Asemanseudun yleissuunnitelma

Asemanseudun yleissuunnitelma tekee näkyväksi Riihimäen mahdollisuudet. Monimuotoiset asumisratkaisut ja kestävät liikkumismuodot sekä keskitetyt palvelut vastaavat tulevaisuuden asumisen, liikkumisen ja työnteon tarpeisiin niin paikallisesti kuin laajemminkin. Yleissuunnitelmassa painotetaan laadukasta kaupunkiympäristöä, jossa huomioidaan ympäristön viihtyisyys, ekologisuus ja turvallisuus. Nämä kaikki tekijät yhdessä tekevät Riihimäen asemanseudusta vetovoimaisen ja houkuttelevan alueen asukkaiden ja yritysten kannalta

Asemanseudun yleissuunnitelmassa esitetään maankäytön, liikenteen ja palvelujen kokonaisuuden tavoitetila. Se tarkentaa asemanseudulle ja keskustaan laadittua visiota. Yleissuunnitelma ohjaa asemanseudun tarkempaa kaupunkiympäristön suunnittelua ja asemakaavoitusta. Työssä on huomioitu myös koko kaupungin pysäköintiohjelman tuloksena syntyneet linjaukset.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Riihimäen asemanseudun yleissuunnitelman 3.2.2020 (§ 9)

Yleissuunnitelmaan pohjautuen laadittiin osa-aluekohtaiset viitesuunnitelmat Jokikylään, veturitallit–rautatieasema-matkakeskus -alueelle ja Peltosaareen. Viitesuunnitelmat toimivat asemakaavoituksen pohjana. Jatkosuunnittelua voidaan tehdä esimerkiksi laatimalla asemakaavan muutoksia, yleisten alueiden suunnitelmia, kuten puisto- ja katusuunnitelmia sekä järjestämällä arkkitehtuurikilpailuja.

Asemanseudun yleissuunnitelman ja viitesuunnitelmat on laatinut kolmen arkkitehtitoimiston työyhteenliittymä LSV-Jolma-TUPA yhdessä ohjausryhmän ja viranhaltijoiden kanssa. Maisema- ja hulevesisuunnittelusta vastasi Nomaji Oy ja liikennesuunnittelusta Ramboll Oy.

Asemanseudun yleissuunnitelma

Yleissuunnitelma koostuu selostuksen lisäksi koko alueen yleissuunnitelma- ja teemakartoista sekä havainnekuvista. Tärkeimmistä uudistuvista kaupunkitiloista on esitetty näkymäkuvat. Yleissuunnitelman teemakartat käsittelevät toimintoja, mitoitusta, viher- ja sinirakennetta, liikennettä ja pysäköintiä sekä vaiheistusta ja palveluja. Lisäksi aineistoon kuuluu lähtökohta-analyysit, suunnitteluperiaatteet, yleissuunnitelmaluonnokset ja niiden vaikutustenarviointi. Liitteinä ovat luonnosvaihe vaikutusten arviointeineen sekä työhön kuuluneesta osallisuudesta laadittu raportti.

Kaupunkilaisten ja eri sidosryhmien kädenjälki näkyy vahvasti asemanseudun yleissuunnitelmassa. Luonnosvaiheessa kaupunkilaisilta, paikallisilta toimijoilta, luottamushenkilöiltä ja kaupungin eri viranhalitjoilta kerättiin tietoa ja näkemyksiä muun muassa työpajoissa, esittely- ja keskustelutilaisuudessa ja karttakyselyllä elo-syyskuussa 2019.

Luonnosvaihtoehdoista Tähti, Rata ja Väylä saadun palautteen perusteella muodostettiin yhteinen näkemys asemanseudun kehittämisestä ja jatkosuunnitteluperiaatteet yleissuunnitelman viimeistelemistä varten. Kaikissa yleissuunnitelmaluonnoksissa oli palautteen perusteella erotettavissa sekä hyviä että kehitettäviä ratkaisuja. Sen vuoksi yhden vaihtoehdon valitsemisen sijaan yleissuunnittelua jatkettiin yhdistämällä eri luonnosten parhaita puolia toimivaksi kokonaisuudeksi. Näitä elementtejä peilattiin aiemmin tehtyyn ja hyväksyttyyn asemanseudun visioon. Vuorovaikutuksesta on laadittu raportti ja se on yleissuunnitelma-aineiston liite 2.

Viitesuunnitelmat

Yleissuunnitelmaa tarkennettiin laatimalla viitesuunnitelmat Jokikylään, veturitallit–rautatieasema-matkakeskus -alueelle ja Peltosaareen. Viitesuunnitelmissa tarkennettiin alueiden mitoitusta, kaupunkitilaa, sini- ja viherrakennetta, pysäköintiä, katupoikkileikkauksia ja julkisen taiteen periaatteita. Jokikylän osalta tarkasteltiin myös alueen toteuttamista vaiheittain. Lisäksi kaikilta viitesuunnitelma-alueilta laadittiin alustava kaavataloustarkastelu.

Asemanseudun yleissuunnitelmassa ja viitesuunnitelmissa on huomioitu Riihimäen erityispiirteet, kuten ihmisen mittakaavaisuus, resurssiviisaus ja kaupungin uudistumistoiveet. Myös kestävä kehitys ja liikkuminen sekä tulevaisuuden asumistarpeet ovat olleet lähtökohtia yleissuunnitelman laadinnassa. Suunnitteluratkaisuissa on huomioitu rakentamisen kannattavuus: rakennusoikeutta on oltava riittävästi, jotta uudistuminen on mahdollista.