Yhteys
Rakennettu ympäristö
Suomeen rakennettiin mittava rautatieverkko 1800-luvun lopulla. Riihimäki oli yksi vuonna 1862 avautuneen Helsingistä Hämeenlinnaan johtavan rautatien asemista. Vähitellen aseman läheisyyteen alkoi syntyä asutusta. Rautatien ja aseman kupeessa sijaitsevalla Rautatienpuiston alueella on säilynyt runsaasti rautateiden historiaa kuvastavaa rakennuskantaa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.
Suomi teollistui voimakkaasti 1800-luvun loppupuolella. Vuosisadan vaihteessa saivat alkunsa myös Riihimäen lasi- ja sahateollisuus. Riihimäen Lasin tehdasalue muodostuu tuotanto-, hallinto- ja asuinrakennusten kokonaisuudesta, joka on rakentunut pääasiassa 1910- ja 1920-luvuilla. Se on yksi harvoista uudemmista lasiteollisuuden edustajista Suomessa.
Rautatiepaikkakunta oli myös sotilasstrategisesti tärkeä ja Riihimäelle perustettiin varuskunta. Riihimäen varuskunta-alueen rakennuskanta on valmistunut pääasiassa kahdessa vaiheessa, ensin venäläisten toimesta 1910-luvulla ja suomalaisten täydennysrakentamisvaiheessa 1950-luvulla.
Riihimäen keskusta rakentui ennen toista maailmansotaa ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, joka ilmentää hyvin 1930- ja 40-luvun kaupunkisuunnittelun periaatteita. Riihimäen kaupunkikuvalle tyypillisiä ovat varsinkin 1940- ja 50-luvuilla syntyneet asuinalueet.
-
Ensimmäinen asemakaava
Tulevat riihimäkeläiset anoivat keväällä 1915, että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta. Kuvernööri suhtautui myötämielisesti hankkeeseen ja kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa.
Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti Harald Andersinilta.
Andersin laati ensimmäisen asemakaavan, joka valmistui tammikuussa 1916. Asemakaava julkaistiin Riihimäen Sanomissa, jotta kaikki olisivat voineet tutustua siihen.
Andersin toimi Oulun lääninarkkitehtina työn aikana. Hän oli opiskellut Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa ja valmistunut arkkitehdiksi Suomen Polyteknillisestä Opistosta 1907. Opisto muuttui Teknilliseksi Korkeakouluksi seuraavana vuonna.
Arkkitehti Harald Andersin ja ote Riihimäen ensimmäisestä asemakaavasta. Toinen asemakaava
Andersinin asemakaavan toteuttamisessa ei päästy juuri alkua pidemmälle, kun todettiin, ettei se enää soveltunut nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Taajaväkisen yhdyskunnan järjestyslautakunta teki sopimuksen Eliel Saarisen toimistossa käytännön oppinsa saaneen arkkitehti, myöhemmin professori, Otto-Iivari Meurmanin kanssa. Professori Meurman julkaisi alan ensimmäisen suomalaisen oppikirjan ”Asemakaavaoppi” vuonna 1947.
Marraskuussa 1921, ennen kauppala-ajan alkua, asemakaavaluonnos oli riihimäkeläisten tarkasteltavana. Erinäisten muutosten takia asemakaavan lopullinen valmistuminen venyi, kunnes sisäasiainministeriö vahvisti sen huhtikuussa 1925.
Kuvakoosteessa professori Otto-Iivari Meurman (1890-1994) ja ote hänen laatimasta Riihimäen kauppalan asemakaavasta sekä kuva asemakaavan mukaisesta pienoismallista. Lähteet: Jouko Hoffrén, Kalevi Penttilä: Riihimäen Historia I, 1979, Wikipedia.
