen ja rautatieaseman saattoliikenne. Kaikissa aikarajoitetuissa paikoissa on liikennemerkein osoitettu pysäköintikiekon käyttövelvollisuus. Kaupungin hallinnoimilla pysäköintialueilla sähköauton latauspisteissä pysäköinti sallitaan vain sähköautoille. Aikarajoitus määritellään tapauskohtaisesti. Riihimäellä pysäköinnistä ei peritä maksua, eikä myöskään asukaspysäköintitunnus ole käytössä.

    Invapysäköintipaikat määräytyvät eri palveluiden sijainnin mukaan. Invapysäköintipaikat merkitään katualueella muun muassa julkisten virastojen, apteekin, terveydenhoitopalveluiden, vanhusten ja vammaisten asumisyksiköiden, urheilualueiden ja kirjaston välittömään läheisyyteen. Invapaikat merkitään merkein ja joissain paikoin myös ajoratamaalauksella (invapysäköintipaikka-symboli). Pysäköintialueilla pysäköintiä ohjataan liikennemerkkien lisäksi maalausmerkinnöin. Kadunvarsipaikoille maalaukset tehdään vain ydinkeskustassa. Yhtenäisillä alueilla, joilla pysäköinti kielletään, käytetään pysäköintikieltoalue‐merkkiä. Alueen sisällä voidaan pysäköinnistä määrätä muuta erillisellä merkillä.