Kaavoituskatsaus

Seuraavien vuosien asemakaavahankkeet sekä kehittämis- ja yleissuunnitelmat painottuvat täydentämään olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Riihimäkeä kehitetään ihmisen mittakaavaisena, suurena pikkukaupunkina, jossa palvelut ovat lähellä.

Maankäytön kehittämisellä luodaan edellytykset kaupungin väkiluvun kasvulle ja elinkeinoelämän kehittymiselle. Kaavoittamalla uusia asumisen mahdollisuuksia ja työpaikka-alueita hyvin saavutettavissa olevista ja vetovoimaisista sijainneista mahdollistetaan Riihimäen kaupungin tavoitteet asukasluvun kasvattamiseksi.

Tavoitteena on lisätä asuntoja, palveluja ja työpaikkoja erityisesti asemanseudulla ja keskustassa. Lisäksi uutta asumista kaavoitetaan olemassa olevaa kaupunkirakennetta harkitusti täydentäen. Täydennysrakentamisessa huomioidaan ympäristön ominaispiirteet, vaalitaan paikallisia arvoja ja panostetaan kaupunkiympäristön viihtyisyyteen. Kaupunkiympäristön avulla halutaan kannustaa kaupunkilaisia ilmastoviisaisiin liikkumistapoihin ja siten pienentää riihimäkeläisten ilmastokuormitusta.

Elinkeinoalueiden kaavoitus painottuu jatkossakin hyvien liikenneyhteyksien varsille täydentämään olemassa olevia työpaikka-alueita. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti valtatien 3, kantatien 54 ja seututien 130 ympäristöt. Arolammin eritasoliittymän uusille työpaikka-alueille laaditaan yleissuunnitelma ja Riihimäenporttien alueiden kehittämistä jatketaan asemakaavahankkeilla.

Asemanseudun kehittäminen jatkuu varautumalla Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksen mahdolliseen sijoittumiseen joko Matkakeskuksen Liikeradalle tai Veturitallien pohjoisosiin. Pääradan itäpuolella puolestaan valmistaudutaan asemakaavoitukseen Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sote-palvelukeskusta varten.

Lisäksi työn alla on Kokonharjun asemakaavoitus sekä Herajoen keskustan asemakaavoituksen aloittaminen. Tarkoituksena on luoda molemmille alueille lähtökohdat paikkaansa sopivalle, omaleimaiselle pientalorakentamiselle. Kokonharjun asemakaava-alueelle sijoittuu Riihimäellä pidettävät asuntomessut vuonna 2027.

Riihimäellä yleiskaavoitusta tehdään jatkuvan suunnittelun periaatteella. Riihimäen yleiskaavan 2050 tarkoituksena on tarkistaa, päivittää ja täydentää vuosien 2013–2017 aikana laadittua yleiskaavaa 2035. Lisäksi tavoitteena on ratkaista yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä vuonna 2017 hyväksymättä jätetyt yleiskaavamerkinnät.

Työ on aloitettu syksyllä 2022 selvittämällä ja kokoamalla kaupungin nykytilaa ja suunnittelun lähtökohtia omaan erilliseen aineistoon sekä laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Yleiskaava on kuulutettu vireille ja kaupunginhallitus on päättänyt yleiskaavan tavoitteet loppuvuodesta 2022. Tavoitteet ohjaavat yleiskaavan valmistelua koko suunnitteluprosessin ajan.

Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavaluonnoksen nähtäville joulukuussa 2023. Luonnoksesta saatavan palautteen perusteella valmistellaan yleiskaavaehdotus, joka pyritään saamaan nähtäville vuoden 2024 loppupuolella.

Yleiskaavatyössä huomioidaan ajantasainen selvitystieto, jota päivitetään ja täydennetään koko yleiskaavaprosessin ajan.

Lisätietoa yleiskaavan 2050 laadinnasta löydät sivulta Yleiskaava 2050.

Kes­kus­tan yleis­suun­ni­tel­ma

Keskustan kehittäminen toteuttaa osaltaan Riihimäen kaupungin strategisia tavoitteita. Suunnitteluperiaatteet keskustan kehittämiseksi määriteltiin asemanseudun ja keskustan visiossa, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa helmikuussa 2019.

Keskustan kehittämisen suunnitteluperiaatteet määriteltiin asemanseudun ja keskustan visiossa (KV 4.2.2019 § 5). Keskustan yleissuunnitelmassa on tarkoitus esittää maankäytön, liikenteen ja palvelujen kokonaisuuden tavoitetila. Siitä muodostuu jatkosuunnittelua ohjaava dokumentti keskustan tarkemman kaupunkiympäristön suunnittelulle ja asemakaavoituksen tueksi. Suunnittelun liikenteellisiä edellytyksiä selvitettiin laatimalla keskustan ja sisääntuloteiden liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 (Kakela 18.5.2021 § 73) ja rakennetun ympäristön arvoja Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt -selvityksen avulla.

Keskustan yleissuunnitelman laadintaan on alustavasti varauduttu vuosien 2025–2026 aikana.

Arolammin eritasoliittymän työpaikka-alueiden yleissuunnitelma

Arolammin eritasoliittymän läheiset alueet on osoitettu yleiskaavassa 2035 ja yleiskaava 2050 luonnoksessa uudeksi työpaikka-alueeksi. Alueelle on tarpeen laatia yleissuunnitelma, jossa esitetään muun muassa alueen maankäytön, liikenteen ja hulevesien hallinnan tavoitetila ja jatkosuunnittelua ohjaavat suunnitteluperiaatteet. Yleissuunnitelma ohjaa alueen asemakaavoitusta ja toimii vaikutusten arvioinnin tukena.

Yleissuunnitelman laadintaan varaudutaan vuosien 2024­-2025 aikana.

Vuoden 2024 kaavoituskatsauksessa ohjelmoidaan 17 asemakaavoitettavan kohteen suunnittelu. Asemakaavahankkeet sijaitsevat pääasiassa olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä täydentäen keskustaa ja asemanseutua. Elinkeinoalueiden kaavoitus painottuu hyvien liikenneväylien varsille täydentämään jo olemassa olevia työpaikka-alueita. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti valtatien 3, kantatien 54 ja seututien 130 ympäristöt.

Lisätietoa kaavahankkeista löydät kaavoituskatsauksesta ja -ohjelmasta. Vireillä olevat asemakaavahankkeet löydät myös sivulta Asemakaavoitus.

Kaavoituskatsauksessa ohjelmoitujen hankkeiden lisäksi saattaa ilmetä katsauksen ulkopuolisia kiireellisiä hankkeita, jotka muuttavat hankkeiden esitettyä aikataulua.