Kaavoituskatsaus

Seuraavien vuosien asemakaavahankkeet sekä kehittämis- ja yleissuunnitelmat painottuvat täydentämään olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Riihimäkeä kehitetään ihmisen mittakaavaisena, suurena pikkukaupunkina, jossa palvelut ovat lähellä.

Maankäytön kehittämisellä luodaan edellytykset kaupungin väkiluvun kasvulle ja elinkeinoelämän kehittymiselle. Kaavoittamalla uusia asumisen mahdollisuuksia ja työpaikka-alueita hyvin saavutettavissa olevista ja vetovoimaisista sijainneista mahdollistetaan Riihimäen kaupungin tavoite asukasluvun kasvattamisesta.

Tavoitteena on lisätä asuntoja, palveluja ja työpaikkoja erityisesti asemanseudulla ja keskustassa. Lisäksi uusia asumisen mahdollisuuksia kaavoitetaan olemassa olevaa kaupunkirakennetta harkitusti täydentäen. Täydennysrakentamisessa huomioidaan ympäristön ominaispiirteet, vaalitaan paikallisia arvoja ja panostetaan kaupunkiympäristön viihtyisyyteen. Kaupunkiympäristön avulla halutaan kannustaa kaupunkilaisia ilmastoviisaisiin liikkumistapoihin ja siten pienentää riihimäkeläisten ilmastokuormitusta.

Elinkeinoalueiden kaavoitus painottuu jatkossakin hyvien liikenneyhteyksien varsille täydentämään olemassa olevia työpaikka-alueita. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti valtatien 3, kantatien 54 ja seututien 130 ympäristöt.

Asemanseudun kehittäminen jatkuu varautumalla Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksen sijoittumiseen Matkakeskuksen Liikeradalle. Pääradan itäpuolella puolestaan valmistaudutaan arviolta loppuvuodesta 2025 alkavaan asemakaavoitukseen Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sote-palvelukeskusta varten.

Työn alla on myös Herajoen keskustan asemakaavoitus. Tarkoituksena on kaavoittaa seututien 130 varrelle uusia toimitiloja yrityksille ja sen lisäksi luoda lähtökohdat paikkaansa sopivalle, omaleimaiselle pientalorakentamiselle.

Riihimäellä yleiskaavoitusta tehdään jatkuvan suunnittelun periaatteella. Riihimäen yleiskaavan 2050 tarkoituksena on tarkistaa, päivittää ja täydentää vuosien 2013–2017 aikana laadittua yleiskaavaa 2035. Lisäksi tavoitteena on ratkaista yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä vuonna 2017 hyväksymättä jätetyt yleiskaavamerkinnät.

Työ on aloitettu syksyllä 2022 selvittämällä ja kokoamalla kaupungin nykytilaa ja suunnittelun lähtökohtia sekä laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Yleiskaava on kuulutettu vireille 27. marraskuuta 2022 ja kaupunginhallitus on päättänyt 19. joulukuuta 2022 yleiskaavan tavoitteet, jotka ohjaavat yleiskaavan valmistelua koko suunnitteluprosessin ajan.

Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavaehdotuksen nähtäville 2. joulukuuta 2024. Kaupunginhallitus käsittelee kevään aikana ehdotuksesta nähtävillä olon aikana mahdollisesti jätetyt lausunnot ja muistutukset vastineineen sekä esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Yleiskaavan hyväksyy valtuusto. Tavoitteena on, että Riihimäen yleiskaava 2050 tulee voimaan vuoden 2025 aikana.

Lisätietoa yleiskaavan 2050 laadinnasta löydät sivulta Yleiskaava 2050.

Kes­kus­tan yleis­suun­ni­tel­ma

Keskustan kehittäminen toteuttaa osaltaan Riihimäen kaupungin strategisia tavoitteita. Suunnitteluperiaatteet keskustan kehittämiseksi määriteltiin asemanseudun ja keskustan visiossa, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa helmikuussa 2019. Riihimäen yleiskaavan 2035 mukaan keskustassa tulee varautua kehittämis- ja yleissuunnitelman laatimiseen.

Keskustan kehittämisen suunnitteluperiaatteet määriteltiin asemanseudun ja keskustan visiossa (KV 4. helmikuuta 2019 § 5). Keskustan yleissuunnitelmassa on tarkoitus esittää maankäytön, liikenteen ja palvelujen kokonaisuuden tavoitetila. Siitä muodostuu jatkosuunnittelua ohjaava dokumentti keskustan tarkemman kaupunkiympäristön suunnittelulle ja asemakaavoituksen tueksi. Suunnittelun liikenteellisiä edellytyksiä selvitettiin laatimalla keskustan ja sisääntuloteiden liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 (Kakela 18. toukokuuta 2021 § 73) ja rakennetun ympäristön arvoja Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt -selvityksen avulla.

Keskustan yleissuunnitelman laadintaan on alustavasti varauduttu vuosien 2026–2027 aikana.

Vuoden 2025 kaavoituskatsauksessa ohjelmoidaan 11 asemakaavoitettavan kohteen suunnittelu. Asemakaavahankkeet sijaitsevat pääasiassa olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä täydentäen keskustaa ja asemanseutua. Elinkeinoalueiden kaavoitus painottuu hyvien liikenneväylien varsille täydentämään jo olemassa olevia työpaikka-alueita. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti valtatien 3, kantatien 54 ja seututien 130 ympäristöt.

Lisätietoa kaavahankkeista löydät kaavoituskatsauksesta ja -ohjelmasta. Vireillä olevat asemakaavahankkeet löydät myös sivulta Asemakaavoitus.

Kaavoituskatsauksessa ohjelmoitujen hankkeiden lisäksi saattaa ilmetä katsauksen ulkopuolisia kiireellisiä hankkeita, jotka muuttavat hankkeiden esitettyä aikataulua.