Harjukylä, Kalevankatu 1, vanha kaupungintalo

Toimitilaohjelma 2021-2030

Riihimäen kaupungintalo on ollut tyhjillään vuoden 2016 lopusta. Kaupungintalo on Riihimäen toimitilaohjelman 2021-2030 mukainen C-salkun toimitila. Toimitilaohjelman C-salkun rakennukset käytetään loppuun, myydään, puretaan tai jalostetaan kaavallisesti. Kaavoituksen yhteydessä tulee tarkastella rakennusten kulttuurihistorialliset arvot. Kaupunginhallitus on päättänyt toimitilaohjelman hyväksymisestä 29.3.2021 § 112. Hyväksymispäätöksen yhteydessä kaupunginhallitus päätti kaupungintalon osalta, että toimitilaohjelman toimeenpanon yhteydessä selvitetään kaupungintalon vanhan osan hyödynnettävyys vaihtoehtoina toimitilaohjelman linjauksille. Selvitystyö on käynnissä.
Kaupunginhallituksen 29.3.2021 pöytäkirja.

Kaupungintalo on ollut myös edeltävässä toimitilaohjelmassa vuosille 2017-2021 (KV 23.1.2017 § 5).

Kaupungintalon historia ja kulttuurihistorialliset arvot

Kohde on osa Kalevankadun varteen 1940-1960 -luvuilla rakentunutta kerroksellista ja arkkitehtuuriltaan tasokasta hallinto- ja koulurakennusten kokonaisuutta, joka on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Hämeen liitto, 2019).

Kaupungintalon vanha osa on rakennettu vuonna 1948 arkkitehti Veli Valorinnan suunnitelmien mukaisesti kaupungin kirjasto- ja virastotaloksi. Kaupungintaloa laajennettiin vuonna 1973 rakentamalla laajennusosa kiinni vanhaan osaan. Molemmat vaiheet edustavat arkkitehtuuriltaan hyvin rakennusaikaansa sekä julkisivujen että sisätilojen osalta. Vanhan osan ja laajennusosan välillä on havaittavissa selkeä siirtymä paikallaan rakentamisesta elementtirakentamiseen sekä detaljisuunnittelun väheneminen. Myös sisätiloissa on nähtävissä toimistorakentamiselle tyypillinen tilajärjestelyn muuttuminen perinteisestä yksikäytäväjärjestelmästä 1960-70 –lukujen kaksikäytäväjärjestelmään.

Vanhan osan julkisivut ovat sommittelultaan eleettömät, mutta rakentaminen on ollut laadukasta käsityötä ja arvokkuutta luovat käytetyt korkealaatuiset materiaalivalinnat sekä detaljointi. Pääjulkisivun arkkitehtuuri on säilynyt pääosin hyvin. Sisätiloista merkittävimmät ovat itäpäätyyn sijoittuva ensimmäisen kerroksen entinen kirjastotila (myöhemmin toimistotila ja kahvio) ja toimistokäytävään johtavat portaat, kolmannen kerroksen valtuuston istuntosali ja entinen kauppalan hallituksen huone sekä lisäksi porrashuoneet ja toimistokäytävät. Tiloissa on pääosin säilynyt alkuperäinen tilajärjestely ja kiinteää sisustusta. Valtuuston istuntosalissa ja kauppalan hallituksen huoneessa sekä osittain muissa tiloissa on säilynyt myös kyseisiin tiloihin suunnitellut alkuperäiset ja Riihimäellä paikallisesti valmistetut kalusteet sekä alkuperäiset valaisimet.

Laajennusosan lasijulkisivun tasainen ruudukkomainen jaottelu ilmentää 1970-luvun tasa-arvoa korostavaa ajattelua, jossa mikään tila ei erotu muista ulospäin. Merkittävimmät sisätilat ovat ylimmän kerroksen aula ja siihen liittyvät kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan huoneet. Sisätilojen hierarkia näkyi materiaalivalinnoissa, kun arvokkaissa tiloissa oli alun perin tekstiilimatot ja puuviilua jäljittelevät väliseinien pinnat ja muissa toimistotiloissa muovimatot sekä kangaspäällysteiset väliseinät.

Kaupungintalosta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Vahanen 2020), jonka löydät verkkosivulta kohdasta selvitysaineisto.

Rakennuksen kunto

Kohteesta on laadittu riskiarvio (Vahanen, 2020), jonka löydät verkkosivulta kohdasta selvitysaineisto.

Riskiarvion mukaan kaupungintalon vanha osa on pääosin kunnossa vuonna 2003 tehdyn laajan peruskorjauksen ansiosta. Vanhan osan rakenteissa on joitain yksityiskohtia, joiden vaikutus sisäilman laatuun on suositeltavaa selvittää samoin kuin ilmanvaihdon toiminta.

Riskiarvion mukaan kaupungintalon laajennusosa vaatii mittavia korjaustoimenpiteitä, kuten julkisivun, vesikaton, alakattojen sekä IV-järjestelmän uusimisen. Muun muassa lasijulkisivun vesitiiviydessä sekä rakenteen kuivumiskyvyssä on todettu puutteita. Kaupungintalon laajennusosa on tarkoitus purkaa.

Asemakaavamuutoksen tarkoitus

Kohteessa on tarkoituksenmukaista muuttaa alueen asemakaavaa. Alueen nykyinen asemakaavan mukainen käyttötarkoitus (yleisten rakennusten korttelialue) on tarpeen muuttaa joustavammaksi. Asemakaavamuutoksella huomioidaan kaupungintalon kulttuurihistorialliset arvot ja tutkitaan kaavamuutosalueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet.

Asemakaavamuutokseen liittyvä selvitysmateriaali

Rakennushistoriaselvitys, Riihimäen kaupungintalo, Vahanen, 2020
Riskiarvio, Riihimäen kaupungintalo, Vahanen, 2020

Luontolausunto, vanhan kaupungintalon alue, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2021

Puiden kuntoarviointi, vanha kaupungintalo ja Puhaltajapatsas, Puidenhoitajien Oy, 2020