Vesiensuojelu ja vesienlaatu

Kaikki Riihimäen järvet ovat kaupungin eteläosassa. Hirvijärvi ja Suolijärvi sijaitsevat naapurikuntien rajalla. Hirvijärvelle on rakennettu kaupunkilaisten virkistäytymiseen uimaranta nuotiopaikkoineen ja siellä on myös luontopolku. Myös Paalijärvellä on kaupungin uimaranta. Uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta valvovat säännöllisesti terveystarkastajat.

Vantaanjoki saa alkunsa Hausjärven Erkylänjärvestä ja virtaa Riihimäen läpi kohti etelää. Joen yläjuoksulla on virkistyspaikka Käräjäkoski. Käräjäkoskella sijaitsee myös luontopolku. Vantaanjoen latvaosissa tehtiin kalataloudellinen kunnostus 2000-luvun alussa. Työn ensisijaisena tarkoituksena oli kunnostaa virtapaikat lohikalojen poikastuotantoon sopiviksi. Työssä entisöitiin koskipaikkoja lähelle luonnontilaa ja rakennettiin lisäksi eri-ikäisille poikasille mahdollisimman hyvät elinympäristöt. Toimenpiteisiin kuuluivat myös kutualueiden rakentaminen ja kalojen ja muiden eliöiden vaellusesteiden poistaminen. Vantaan pääuoman lisäksi kunnostustöitä tehtiin myös Epranojalla ja Uhkolanojalla. Kaupungin läpi vähävetisenä virtaava joki kulkee merkittävän matkan Versowood Oy:n teollisuuslaitosten alueella. Vantaanjokea kuormittaa myös Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamo. Kaupungin eteläpuolella jokeen haarautuu Herajoki.

Arolammi on Vantaanjoen rehevöitynyt laajentuma, jonka kunnostus toteutettiin samanaikaisesti kalataloudellisen kunnostuksen kanssa. Kunnostuksen tavoitteena oli lammen umpeenkasvun estäminen vesitilavuutta suurentamalla. Kunnostuksessa lammen luusuaan rakennettiin pohjapato nostamaan veden pintaa alivesiaikana. Lisäksi lampeen rakennettiin ruoppausmassoista pesimäsaarekkeita linnuille.

Riihimäen pintavesien säännöllinen vedenlaadun seuranta käynnistyi vuonna 2006. Pintaveden seurantaohjelmaan voit tutustua tästä linkistä. Viimeisin seuranta toteutettiin vuonna 2021, jolloin tutkittiin järvien vedenlaatua.

Hirvijärvi ja Suolijärvi

Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat arvokkaita luonto- ja virkistyskäyttökohteita Riihimäen vähävetisellä alueella. Järvet ovat myös osa vararaakavesijärjestelmää pääkaupunkiseudulla. Seurantatulokset osoittavat Hirvijärven vedenlaadun olevan erinomainen, eikä muutosta rehevämpään suuntaan ole todettavissa. Hirvijärvessä on muutamina vuosina todettu sinilevien runsastumista, mutta kesällä 2021 levää ei seurannassa havaittu. Suolijärven ekologinen tila on hyvä.

Paalijärvi ja Vähäjärvi

Paalijärvi ja Vähäjärvi ovat matalia ja reheviä järviä. Paalijärven tila on tyydyttävä. Kesällä 2021 sinilevien runsastumista ei Paalijärvessä todettu. Myöskään Vähäjärvessä ei kesällä 2021 todettu sinilevien runsastumista, vaan klorofyllipitoisuutta nostivat jälleen muiden leväryhmien levät. Kunausojan varteen on tehty pieniä laskeutusaltaita vesistökuormituksen vähentämiseksi.

Viimeisimmät serantaraportit ovat vuodelta 2018 ja 2021.

Vedenlaadun seurantatulokset lisätään myös Järviwikiin, josta ne löytyvät kunkin järven oman sivuston alta.

Kaupungin keskellä virtaavan Vantaanjoen vedenlaatua seurataan vuosittain Riihimäellä neljällä havaintopaikalla ja lisäksi seurannassa ovat Herajoki ja vuonna 2018 myös Paalijoki. Jokivesien tulokset raportoidaan vuosittain Vantaanjoen yhteistarkkailuraportissa, joka on luettavissa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen verkkosivuilta.

Riihimäen vedenhankinnalle tärkein pohjavesialue on harjujakso joka ulottuu Riutasta moottoritien alitse Herajoelle. Riihimäen kaupungin vedenottamo on Herajoella, josta merkittävä osa kaupungin asukkaista saa juomavetensä. Kaupungin pohjoisosan juomavesi pumpataan Hausjärven puolelta Piirivuoren harjusta, jossa on kaupungin toinen vedenottamo. Molempien vedenottamoiden vesi on erinomaista. Juomaveden laatua valvoo säännöllisesti laboratorioanalyysein terveydensuojeluviranomainen.

Herajoen pohjavesialueen veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti vesihuoltolaitoksen toimesta. Vuosittaiseen tarkkailuun kuuluvia pohjavesiputkia on alueella yhdeksän.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on päivittänyt Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman kaupungin ympäristönsuojeluyksikön koordinoimana vuonna 2014. Suojelusuunnitelmaa käytetään työkaluna pohjaveden suojelun huomioimiseksi lähinnä viranomaistyössä.

Suojelusuunnitelma kattaa Herajoen, Arolammin ja Riihiviidankallion pohjavesialueet. Herajoen pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi I-luokan pohjavesialueeksi.

Toimenpidesuosituksia riskien pienentämiseksi

Suojelusuunnitelmassa on kuvattu pohjavesimuodostumien nykyinen tilanne ja pohjaveteen kohdistuvat riskit. Tärkeä osa suojelusuunnitelmaa ovat toimenpidesuositukset riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Pohjaveden suojelu on otettava huomioon maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Alueiden kehittämisessä on otettava huomioon vedenottoalueiden sijainti ja rakentamisen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin. Hulevesien hallinta on suunniteltava pohjavesiolosuhteet huomioiden.

Kiinteistönomistajille suunnattavaa öljysäiliötiedotusta on tarpeen jatkaa kaikilla Riihimäen pohjavesialueilla. Tiedottamisella varmistetaan, että kiinteistöjen omistajat ovat tietoisia vanhojen öljysäiliöiden vuotoriskeistä ja velvoitteesta tarkistuttaa öljysäiliö määräajoin.  Jos säiliön todetaan aiheuttaneen pilaantuneisuutta, on kiinteistönomistaja vastuussa maaperän (ja pohjaveden) pilaantumisesta aiheutuneista kustannuksista.

Herajoen pohjavesialueella paljon riskejä

Herajoen pohjavesialueen tila on arvioitu hyväksi, mutta alueelle kohdistuu rakentamispaineita ja siellä on jo olemassa olevia riskitoimintoja. Mattilan pienteollisuusalueen yritystoimintaan liittyy pohjavedelle haital-listen aineiden käsittelyä ja varastointia. Herajoen pohjavesialueella on myös yli kymmenen kiinteistöä, joilla maaperä on pilaantunut tai mahdollisesti pilaantunut. Lämmitysöljysäiliöitä on noin 130. Muita mahdollisia riskejä ovat vanhat kaatopaikat, tieliikenne ja liukkaudentorjunta, viemäriverkon vuodot, haja-asutuksen jätevesien käsittely, eläintilat ja maalämpökaivot.

Kiireellisimpiä toimenpiteitä pohjaveden suojelemiseksi Herajoen pohjavesialueella ovat pilaantuneiksi todettujen alueiden maaperän ja pohja-veden kunnostusten loppuunsaattaminen, pilaantuneeksi epäiltyjen maa-alueiden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, sekä tieliikenteen ja teiden kunnossapidon aiheuttamien pohjavesiriskien vähentäminen.

Vuonna 2020 toteutettiin Riihimäen pienvesiselvitys, jossa laadittiin selvitys vesilain mukaisista pienvesikohteista sekä muista arvokkaista pienvesistä.

Työssä koottiin valituista 44 pienvesikohteesta jo olemassa oleva tieto, hankittiin uutta tietoa maastoselvityksin ja määritettiin valittujen kohteiden valuma-alueet Riihimäen kaupungin alueella. Työn tavoitteena oli myös esittää valituille pienvesikohteille mahdollisesti tarvittavia ennallistamistoimia sekä hulevesien hallinnassa ja maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia asioita.

Pienvesiselvitystä voidaan hyödyntää esimerkiksi luonnonsuojeluohjelman laadinnassa, maankäytön suunnittelussa, vesien suojelussa, virkistysalueiden suunnittelussa sekä hulevesien hallintaratkaisuja suunniteltaessa.